Tiistai 13.11.2018

Nyt nousee tuulivoimaloita Suomeen – ilman valtion tukea

Jaa artikkeli:
  • Kuva: Antti Mannermaa / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Tuulivoimayhtiö TuuliWatti kertoi Viinamäen tuulipuiston investointipäätöksestään kesäkuussa.
|

Suomeen valmistuu ensi vuoden aikana kolmas ilman valtion tukea rakennettu tuulivoimapuisto, Kauppalehti kertoo.

Tuulivoimayhtiö Wpd Finland rakentaa Kannukseen 14 voimalaa pitkäaikaisella sähkönostosopimuksella. Siinä sähkönkäyttäjä sopii ostavansa tuottajalta tietyn määrän sähköä takuuhintaan esimerkiksi 15–25 vuoden ajan. Pitkäaikainen sopimus alentaa rahoituskustannuksia.

Pitkäaikaisten sopimusten määrä kasvaa kovaa vauhtia muun muassa Ruotsissa, Norjassa ja Yhdysvalloissa, mutta Suomessa ensimmäinen sopimus julkaistiin vasta tänä kesänä.

”Tähän mennessä tuotantokustannukset ovat olleet Suomessa liian suuria ja vastaavasti sähkön hinta liian alhainen, mutta nyt markkina on muuttunut houkuttelevaksi”, kertoo Wpd Finlandin Heikki Peltomaa.

Kannuksen tuulipuiston voimalat kohoavat jopa 230 metrin korkeuteen. 150 metrin roottorin halkaisijalla yhden voimalan teho nousee 4,5 megawattiin.

Markkinaehtoinen tuulivoimarakentaminen yleistynee osaltaan juuri teknologian kehittymisen ansiosta. Kymmenen vuotta sitten voimala nousi maksimissaan 150 metriseksi, kun ensi vuonna valmistuvat uudet voimalat yltävät sata metriä korkeammalle.

Korkeus tarkoittaa tehoa. Kolmen megawatin voimala tuotti viime vuosikymmenen puolella kahdeksan gigawattituntia sähköä vuodessa, kun ensi vuonna päästään jo 19 gigawatin lukemiin. Tuulivoimalan elinkaari on noussut vuodesta 2010 lähtien kymmenen vuotta, parhaimmillaan 30 vuoteen.

Ensimmäistä kertaa tuulivoimaa ryhdyttiin pystyttämään ilman valtion tukea Iin Kuivaniemeen. Tuulivoimayhtiö TuuliWatti kertoi Viinamäen tuulipuiston investointipäätöksestään kesäkuussa.

”Viinamäen tuulivoimapuistossa sähkön tuotantokustannukset painuvat alle sähkön markkinahinnan, vajaaseen 30 euroon megawatilta”, kertoo TuuliWatin toimitusjohtaja Jari Suominen.

Suominen uskoo, että Suomella on mahdollisuudet nousta tuulivoiman avulla omavaraiseksi ja kääntää tuonti vienniksi asti.

”Suomi on pinta-alaltaan Saksan kokoluokkaa, mutta olemme asentaneet tuulivoimaa vain murto-osan väkitiheään Saksaan verrattuna. Harvaan asutussa Suomessa tilaa riittää.”

Kolmas markkinaehtoinen tuulivoimapuisto rakentuu Isojoelle.

Lue laajempi juttu Kauppalehdestä.

Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Juha Lehtonen

Joo tää on hyvä bisnes. Voimalan hinta lienee noin 5 miljonaa, käyttökulut ehkä muutaman satatuhatta/a, käyttöaika 30 vuotta, sähköntuotto 19 GWh/a. Käyttöaika on noin 50 %, eli puolet sähköstä pitää ostaa ulkoa, silloin kun ei tuule. Mutta tälle itse tuotetulle sähkölle tulee hinnaksi aika olematon, riippuen nyt sitten siitä, millä korolla sijoitettu pääoma halutaan laskea. Jos rahoituksen vetää takataskusta, niin sitten sekin on pois.

Juha Vesamäki

" Siinä sähkönkäyttäjä sopii ostavansa tuottajalta tietyn määrän sähköä takuuhintaan esimerkiksi 15–25 vuoden ajan. Pitkäaikainen sopimus alentaa rahoituskustannuksia."

Onko tämä sopimus "kaksisuuntainen", eli sähkön tuottaja on velvollinen koko sopimuksen ajan toimittamaan tuotetta (sähköä) riippumatta sääolosuhteista.

Topi Rantakivi

Missä lähteet sille väitteelle: "Pitkäaikaisten sopimusten määrä kasvaa kovaa vauhtia muun muassa Ruotsissa, Norjassa ja Yhdysvalloissa"?

Edelleenkin puuttuu ne kokonaiskustannukset ja purkukustannukset, ne lavat eivät ole ympäristöystävällisiä. Varastointipulmat, jne.

Seppo Viljakainen

Sama juttu oli pari päivää sitten Tekniikka-Talouslehdessä. Kirjoitin sinne alla olevan kommentin saamatta ainakaan vielä vastausta.
Kokeillaan nyt täällä , ´paremmalla onnella, keties ´ :

Voisiko toimittaja esittää seuraavan laskelman asianosaisille ja pyytää kertomaan, mikä siinä kenties on väärin.

1. Tuulivoimalan pystytys Suomessa maksaa 1,5 - 2 M€/MW ; hinta-arvio saatu "tuulipuolelta".

2. Tuulivoimalan huolto/hallinto/vakuutus..jne -kulut ovat ´ennen´olleet n. 15€/MWh. Otamme laskelmiin 10 €/MWh.

3. Kerrotte Teille riittävän 35 €/MWh hinta => 35 € -10 € = 25 €/MWh.

4. Kapasiteettikertoimiksi kerrotaan julkisuudessa usein 40-45 % , jotka eivät käytännössä - lähes koskaan- toteudu jääden pääsääntöisesti n. 35 %:iin.

