Maanantai 19.11.2018

Kelan ex-johtaja Liisa Hyssälä: Suomi sääntelee apteekkialaa väärästä päästä – ”Järjestelmä on liian kallis”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
15.8.2018 19:08
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Liisa Hyssälä on Kelan entinen pääjohtaja ja entinen keskustaministeri. Arkistokuva.
|

Nykyinen apteekki- ja koko lääkejakelujärjestelmä maksaa noin 550 miljoonaa euroa. Sen rakenteet haluaisi uudistaa kokonaan Kelan entinen pääjohtaja ja entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.). Suomessa apteekkisääntely kohdistuu hänestä täysin väärään kohtaan.

Hyssälä johti Päivittäistavarakauppa ry:n rahoittamaa selvityshanketta lääkejakelujärjestelmän uudistamisesta. Selvityksen loppuraportti luovutettiin kesäkuussa.

–Tulimme siihen tulokseen, että tämä järjestelmä on liian kallis, Hyssälä sanoo.

Hallitus antoi oman lakiesityksensä apteekkialan uudistamisesta heinäkuussa. Lakiesitys tähtää apteekkien määrän kasvattamiseen muuttamalla arviointiperusteita, joilla Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea voi perustaa uuden apteekin.

Lakiesityksen taustalla on hallituspuolueiden apteekkityöryhmän keväällä 2017 esittämät linjaukset. Näistä linjauksista uusi lakiesitys kattaa vain yhden siivun. Apteekkien määrän lisäämisen ohella työryhmä linjasi, että apteekkarien tulonmuodostuksen pitää olla läpinäkyvää, reseptivapaiden lääkkeiden hintakilpailu sallitaan enimmäishinnan puitteissa ja tietyt itsehoitolääkkeet kuten Mobilatin kaltaiset lääkerasvat vapautetaan kauppoihin.

”Tällä esityksellä toteutettaisiin ne toimenpiteet, jotka pystytään toteuttamaan nopeimmalla aikataululla. Sosiaali-ja terveysministeriössä jatketaan työryhmän muiden linjausten toteuttamisen valmistelua”, lakiesityksessä myönnetään.

Apteekkialan vapauttamista esittänyt Hyssälä kertoo, että sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (sin.) johdolla laadittu lakiesitys ei ollut hänelle pettymys.

–Sen oikein näki, ettei tämä tällä vaalikaudella lähde etenemään, hän toteaa.

–Luulen, että tässä on vaikuttanut sekin, että sote on niin työllistävä lakipaketti ministeriön sisällä. Lain kirjoittajia, juristeja ei ole siellä määrättömästi. Kyllä siinä on resurssipulaakin. Mutta kyllä siitä puuttui myös poliittista tahtoa. Se on sekä että. Näin sen näen.

Hyssälä pohtii, että toisaalta oli hyväkin, että nyt laajempaan uudistamiseen ryhdytty. Hän näkee, että se olisi voinut estää radikaalimman ja kokonaisvaltaisemman uudistuksen tekemisen. Ja sellaista hän todella ajaa.

Motiiviksi paljastuu Kelan kasvavat lääkekorvausmenot.

–Olin kiinnostunut siitä (kustannusten noususta) jo ministeriaikana. Silloinkaan tässä ei päästy oikein eteenpäin. Siinä yritettiin saada lainsäädäntöä, mutta tuntuu siltä, että se neljä vuotta (vaalikausi) on liian lyhyt. Jos ei aloita ihan heti, niin kaikkea ei ehdi saada läpi.

Kun Hyssälä aloitti peruspalveluministerinä sosiaali- ja terveysministeriössä vuonna 2003, lääkekorvausmenot olivat vuoden 2017 rahaksi käännettynä 1,121 miljardia euroa. Kun Hyssälä jätti tehtävänsä Kelan pääjohtajana vuonna 2016 lääkekorvausmenot olivat 1,423 miljardia euroa.

–Kyllä sen mittaluokan pitää havahduttaa jokaisen pääjohtajan, Hyssälä kertaa ajastaan Kelassa.

Kasvu ei ole ollut suoraviivaista, vaan vuosiluvuissa näkyy pudotuksiakin. Vuosina 2003­–2010 sosiaali- ja terveysministeriön ministerinä ja sen jälkeen Kelan pääjohtajana vaikuttanut Hyssälä muistaa, että hallitukselta tuli vähän väliä miljoonaluku, joka korvauksista piti säästää. Leikkaukset tehtiin korvaustasoja ja -perusteita rukkaamalla.

