Lauantai 20.7.2019

Kansanedustaja kuohuttaa aktiivimallipuheilla: ”Työttömyyttä alentava pelotevaikutus”

Luotu: 
23.8.2018 12:50
  • Kuva: Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen (kuvassa oik.) on toistuvasti puolustanut aktiivimallin tehoa työllisyyden parantamisessa.
|

Keskustelu aktiivimallista on ryöpsähtänyt sosiaalisessa mediassa kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok) puhuttua aktiivimallin pelotevaikutuksesta. Vartiaisen mukaan pelotevaikutus on olennainen osa aktiivimallin toimintamekanismia, mikä on ihmetyttänyt monia.

Aktiivimallissa on Vartiaisen mukaan hyvin suoraviivainen mekanismi.

”Työttömänä olo on vähemmän houkuttelevaa kuin ennen, joten etsitään hanakammin työtä ja tartutaan työtilaisuuksiin. Ja ehkäpä ne aktiivitunnitkin voivat ylläpitää vireyttä”, Vartiainen twiittaa.

Mutta miten vireys säilyy, jos aktivoitumisesta huolimatta työttömyysturvaa leikataan?

”Olennaista on työttömyyttä alentava pelotevaikutus. Vireysefekti on todennäköisesti kuvittelua”, Vartiainen vastaa Twitterissä Talouselämän toimituspäällikön Marjo Ollikaisen kysymykseen.

Hallituskin on myöntänyt aktiivimallin epäkohdat, joiden takia aktiivimallin leikkuri voi uhata myös niitä, jotka ovat aktiivisia.

Vartiaisen kommentti pelotevaikutuksesta on herättänyt ihmetystä ja närkästystäkin monessa Twitter-käyttäjässä. Vartiainen kuitenkin kiistää olleensa sarkastinen.

”Kurssit ja aktivoinnit eivät tutkimuksen valossa yleensä lisää työllistymistodennäköisyyttä. Sen sijaan ne vaikuttavat pelotevaikutuksen kautta: ihmiset työllistyvät hanakammin, jotta voisivat välttää aktivointitoimet, kurssit, jne.”, Vartiainen twiittaa.

Vartiaisen mukaan usein vahvistuu se havainto, että kurssien ja aktivointien isoin vaikutus tulee ennen kuin ne alkavatkaan, mitä hän kutsuu pelotteeksi. Hän huomauttaa, että ihmiset työllistyvät välttääkseen toimet.

”Kaikki mitä aktiivimallista on sanottu osoittaa selvästi, että se tekee työttömyydestä vähemmän houkuttelevaa. Siihen perustuu sen kiistaton työttömyyttä alentava efekti”, Vartiainen twiittaa.

Hän sai keskustelussa taustatukea työministeri Jari Lindströmin (sin) avustajalta Juha Halttuselta, jonka mukaan aktiivimallilla nimenomaan pyritään patistelemaan työttömiä. Ministeri on puhunut patistamisesta esimerkiksi eduskunnan kyselytunneilla, vaikka samaan aikaan Lindström on yrittänyt vakuuttaa, ettei kyse ole kyykyttämisestä.

”Kursseja toki suunnitellaan nimenomaan siitä näkökulmasta, että sisältö edistää työllistymistä. Tästä huolimatta ei sitä (käy) kiistäminen, että tutkimuksissa on havaittu Juhanan mainitsema ’pelotevaikutus’. Tähän ei kuitenkaan pyritä”, Halttunen twiittaa.

Vartiaisen puheita ihmettelee myös kulttuurivaikuttaja, näyttelijä-käsikirjoittaja Kaarina Hazard.

”Olen ymmärtänyt niin, että valtion idea olisi lisätä kansalaistensa onnellisuutta, ei pelotella kansalaisiaan”, hän twiittaa.

”Olen yllättynyt tuosta pelottelun suruttomuudesta.”

Vartiainen kehottaa Hazardia lukemaan Heikki Pursiaisen tuoreen pamfletin, jota hän kauppaa myös muille arvostelijoille. Kyseessä on EVAn julkaisema ”Vaikea vapaus” -pamfletti.

”Se selittää, miksi se, mitä kutsut ’pelotteluksi’, on hyvinvointivaltion väistämätön osa”, Vartiainen sanoo.

Alkujaan pelotevaikutuksen otti kuitenkin esiin Vartiainen itse. Hazard huomauttaakin, että Vartiainen puhui ”pelottelusta”, ei hän.