5. Tuulivoimalanne siis tuottaa/MW vuodessa :

24h x 365d x 25€/MWh x 35% = 76.650 € vuodessa

6. Voimalan hinta n. 1,8 M€ / 76.650€ = 23,4 vuotta ( HALOO: Onko ketään kotona??)

7. Jos pääomalle lasketaan vaatimaton 3%:n korko tekee 1,8 M€:stä 54.000 €:n vuosikoron . ( HALOO: Onko ketään kotona ??)

Seppo Viljakainen

Nyt herää ihmetys, miksi tätä ´sensaatiomaista´ uutista ei ole referoitu US:sa ollenkaan, vai olenko missannut jotain:

https://yle.fi/uutiset/3-10373208

Vihreät ovat hylkäämässä Pyhän Sakramenttinsa Ydinvoimasta.

"– Auringolla, tuulella ja maalämmöllä on edessään skaala- ja varastointiongelmia, joihin ei ole vielä ratkaisuja, hän sanoo."

Hiukan se mieltä lämmittää, kun samaa viestiä on yrittänyt vuositokulla saada läpi ja nyt se lopulta saavuttaa jopa Vihreät.

http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255605-yksi-puuttuu-ja-...

https://www.hs.fi/paivanlehti/28072017/art-2000005305141.html

"Vaikka saisimme paneelit ja tuulimyllyt ilmaiseksi ja asentaisimme niitä sähkötehontarpeeseemme nähden kymmenkertaisen määrän, ne eivät pysty korvaamaan konventionaalisia sähköntuotantomuotoja."

Markku Lehto

Tuulisähkön tuotannon vaihteluun, jolla ei ole mitään tekemistä sähkön kysynnän ja tarpeen kanssa, voi tutustua oheisesta linkistä:

https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/tuulivoiman-tu...

Eipä ihme, että Wärtsilä, joka rakentaa diesel-sähkövoimalaitoksia, on kovastikin rummuttanut tuulivoiman puolesta. Säätövoimaa tullaan tarvitsemaan ja paljon. Kuka sen kustantaa ? No sehän tiedetään jo etukäteen. Sellaista KiKy:ä Suomessa.

Mikko Toivonen

Tässä otin joutessani EWEA yleis tiedotteesta otteen tyylimyllyjen todellisesta kokonaistehosta eli täyden tuotannon ajoista:

"How efficient are wind turbines?
Wind turbines start operating at wind speeds of 4 to 5 metres per second and reach maximum power output at around 15 metres/second. At very high wind speeds, that is gale force winds of 25 metres/second, wind turbines shut down. A modern wind turbine produces electricity 70-85% of the time, but it generates different outputs depending on the wind speed.

Over the course of a year, it will typically generate about 24% of the theoretical maximum output (41% offshore). This is known as its capacity factor. The capacity factor of conventional power stations is on average 50%-80%. Because of stoppages for maintenance or breakdowns, no power plant generates power for 100% of the time."

Vanha yleistieto kertoo tuulipropeleiden toimivan nimellisteholla korkeintain 20-25% ajasta hyvällä tuulialueella. Viitatussa kappaleessa puhuttiin offshore tuulesta mikä on sitä ideaalituulivoimaa teholtaan ja toiminta ajaltaan

Tuulivoimaa on kuitenkin millään laskelmalla mahdotonta saada yhteiskunnallisesti kannattavaksi toiminnaksi. Joku aina maksaa sen ja samalla oikeaa stabiilia tuotantoa laiminlyödään ja heikommin kehitetään. Wärtsilän intressi on luonnollinen kun se toimittaa juuri nopeasti käynnistyvää varavoimaa mikä tuottaa sähköä silloin kuin ei tuule tai ei sen puoleen aurinko paista paneleihin.
Meidän kannalta parempi olisi että Wärtsilä myisi voimaloitaan vientiin kuten on tehnytkin ja me rakentaisimme runsaasti hyvää stabiilia voimaa tuulimylly ja aurinkopanelipelleilyn asemesta sulkien silmämme kaikilta kustannuksilta mitä se aiheuttaa sen stabiilin voiman kehitykselle ja kannattavuudelle.

Kai Lähteenmäki

Kannatan pienimuotoista uusiutuvaa- ilman massivisia tuotantotukia.
Meillä jokainen tuulimylly on saanut n puoli miljoonaa tukea...

Mites muualla?
Saksassa maa on tosiaan täynnä tuulimyllyjä ja valopaneeleita.
Silti päästöt ja pienhiukkaskuolemat sen kun kasvaa, varsinkin kun päästötömiä ydinvoimaloita puretaan?
Energiewenden kustannukset jo yli 30 mrd/v...ja päästöt jatkuu..

Miksikö?
No kun tuulivoimalat tuottaa sähköä vain 17% ajasta, eli 1-2 pv viikossa.
Valopaneelit vain 10% ajasta eli joka 10. pv.
Useimmiten tuo sähkö on huonolaatuista, katkonaista ja rajusti vaihtelevaa...

Väliaikana pitää olla varavoimana (rusko)hiilivoimaa, maakaasua, jne jotta tehtaat , työpaikat ja kodit saa pidettyä valot päällä ja koneet pyörimässä...

Hyvä analyysi, kts esim
Prof. Hans Werner Sinn Energiewende , löytyy engl sivut

Käytännössä tuon varavoiman pitää toimia 24/7.
Eli pitää olla tupla systeemit - ja tuplakustannukset.