Perjantai 21.9.2018

”Trumpilaiset mustat pilvet” heijastuvat Suomen hävittäjävalintaan

Jaa artikkeli:
Luotu: 
20.8.2018 19:04
  • Kuva: Antti Nikkanen / Alma Talent
    Kuva
    Antti Rinteen mukaan Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton, mutta EU:n kautta liittoutunut valtio.
|

Faktakulma

Suomi on korvaamassa uusilla monitoimihävittäjillä vuosina 1995–2000 käyttöön otetut Hornetit, joiden 30 vuoden elinkaari on täyttymässä vuoteen 2030 mennessä. Hävittäjähanke kulkee nimellä HX, missä ensimmäinen kirjain tulee korvattavasta koneesta (Hornet) ja kirjain X toimii seuraajaehdokkaan tunnuksena.

Hävittäjähankinnan kustannusarvio on 7–10 miljardia euroa. Luvussa ei ole mukana ylläpito- ja kehityskustannuksia tulevan 30 vuoden aikana. Hankintapäätös tehdään 2020-luvun alussa. 

Kilpailussa mukana olevat hävittäjät:

Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)

Dassault Rafale (Ranska)

Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia)

Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)

Saab Gripen (Ruotsi)

Uuden Suomen jutut HX-hankkeesta: https://www.uusisuomi.fi/aiheet/hx-hanke

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kauppapoliittinen uhittelu voi haitata amerikkalaisten yritysten mahdollisuuksia Suomen hävittäjäkilpailussa.

Asian tuo Uuden Suomen haastattelussa esille SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

–Saattaa olla, että hankintatilanteeseen mennessä trumpilainen kauppapolitiikka on synnyttänyt lisää mustia pilviä. Jos Yhdysvallat hänen johdollaan vaarantaa esimerkiksi varaosahuollon, se vaikuttaa ilman muuta, Rinne sanoo.

Hän toimii uusimpien mielipidemittausten perusteella mahdollisesti Suomen pääministerinä silloin, kun päätös tehdään.

Tarjouskilpailussa on mukana kaksi amerikkalaista hävittäjää, Boeingin F/A-18 Super Hornet ja Lockheed Martinin F-35, jotka kisaavat ruotsalaisen Saabin Jas Gripeniä, brittiläisen BAE Systemsin johtaman konsortion Eurofighter Typhoonia sekä Dassaultin Rafalea vastaan. 

Jo muutamakin suomalainen poliitikko on tuonut esiin mieltymyksensä erityisesti ruotsalaista vaihtoehtoa kohtaan. Tällaiset kannanotot ovat ärsyttäneet erityisesti puolustusministeri Jussi Niinistöä (sin.), joka on korostanut valittavan hävittäjän suorituskykyä ja toivonut valintaan mahdollisimman vähän politiikkaa. Lue tarkemmin: Suomen hävittäjäkaupan ”huutelijat” kyrsivät Jussi Niinistöä

Rinne nostaa Ruotsi-vaihtoehdon myös esille, joskaan ei lähde liputtamaan sikäläisen hävittäjän puolesta. Hän muistuttaa tiivistyneestä puolustusyhteistyöstä valtioiden välillä.

–Jos toisaalta miettii Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä, se on kehittynyt tiiviimmäksi ja tiiviimmäksi. On puhuttu keskenään hankintojen jopa jonkinasteisesta yhteistoteuttamisesta. Silläkin on merkitystä, kun loppupeleissä näitä arvioidaan. Koko homman edellytys on se, että ne vehkeet täyttää sen aseen tarkoituksen meidän maanpuolustuksessa oikealla tavalla.

Rinne luottaa sotilaisammattilaisiin suorituskykyvertailun tekijöinä, mutta muistuttaa hankintapäätöksen olevan poliittinen.