Logiikka tulee viktoriaaniselta ajalta

Pamfletin mukaan vastikkeellisuuden ideana on tehdä työttömänä olemisesta epämiellyttävää ja kohdistaa työttömään muita ”hyvinvointia alentavia toimia”. Pursiainen listaa kirjoituksessa toimiksi työnhakua, osallistumista koulutuksiin tai palkattomaan pakkotyöhön, lomakkeiden täyttelemistä, virastoissa jonottamista ja alistumista virkailijoiden syynättäväksi. Jos näistä kieltäytyy, seurauksena on ”sosiaaliturvan alentaminen tai vähintään vapauden menetyksen terävöittäminen lisäbyrokratialla”.

”Jos tämä kaikki kiusaaminen on tarpeeksi epämiellyttävää, saadaan aikaiseksi haluttu kannustinvaikutus”, Pursiainen kirjoittaa ja lisää, että tämä pohjoismaisen hyvinvointivaltion lähestymistavan logiikka on täysin sama kuin viktoriaanisen aikakauden less eligibility -periaate, jolla varmistettiin, ettei kukaan hakeudu turhaan köyhäinavun piiriin.

”Ainoa keino parantaa kannustimia on suurentaa työttömän ja työllisen hyvinvoinnin eroa. Voidaan leikata työttömän sosiaaliturvaa ja alentaa työtä tekevän verotusta, jolloin työstä jää enemmän käteen. Tai sitten voidaan alentaa työttömänä olemisen hyvinvointitasoa muilla tavoilla”, Pursiainen kirjoittaa.

Pamflettia pitää kiinnostavana myös Suomen suurimman työttömyyskassan YTK:n työttömyysturva-asiantuntija Petja Eklund, joka osallistuu Twitterissä ryöpsähtäneeseen aktiivimallikeskusteluun.

”Pamfletissa esitetyn mukaan vaihtoehto kiusaamiselle olisi turvan leikkaaminen. Kaksi huonoa, jolla kummallakaan ei vaikuteta työttömyyden syihin”, Eklund twiittaa.

”Miksi pitää olla huolimaton?”

Hänen mielestään aktiivimalli on hyvä esimerkki siitä, kuinka vaikeaa vastikkeellisuutta on rakentaa työttömyysturvalakiin. Hän huomauttaa, että vastikkeellisuuden hyväksyminen jää toissijaiseksi, jos sitä ei käytännössä voida järkevällä tavalla toteuttaa.

”Ymmärrän vastikkeellisuuden vaatimuksen nykymallissa. En kuitenkaan ymmärrä, miksi se täytyisi tehdä prosessilähtöisesti, huolimattomasti ja vastuuta vältellen sekä vielä välinpitämättömällä otteella”, Eklund twiittaa.

Myös Vartiainen huomauttaa, että jokainen voi yrittää esittää omaa ratkaisuaan siihen, miten alennetaan työttömyyttä, jos ei haluta alentaa tukien tasoa. Vartiainen toteaa, ettei voi muuttaa tutkimustuloksia.

”Aika laajasti näyttöä siitä, että työvoimapolitiikan toimenpiteet vaikuttavat myös sitä kautta, että työllistytään jotta ne vältettäisiin – ja muut vaikutukset usein vähäisiä. Ei kukaan sitä ole ’halunnut’ mutta siltä se on näyttänyt.”

”Tietoisuus siitä, että vaikutus tulee osin ’kiusan’ kautta, ei tarkoita, että kukaan haluaisi kiusata.”

Vartiainenkin kuitenkin myöntää, että aktiivimallin toimeenpanossa on lastentauteja, mutta ihmettelee toimivuuskeskustelua.

”Itselleni on täysin käsittämätöntä, että aktiivisuusehdon täyttäneiden prosenttiosuuksia käytetään mittareina mallin ’toiminnasta’. Mikä olisi sellainen prosenttiosuus, jonka nojalla sanoisit mallin ’toimivan’?”.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jarmo Heinonen

Siksi ettei ole vaihtoehtoa, eläkeyhtiöiden lääkärit eivät hyväksy työkyvyttömyyseläkehakemuksia eikä ilä riitä vanhuuseläkkeeseen, siksi heidän on roikuttava työnhakijoina.
Ikäkin tänäpäivänä vamma, 50 täytettyäni työt loppuivat kuin seinään, tänäkin vuonna jo reilu 100 hakemusta ilman minkäänlaista reaktiota, vuokrafirmatkaan eivät ole reagoineet hakuihin viisikymppisten jälkeen ja olen koettanut tukkia töihin jopa puoliväkisellä.