–Siitä huolimatta; koska tulee aina vain kalliimpia lääkkeitä markkinoille, niin korvausmäärät ja kustannukset kasvavat. Nyt erityisesti sen takia, kun väki ikääntyy, on väistämätöntä, että lääkkeitä käytetään enemmän, Hyssälä toteaa.

Lääkekorvausmenot ovatkin kasvaneet eniten niin sanotun ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeiden kohdalla. Niiden korvaussumma kasvoi 400 miljoonasta eurosta vuonna 2003 aina 701 miljoonaan euroon vuonna 2016. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa Parkinson-, MS-tauti-, rintasyöpä- ja muut pahalaatuisten kasvainten lääkkeet.

Vuonna 2017 ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeiden korvaussumma laski 604 miljoonaan euroon, kun esimerkiksi diabeteslääkkeet ja insuliinivalmisteet siirrettiin alempaan erityiskorvausluokkaan.

–Me puhumme kaikkiaan noin kolmen miljardin euron potista, kun puhutaan lääkkeiden käytöstä. Ja se on kasvava. Uusia lääkkeitä tulee koko ajan, jotka ovat äärettömän kalliita. Me olemme kuulleet näistä kalliista syöpälääkkeistä ja ihmiset totta kai haluavat niitä. Se on ihan oikeutettua! Mutta me puhumme niin kasvavista kustannuksista ikääntyvässä Suomessa, että tarvitsemme kaikki keinot niiden hillintään, Hyssälä linjaa.

–Meillähän on vielä se tilanne, että meillä on pienemmät työssäkäyvät ikäluokat, pienemmät veroa maksavat ikäluokat ja myös tästä muuttuvan huoltosuhteen näkökulmasta on entistä tehokkaammin katsottava toimintoja.

Tehostamisessa Kelan entinen pääjohtaja haluaa tarttua ensiksi 550 miljoonan euron arvoiseen lääkejakeluun. Hyssälä korostaa, ettei hänen johtamassaan selvitystyössä puututtu siihen, millaisia säästöjä sääntelyn purkaminen voisi tuottaa, mutta kertoo eri arvioiden liikkuvan noin sadan miljoonan euron kokoluokassa.

Apteekkitoiminnan sääntely estää Hyssälän mukaan nyt säästöjen toteutumisen ja kaiken lisäksi sääntelyä kohdistetaan täysin väärään paikkaan.

–Kilpailu. Kilpailu. Kilpailua pitää lisätä, Hyssälä vastaa kysymykseen, mikä on paras tapa tuottaa säästöjä.

–Sääntelyä kohdistetaan meidän työryhmämme mielestä nyt väärin, kun säädellään apteekkien omistamista.

Samasta syystä myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto kritisoi hallituksen apteekkityöryhmän ehdotuksia.

Suomessa apteekin voi omistaa vain Fimean apteekkiluvan ja proviisorin koulutuksen saanut henkilö. Apteekkarilla voi olla vain yksi apteekki ja korkeintaan kolme sivuapteekkia. Tällaista sääntelyä Hyssälä pitää kummallisena ja vertaa apteekkialaa muuhun terveydenhuoltoalaan.

–Totta kai toiminnan itsessään pitää olla ammattimaista ja säädeltyä. Näinhän terveydenhuollossa tapahtuu, missä omistaminen ei ole sääntelyn kohteena ja kuka tahansa voi ostaa terveydenhoitoalan yrityksen osakkeita – pörssiosakkeita tai yksityisen yrityksen osakkeita.

–Eihän Yliopiston Apteekkikaan ole proviisoriomisteinen, vaan sen omistaa Helsingin yliopisto. Proviisorit ja farmaseuttinen osaaminen ovat tietenkin siellä toiminnassa mukana. Kyllä se konsepti hyvin toimii. Tehokkaasti ja tuottavasti. Se tulouttaa hyvin voittoja Helsingin yliopistolle.