–Sitten kun teemme poliittisia päätöksiä hankinnoista loppujen lopuksi, joudumme siinä tilanteessa arvioimaan historian pohjalta tulevaisuuteen, mikä on kaikkein järkevin ratkaisu meidän omasta näkökulmastamme.

Ette antaisi siis täyttä päätösvaltaa sotilaille?

–En missään tapauksessa anna täyttä valtaa. Lähtökohta hankinnalle tietenkin on, että tarvitsemme ilma-aseen uskottavan oman puolustuksen näkökulmasta. Se on tietysti pääasia. Nykyaikaisessa maailmassa kun eletään, hankintaan täytyy liittyä myös työllistämisvaikutuksia ja kansantalouden kasvuvaikutuksia. Ne painavat siellä mukana, mutta ensisijaisesti se on sotilaallinen ratkaisu.

Varsinainen valinta Suomen tulevaksi hävittäjäksi tehdään todennäköisesti TP-utvassa, eli tasavallan presidentillä täydennetyssä valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Ratkaisun pitäisi olla valmis vuoden 2021 loppupuolella, eli tulevan vaalikauden aikana.

Rinne ei ole aivan tyytyväinen siihen, miten 7–10 miljardin euron suuruisen hankkeen valmistelu on tähän mennessä tapahtunut. Hallituksen suunnalta on viestitetty jo jonkin aikaa, että uusia monitoimihävittäjiä hankitaan 64 kappaletta, eli sama määrä kuin amerikkalaisia Horneteja nykyisin on.

–Määrästä ei ole käyty tarjouspyyntöjen tekemisen yhteydessä riittävää eduskuntatasoista keskustelua, Rinne sanoo.

Suomen hävittäjävalinta on kansainvälisesti erittäin seurattu hanke. Kisassa mukana olevan BAE:n johtajat ovat esimerkiksi sanoneet, etteivät keksi suurempaa yksittäistä hävittäjäkilpailua ainakaan Euroopassa. Lue lisää: Suomen hävittäjäpyyntöä odotetaan ympäri Euroopan – ”En keksi suurempaa kisaa koko planeetalla”

Hävittäjähankinnan lisäksi Suomen turvallisuuspoliittisessa keskustelussa nousee aina säännöllisin väliajoin esiin myös Nato-jäsenyyden hakeminen. Sdp ja sen puheenjohtaja Rinne tiedetään penseiksi Nato-jäsenyyden suhteen, mutta suljettaisiinko hakemisen mahdollisuus hallitusohjelmassa pois, kuten tehtiin, kun demarit olivat viimeksi hallituksessa 2011–2015?

–Kaikissa tilanteissa Suomella täytyy olla mahdollisuus päättää se, hakeeko Nato-jäsenyyttä vai ei. Riippumatta kirjauksista Suomi kaikissa aikaväleissä päättää itsenäisesti turvallisuuspoliittisista ratkaisuista, Rinne sanoo.

Lue myös:

Hävittäjäkisa käynnissä Euroopassa – Tutkija: Naapureiden F-35-päätökset vaikuttanevat Suomeen

USA:n ilmavoimilta uhkaus: F-35-hävittäjän kustannusten laskettava rajusti

Suomen hävittäjähankinta: Kahden koneen mallille tyrmäys – F-35:n kustannuksista ”vaikea tehdä johtopäätöksiä”

Faktakulma

Suomi on korvaamassa uusilla monitoimihävittäjillä vuosina 1995–2000 käyttöön otetut Hornetit, joiden 30 vuoden elinkaari on täyttymässä vuoteen 2030 mennessä. Hävittäjähanke kulkee nimellä HX, missä ensimmäinen kirjain tulee korvattavasta koneesta (Hornet) ja kirjain X toimii seuraajaehdokkaan tunnuksena.

Hävittäjähankinnan kustannusarvio on 7–10 miljardia euroa. Luvussa ei ole mukana ylläpito- ja kehityskustannuksia tulevan 30 vuoden aikana. Hankintapäätös tehdään 2020-luvun alussa. 

