Tiistai 23.10.2018

Suomalaistutkija huolestui: Euroopan ympärillä velloo ”kaaoksen ja konfliktien kehä” – Suurvaltakilpailu riski pienille maille

Jaa artikkeli:
Luotu: 
21.8.2018 14:41
  • Kuva: Alma Media arkisto / Kari Pekonen
    Kuva
    Euroopan turvallisuusjärjestelmässä nähtävä kehityskulku on varsinkin pienten eurooppalaisten valtioiden kannalta huolestuttava, arvioi erikoistutkija Tommi Koivula. Arkistokuva.
|

Euroopan turvallisuusjärjestelmä on muuttumassa tavalla, joka on huolestuttava etenkin pienten eurooppalaisten valtioiden kannalta, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen erikoistutkija Tommi Koivula.

Dosentti Koivula analysoi tilannetta Turun yliopiston Eurooppatutkimuksen keskuksen tuoreessa julkaisussa. Hänen mukaansa Euroopan unionin lähialueet muistuttavat nykyään monessa suhteessa kaaoksen ja konfliktien kehää ja eurooppalaisen turvallisuuskeskustelun arkeen on noussut uusia ulottuvuuksia, kuten terrorismi, laiton maahantulo, vierastaistelijat sekä hybridi- ja kyberuhat.

”Nähtävissä on myös vahvoja viitteitä siitä, että kylmän sodan jälkeisen ajan Euroopassa vallinnut monenkeskinen turvallisuusjärjestelmä on muuttumassa suurvaltakilpailuun perustuvaksi moninapaisuudeksi, jossa esimerkiksi transatlanttinen suhde Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä on joutunut uudelleenarvioinnin kohteeksi. Kehityskulku on varsinkin pienten eurooppalaisten valtioiden kannalta huolestuttava”, Koivula kirjoittaa.

Jäsenvaltioilla on poikkeuksellisen suuria odotuksia ja paineita EU:n yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.

”Yleisesti esitetyn näkemyksen mukaan unioni on tullut jopa tietynlaiseen tienhaaraan: sen täytyy joko määrätietoisesti vahvistaa turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaansa tai sitten hyväksyä ulkoisen ja sisäisen turvallisuusympäristön ja myös unionirakenteiden kenties nopeakin rapautuminen.”

EU hakee parhaillaan konkretiaa globaalistrategiansa kolmelle osa-alueelle, jotka ovat Euroopan suojelu, tuki kumppanimaiden turvallisuudelle sekä toiminta kriiseissä ja konflikteissa. EU on perustamassa oman pysyvän yhteisen operaatioesikunnan, uudistamassa kriisinhallintaoperaatioiden rahoitusta ja tehostamassa EU–Nato-yhteistyötä. Lisäksi halutaan parantaa eurooppalaisen puolustusteollisuuden toimintaedellytyksiä ja lisätä EU-jäsenvaltioiden välistä pysyvää rakenteellisesta yhteistyötä.

”Osa näistä aloitteista tulee merkitsemään EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vähittäistä laajenemista perinteisesti tiukasta hallitustenvälisyydestä myös Euroopan komission ja siten ylikansallisen sääntelyn piiriin.”

Koivula huomauttaa, että EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on ollut tähän saakka pikemminkin taktisen kuin strategisen tason instituutio: On keskitytty pienehköihin kriisinhallintaoperaatioihin ja ”melko alhaisen kunnianhimotason puolustusteollisuushankkeisiin”, vaikka muun muassa Lissabonin sopimus eli EU:n uusi perussopimus mahdollistaisi huomattavasti suuremmankin turvallisuusroolin.

EU:n avunantolauseke aktivoitiin Pariisin terrori-iskujen jälkeen, mistä tuli sotilaallisen avustamisen ennakkotapaus, mutta sotilasliiton kaltaisia piirteitä EU ei ole Koivulan mukaan saamassa. Lue, miten tutkija asemoi Suomen nykytilanteessa: Sauli Niinistön sanat nousivat esiin – Tutkija: Suomi on sotilaallisesti liittoutunut

Koivula uskoo, että ”radikaalit pyrkimykset EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan edistämiseksi” luultavasti törmäävät varsin perinteisiin rajoitteisiin, kuten Naton asemaan Euroopassa, suvereniteettiin ja rahaan. Ehdotusten toteuttamiseen pitäisi löytää myös varat, vaikka vain muutama jäsenmaa käyttää vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseensa.

”Esimerkiksi ajatus EU:n yhteisestä puolustuksesta ei ole noussut vakavaan keskusteluun. Jäsenvaltiot eivät näytä myöskään olevan valmiita luovuttamaan unionille relevanttia ylikansallista päätösvaltaa, vaikka komission rooli tuleekin kasvamaan esimerkiksi puolustusyhteistyön tukijana ja mahdollistajana.”

Koivulan mukaan Suomen on tiedostettava rajat, mutta oltava asiassa samaan aikaan kunnianhimoinen ja avarakatseinen. Hänen mielestään ei ole Suomen etujen mukaista jarruttaa kehitystä.

”Realismi on kuitenkin paikallaan. EU:n tiivistyvästä puolustusulottuvuudesta ei tule odottaa ”hopealuotia”, joka yksin ratkaisisi turvallisuuteemme ja sen pitkän aikavälin kehittämiseen liittyvät ongelmat.”

Lue myös:

Näkökulma: Suomi on nyt sotilaallisesti suuntautunut

Kokenut diplomaatti jyrkästi eri mieltä presidentti Niinistön väitetyistä kulissipuheista: ”Tosiasiallisia turvatakuita” ei ole

Kirjaväite: Presidentti Niinistö puhuu suljettujen ovien takana Suomen ”tosiasiallisista turvatakuista”

Ilkka Kanerva varoitti – Tämä olisi kohtalokkain puolustuspoliittinen virhe: ”Samppanjapullot poksahtelisivat muualla”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Erkki Malinen

Eiköhän suurin turvallisuus uhka ole nämä muslimit, niillä on ideologiset syyt vallata lisää aluetta. Täälä pelätään Venäjää mutta mitä se hyötyis vaikka se se sais vallattua koko Itämeren alueen. Sen talous romahtaa ja kenen kanssa se kävis kauppaa sen jälkeen, ei kenenkään. Venäjä jos kuka on riippuvainen ulkomaan kaupasta, sen tuhoaminen on taloudellinen itsemurha.