Perjantai 21.9.2018

Onko kasvissyönti sittenkään pelkkä kupla? – Tilastokeskus vastaa HS:lle

Jaa artikkeli:
Luotu: 
15.8.2018 13:51
  • Kuva: Dragomir Radovanovic / Colourbox
    Kuva
|

Tilastokeskus vastaa artikkelissaan Helsingin Sanomien juttuun suomalaisten kasvissyönnistä. Lehti väitti otsikossaan, että ”kasvissyöntibuumi onkin suuri kupla”. Tilastokeskuksen julkaiseman artikkelin mukaan tämä ei aivan pidä paikkaansa.

Kulutustutkimuksen korkeakouluharjoittelija Johanna Lehto analysoi artikkelissa lihasta luopumista kulutustutkimusaineistojen pohjalta. Hän käyttää lukuja vuosilta 2012 ja 2016. Aineistot kerätään noin viiden vuoden välein.

HS kertoi 24. heinäkuuta Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkistamasta ravintotaseesta vuodelta 2017. Sen mukaan suomalaisten lihan kokonaiskulutus on säilynyt ennallaan vuodesta 2016 huolimatta kasvissyönnin saamasta näkyvyydestä mediassa. Luken mukaan kokonaiskulutus on kasvanut 77,5 kilosta 81 kiloon suomalaista kohti vuodesta 2012 vuoteen 2016.

Kulutustutkimuksen aineistoista voi kuitenkin Lehdon mukaan havaita maltillista lihattoman ruokavalion yleistymistä. Lisäksi aineistot kertovat trendin leviävän hitaasti pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen.

Tilastokeskuksen artikkelissa lihattoman ruokavalion noudattajina pidetään kotitalouksia, jotka eivät kahden viikon aikana ostaneet lihaa, eläimen osia tai lihavalmisteita tai lihaa sisältäviä eineksiä. Tällaisia kotitalouksia oli vuonna 2012 5,3 prosenttia vastanneista, kun vuonna 2016 vastaava luku oli jo 8 prosenttia.

Lehto huomauttaa, että lihattomien kotitalouksien määrä on siis kasvanut, mikä tarkoittaa, että yhä pienempi osuus väestöstä syö lihaa aiempaa enemmän.

Lihattomia kotitalouksia oli eniten 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä sekä vuonna 2012 että vuonna 2016. Lihasta luopuminen on lisääntynyt kaiken ikäisillä paitsi yli 75-vuotiailla. Eniten muutoksia on tapahtunut Tilastokeskuksen artikkelin mukaan 17–24-vuotiaiden joukossa, joista jo 17,7 prosenttia noudatti lihatonta ruokavaliota vuonna 2016. Vuonna 2012 vastaava luku oli 9,2 prosenttia.

Pienituloiset kuluttavat vähiten lihaa, mikä on Lehdon mielestä huomionarvoista, sillä yleisesti liharuokia on pidetty muita edullisempina vaihtoehtoina. Vuonna 2016 lihattoman ruokavalion noudattajista 41,5 prosenttia kuului kahteen alimpaan tulodesiiliin, mikä on 7,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2012. Yksi selitys on Lehdon mukaan se, että suuri osa pienituloisista on nuoria aikuisia.

Helsingin Sanomat pohti, onko lihaton ruokavalio vain pääkaupungin pienen piirin ”kasvisruokakupla”. Lehdon mukaan tällaisesta kuplasta ei voida puhua kulutustutkimuksen aineiston valossa. Sen perusteella lihattomuus jakautuu suhteellisen tasaisesti ympäri maata. Aineiston mukaan kolme neljästä lihattomasta taloudesta asuu pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Lehto huomauttaa, että vasta seuraava kulutustutkimus kuitenkin todella näyttää, onko lihasta luopuminen oikea ruokakulttuurin muutos vai pelkkä hetkellinen trendi. Seuraava aineisto kerätään vuosina 2020–2021.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Pertti Ikonen

Syökääpä kaali-porkkana-salaattia, kukkakaalta, porkkanaa ja papuja (höyrytettyinä) vähintään 0,5kg per vuorokausi, ja menkää aikanaan wc:hen istuntoon, niin huomaatte kuinka helposti lasti plumsahtaa suoraan suolesta veteen.