Kilpailussa mukana olevat hävittäjät:

Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)

Dassault Rafale (Ranska)

Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia)

Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)

Saab Gripen (Ruotsi)

Uuden Suomen jutut HX-hankkeesta: https://www.uusisuomi.fi/aiheet/hx-hanke

Jaa artikkeli:

Kommentit

Pertti Väänänen

Rinteen sanoma tiivistetysti:
1. Gripen NG tullaan valitsemaan seuraavaksi hävittäjäksi.
2. Täyttä määrää (64 kpl) ei tulla tilaamaan ainakaan seuraavan hallituksen toimesta. Saabin arvaus hävittäjien lukumäärästä (noin 45 kpl) pitänee paikkansa.
3. Sosialidemokraattien Venäjää myötäilevä ulkopolitiikka tullee jatkumaan.

Janne Pohjala

Muutama huomio

1) Niin kauan kuin Trumpin tullit ja Iran -pakotteet Eurooppaa kohtaan ei tule hävittäjiä USA:sta (Rinne)

2) Merkel toukokuussa: Eurooppa ei voi luottaa enää USAhan puolustuksen suhteen -> koneet, varaosat aseet Euroopasta

3) Eurooppalainen puolustusyhteistyö ja materiaalit 2025 mennessä työ käynnissä -> hankinnat sen piiristä rahat Eurooppaan ei Amerikkaan. Eli mitä Rinne sanoi.

Merkel Says Europe Can't Count on U.S. Military Umbrella Anymore

https://www.bloomberg.com/news/articles/2018-05-10/merkel-says-europe-ca...

Harri Kovala

Hävittäjähankinnan arvo on 7-10 mrd euroa. Jos Suomessa julkisen sektorin hallinto olisi asukaslukujen suhteen yhtä suuri kuin Kiinassa, voisimme ostaa joka vuosi 64 uutta hävittäjää. Jos hallinnon koko olisi keskimääräisen eurooppalaisen valtion hallinnon kokoinen, voisimme joka vuosi ostaa 96 uutta hävittäjää.

Julkisen sektorin hallinnon menot ovat 15 mrd euroa vuodessa ja ne ovat nopeimmin kasvava menoerä.

Juhani Norbäck

Jo vilkaisu Antti Rinnettä käsittelevään Wikipedia-artikkeliin kertoo, että hän näistä asioista puhuessaan pelaa aivan väärässä sarjassa. Hän sopisi paremmin vuosikymmeniä demarien vallassa olleen pienen taantuneen teollisuuspaikkakunnan valtuuston pj:ksi.

Esa Lehtinen

En tietenkään ole mikään asiantuntija mutta arvelen olevan paremmin asiasta selvillä kuin "tavan kommentoijat". Siksipä mielestäni oli mielenkiintoista että Boeing toi Ilmavoimien satavuotislentonäytökseen ei Super Hornetia. joka on puhdas hävittäjäkone, van EF-18G Growler-parin. Growler on kehittynyt sähköisen sodankäynnin järjestelmä, jonka käyttö taistelussa perustuu vastapuolen tutkien sokaisemiseen ja tuhoamiseen ohjuksilla.

Siten eräs ratkaisumalli voisi olla vaikkapa Gripen E/F ja niitä tukemaan muutama Growler. F-35:n häiveominaisuuksia ei tarvita rauhan aikana ja sen häiveominaisuuksien osana oleva pinnoite joudutaan uusimaan aika ajoin häiveominaisuuksien säilyttämiseksi. Ja ovat kallita. Paljon halvempi Gripen on tehty varusmiesten huollettavaksi ja varusteltavaksi lentotehtävien välillä. Growlerin lentäessä Gripen-parven mukana se antaisi Gripeneille häiveominaisuudet.

Oma skenaarioni on: 60 Gripeniä ja 10 - 15 Growleria!