Seppo Simonen

Tissistä vieroitus on taitolaji. Äitini joutui evakoon Värtsilästä ja siinä oli monta naista samassa ryhmässä kun tapahtui seuraavaa: naiset lapsineen majoitettiin erääseen taloon Pielavedellä ja naisilla oli kiiretekemisiä niin eräs poika jo 7 vuotias nousi tuvan pöydälle ja sanoa pamautti jo on akolla kiire kun ei jouda tissiä antamaan. Tuliko pojasta pikkustadisti sitä emme tiedä.
Juhana Vartiainen entisenä Sosialidemokraattina nykyisenä Kokoomukselaisena tietää mistä narusta vetää.

Harri Kovala

Eikö ole kuitenkin mielenkiintoista, että maat, joissa on lakiin perustuvat jäykät työmarkkinat hyvin korkealla irtsanomissuojalla kärsivät vähemmän työttömyydestä, kun taas maat, joissa on heikko lakiin perustuva suoja, kuten Suomi, kärsivät korkeasta työttömyydestä?

Eurooppalaisessa mittakaavassa katseltuna vapaat työmarkkinat tarkoittavat korkeampaa työttömyyttä.

Jaakko Seppälä

Jos kurssit ja aktivoinnit eivät tutkimuksen valossa yleensä lisää työllistymistodennäköisyyttä, niin miksi kuitenkin ihmiset opiskelevat vielä pakollisen peruskoulun jälkeenkin? Kaikkiko olettavat kuuluvansa tuohon pieneen ei-yleensä -joukkoon, joilla todennäköisyys kasvaakin?

Jaakko Ruuska

Peloitevaikutus on sadistinen politiikan keino. Vaikka pelotekeinot eivät kohdistu henkeen tai ruumiiseen, en epäile hetkeäkään etteivätkö keinot olisi kovemmat toisenlaisissa olosuhteissa. Myös punainen terrori perustui peloitteeseen. Yhtäläistä sille nykyisen aktiivisuusmallin kanssa oli periaate, että terrorin kohteena olleen henkilökohtaisilla teoilla ei ollut vaikutusta rangaistukseen, vaan sillä miten heidät luokiteltiin.

Jari Eeva

Aktiivimallilaki onkin eri juttu. Tajuatko? Ihminen hakee töitä, hakee kursseille, eli on siis aktiivinen. Kummassakaan ei tule onnistumisia. Seurauksena rangaistus, eli tulkitaan lain rikkojaksi. Sanktiomalli se on eikä mikään muu.

Tero Tähdistö

Aktiivimalli ja työministeriön tukemat ja järjestämät työttömien ja työttömyysuhan alaisten henkilöiden kurssit ovat kaksi aivan eri asiaa.

Aktiivimalli on selkeästi valtion rahoja säästävä (lainsäädäntö)ratkaisu, kun taas erilaiset kurssit ovat henkilöiden "työelämävalmiuksia parantavia" toimenpiteitä. Onko niin, että näitä voi käsitellä tällä tavoin nipussa "pelotetekijöinä"?

Missä ylipäätään säädetään siitä, että työministeriön toimenpiteet ovat tarkoitukseltaan "pelotevaikutuksia" tuottavia? Onko jonkin lain esitöihin selkeästi kirjattu näin vai toimivatko virkamiehet omin päin ja ilman lain nimenomaiseen tarkoitukseen ja tavoitteeseen kirjattua?

Asiassa on todella paljon epäselvää!

Juha Heikkinen

Milloin Petteri Orpo puolueen puheenjohtajana herää Ruususen unesta ja tajuaa kansanedustaja Vartiaisen olevan puolueen "sammakko" jota pitäisi ojentaa täysin pellemäisistä puheistaan. Elitistinen byrokraatti, joka ei tunne arkielämää ja Ruotsin ja Suomen eroja. Jo maantieteellinen poikkeama sekä siihen katsottu asutuskeskusten jakaa tyrmää hänen vertailunsa naapurimaan kanssa. Olisi syytä ohjata takaisin yliopistomaailman syövereihin.