Lue myös:

Apteekkikapinaa 3 vuotta lietsonut Mikko Kiesiläinen pettyi karvaasti: Hallitus nosti nyt kädet pystyyn

Jaana Pelkonen: Apteekkien tarveharkinta pitäisi lopettaa – ”Alentaisi hintoja, parantaisi saatavuutta”

Kevennyksiä apteekkien sääntelyyn? Hallitus teki lakiesityksen

Lääkerasvat kauppoihin? – Hallitus lisää apteekkien määrää ja teettää selvityksen

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Kaarina Leinonen

Liisa Hyssälä, köyhien kyykyttäjä tämä ihminen tekee kaikkensa että hänen yhteiskuntaluokkansa voi hyvin. Keskustassa on tänä päivänä pikkuisen viisaampia ihmisiä , Annika Saarikossa näkyy inhimillisiä piirteitä näissä toisissa keskustalaisissa ei niinkään, tällaista tavallisten ihmisten pohjalle painamisen mentaliteettia . Me tavallinen kansa olemme niitä jotka äänestävät keitä haluamme.

Tapio Mäkeläinen

Onko tarkoitus parantaa vai säästää? Ihmiset jättää nyt diabeteslääkkeitä ostamatta. Kohta sahataan nilkkoja. Sekö on mattilan p käypähoitoratksisu?
Lisäksi hän valehteli että suurin lisäkulu voi olla 350€ vuodessa. Mulla 604€. Mä hyväosaisena pärjään. Apteekkiväki kertoo että moni jättää väliin. Pirkko L Mattilan mukaan huippulääkkeen mm budyreonin voi korvata porkkanalla. Ei voi. Surkeita noi ps ministerit. Edeltäjä Mäntylä oli pohjanoteeraus mutta eipä tämä ruotsissa läträämällä kunnostautunut paljoa petrannut.

Kaarina Leinonen

Miksi Markku Huusko antaa tälle keskustalaiselle "kiipijälle" jälleen palstatilaa.
Eikö hänet olisi jo syytä unohtaa, järkyttävä lässytys kuului aina hänen suustaan ja kaikenlainen suomalaisten ihmisten huonoksi haukkuminen, eikö tämän ihmisen suusta saa koskaan kiitoksen sanaa, ei me suomalaiset olla niin huonoja kuin hän antaa ymmärtää. Hän itse on kyllä osannut hakea ne kaikkein rahakkaimmat "diilit". Hänhän ei kuulu enää päivänpolitiikkaan, emme halua kuulla enää tästä ihmisestä.

Kaarina Leinonen

Jaa että sinisten "ministeri" Pirkko Mattilako on Hyssälän mielestä se hyvä ministeri,
ei voi kun nauraa! Jos meidän perusterveydenhuolto on Pirkko Mattilan käsissä tästä on tuloksena ihmisten kuolemia ja niitä ei tutkita nykyisen hallituksen aikana, niitä tulee viiveellä ja sitten "syytetään" seuraavaa päättäjien porukkaa.

Tapio Ylipoppamies

Mikä maksaa 550 miljoonaa Euroa ??? Kertoisitko Liisa mistä olet tuommoisen summan keksinyt; ja mikä toimintamalli maksaa 0 euroa, jotta saavutettaisiin 550 miljoonan euron säästö. Entisenä kansanedustajana, ministerinä ja KELAN pääjohtajana varmasti tiedät, että apteekit eivät päätä lääkkeiden hintoja. Suomalaisessa apteekissa on enemmän ammattitaitoa (Farmaseutteja) kuin naapurimaiden tai euroopan apteekeissa. Nykysysteemi on justannustehokas. Jos ammattihenkilökunta otetaan pois lääkkeiden toimitusketjusta, tulee tietenkin tilalle ekonoomeja. Ekonoomi haluaa MYYDÂ. Lääkkeiden liikakäyttö aiheuttaa yhteiskunnalle kuluja. Pian 550 miljoonaa euroa lisää kuluja.

Ahti Olkkonen

Miksi terveyskeskukset ja sairaalat eivät saa myydä lääkkeitä? Logistiikka ja varastot on jo valmiina ja aukioloajat pidempiä. Samoin isot ostomäärät olisi omiaan laskemaan hintoja ja kaksi välistävetäjä tukkua voisi jättää välistä pois ostamalla lääkkeet suoraan valmistajilta. Kate pienentäsi yhteiskunna terveydenhoitomenoja ja laskisi potilaan hintoja. Win Win tilanne. Sekä ei reseptilääkket myös heti marketteihin, vapaa kipailu !