Markku Lehto

Rinne:
"–Jos toisaalta miettii Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä, se on kehittynyt tiiviimmäksi ja tiiviimmäksi. "

" Sdp ja sen puheenjohtaja Rinne tiedetään penseiksi Nato-jäsenyyden suhteen, mutta suljettaisiinko hakemisen mahdollisuus hallitusohjelmassa pois, kuten tehtiin, kun demarit olivat viimeksi hallituksessa 2011–2015?"'

Mitä Rinne ei mainitse, on se, että Ruotsissa sekä hallitus että oppositio ovat ilmoittaneet, että Ruotsi ei lähden sodanaikaa koskevaan puolustusliittoon Suomen kanssa.

Lainaus Ilta-Sanomista , 21.6.2016 , Kommentti: Ryppy rakkaudessa – Ruotsin pääministeriltä tuli kylmä ilmoitus Suomelle:

"Mutta jo lauantaina menestyneempi painos Antti Rinteestä ja Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ilmoitti kylmästi, että Suomen ja Ruotsin puolustusliitosta on turha haaveilla. "

Lähde:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001204968.html'

Ja lainaus Turun Sanomista, 11.12.2016, Ruotsin pääministeriehdokas valmis viemään Ruotsin Natoon ilman Suomea:

"MODERAATIT EIVÄT KANNATA RUOTSIN JA SUOMEN VÄLISTÄ PUOLUSTUSLIITTOA: "JOKAISEN MAAN TÄYTYY VASTATA ITSE PÄÄTÖKSISTÄÄN JA RAKENTEISTAAN"

Lähde: http://www.ts.fi/uutiset/maailma/3126505/Ruotsin+paaministeriehdokas+val...

Jokohan demareidenkin pasifistisiiven pitäisi tunnustaa tosiasiat ? Onko Nato-jäsenyydelle muuta vaihtoehtoa, jos halutaan että Suomella on todellinen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selkänoja ? Demarithan voisivat keskustella keskenään asiasta vaikkapa Liisa Jaakonsaaren ja Tytti Tuppuraisen kanssa.

Kari Matti Nivala

Tiedoksi Antti Rinne! Myös Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyö on tiivistynyt! Yhdysvaltain presidentit tulevat ja menevät, mutta perusasiat kuten demokratia ja oikeusvaltio säilyvät. Yhdysvallat ja Eurooppa jakavat samat arvot ja ovat niin ollen luontevat yhteistyö kumppanit! myös puolustus yhteistyö saralla. Antti Rinteen Venäjä myötämielisyys ja USA vastaisuus toki tunnetaan. Mutta olisiko hieman aihetta ajatella asioita hieman pidemmälle kuin nykyhetken tunnelmien mukaan?

Hannu Mononen

Ensinnäkään, Suomi ei ole puolueeton maa, vaan EU:n jäsenvaltio ja siten Lissabonin sopimuksen sitoma muiden EU:n jäsenmaiden puolustukseen.

Toisekseen, hävittäjän alkuperämaan puolueettomuus ei ratkaisisi ilmataisteluiden eikä rynnäkkölentotehtävien lopputulosta, joten sen käytössä merkittävänä valintaperusteena ei olisi järjen häivää.

Jukka Mikkola

Poliittisen uransa ay-piireissä luoneen Rinteen kannattaisi pysyä niillä alueilla, joita hän ymmärtää ja jättää nämä hävittäjäasiat ammattimiesten hoidettavaksi.
Toivottavasti tästä miehestä ei tule Suomen seuraavaa pääministeriä.

Turvallisuusasioissa Suomi-neidolla ei ole varaa SDP-väritteisiin ”poliittisiin päätöksiin.”

Tasavallan presidentin valtaoikeuksien kaventamisella tehtiin aikanaan kauaskantoinen virhe Suomi-neidolle. Ei ymmärretty, että on olemassa hyviä aikoja ja huonoja aikoja.