Tiistai 20.11.2018

”Irtisanomislaki” pysyi – SAK pui vastatoimia: ”Lakkoja tulee, jos hallitus jatkaa jääräpäisesti eteenpäin”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
29.8.2018 20:09
  • Kuva: Lauri Heikkinen / Valtioneuvoston kanslia
    Kuva
    Juha Sipilän (kesk) hallituksen puheenjohtajatrio budjettiriihessä.
|

Hallitus ei luopunut budjettiriihessään suunnitelmista heikentää irtisanomissuojaa pienissä yrityksissä, vaikka ay-puoli on esittänyt asiassa uhkavaatimuksen. SAK:sta kerrotaan Uudelle Suomelle, missä nyt mennään.

Hallitus valmistelee lakia, jota SAK on kutsunut ”irtisanomislaiksi”. Se helpottaisi henkilöperusteista irtisanomista alle 20 henkilön yrityksissä.

Keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava vastustavat lakimuutosta ja SAK on ilmoittanut jo aiemmin työpaikkakohtaisista toimista, jos hallitus ei luovu suunnitelmasta. Toimia ei kuitenkaan ole tarkemmin määritelty aiemmin. SAK:n hallitus sopi reilu pari viikkoa sitten liittojen kesken aikatauluista ja tekivät työpaikkakohtaisen suunnitelman toimista, joita jäsenliittojen oli määrä käsitellä omissa hallinnoissaan.

Viime viikolla Teollisuusliitto ilmoitti aloittavansa mittavat järjestölliset painostuskeinot hallitusta vastaan. Liitto ei kuitenkaan suostunut yksilöimään keinoja tarkemmin, vaan totesi palaavansa niihin, kun muut SAK:n liitot ovat tehneet ratkaisunsa.

Jäsenliitoilla on ollut syyskuun alkuun aikaa päättää valmistautumisesta järjestöllisiin toimiin. SAK:n hallitus kokoontuu ensi viikon maanantaina neuvottelemaan seuraavista askelmerkeistä.

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kertoo, että lakimuutoksen vastustamista jatketaan.

”Jatkamme sen vastustamista ja niitä askelmerkkejä katsotaan sitten ensi viikon hallituksen kokouksessa”, Kaukoranta sanoo Uudelle Suomelle.

”Siinä suunnitellaan meidän reaktiota tähän.”

Kaukorannan mukaan tässä vaiheessa on puhuttu työpaikkakohtaisista toimista, jotka tarkoittavat työtaistelutoimia.

Tarkoittaako se käytännössä lakkoja?

”Käytännössä jonkinnäköisiä joo, mutta niissä on totta kai iso skaala muutaman tunnin ulosmarsseista pidempiin lakkoihin.”

Lakkoja on siis tulossa, mutta kuinka laajoja, sitä ei tiedetä vielä?

”Niin, jos hallitus tätä nyt jatkaa jääräpäisesti eteenpäin”, Kaukoranta vastaa ja tarkentaa, ettei kukaan halua lakkoja, mutta niihin ajaudutaan, jos muu ei auta.

Kaukoranta ei osaa vielä sanoa, tehdäänkö ensi maanantaina jo linjauksia lakoista.

”Ainakin siinä katsotaan tilannetta.”

Kaukoranta huomauttaa, että lainsäädännön arviointineuvosto on ottamassa irtisanomislain käsittelyynsä. Jos arviointineuvostokin antaa laille tyrmäyksensä, hallituksella olisi jälleen mahdollisuus perääntyä. Kaukoranta painottaa, että vielä ei ole liian myöhäistä.

”Se olisi myös yksi mahdollinen sauma hallitukselle peruuttaa sitä päätöstään. Vielä ei ole mitään lakia eduskunnassa. Hallituksella on vielä aikaa muuttaa mieltään.”

Budjettiriihestä tuli iso yllätys

Budjettiriihen linjauksista Kaukoranta yllättyi eniten innovaatiotukipäätöksestä, joka oli hänen mielestään iso ja positiivinen yllätys. Liki 100 miljoonan euron pysyvä tasokorotus tutkimus- ja kehitystoimintaan vahvistaa talouskasvua ja on SAK:n mukaan tervetullut täyskäännös hallituksen aiempaan leikkauspolitiikkaan.

Kaukoranta huomauttaa, että hallitus on tehnyt ikävät leikkaukset etupainotteisesti, eikä niitä tarvinnut nyt enää paljoa tehdä. Nyt oli nähtävissä aiempien leikkausten pientä paikkaamista, mikä oli Kaukorannan mukaan parempi tehdä ”myöhään kuin ei milloinkaan”.

”Hallituksen leikkauslinja on ollut inhimillisesti, poliittisesti ja taloudellisesti kestämätön. Leikkauksilla on kurjistettu pienituloisia ja syöty tulevan kasvun edellytyksiä. Onneksi näitä leikkauksia on nyt alettu myös perumaan”, Kaukoranta sanoi tänään SAK:n tiedotteessa.

Pettymys SAK:lle oli myös hallituksen päätös sijoitussäästötileistä, kun SAK haluaisi verottaa varallisuutta nykyistä enemmän. Kaukorannan mukaan perustettavista tileistä ei saada ”mainittavia hyötyjä”.

”Hallituksen päätös sijoitussäästötileistä on askel väärään suuntaan. Se käytännössä keventää pääomaverotusta ja vähentää valtion verotuloja. Nyt pitäisi vahvistaa julkista taloutta, eikä luoda uusia verohelpotuksia sijoittajille”, hän sanoi tiedotteessa.

LUE MYÖS:

Pienten yritysten irtisanomissuoja heikentymässä – Liittopomo äimänä: ”Edes hallituksen oma muistio ei tue työllisyystoiveita”

Lasse Laatunen IL:ssä: Ay-liike virittelee ”sotasyksyä” – Antti Rinteelle vaalivaltti

Pääluottamusmies vastaa arvostelijoille: ”Oikeus pidättäytyä työstä ei ole pelkästään ihmisoikeus”

Politiikan veteraanilta raju ryöpytys ay-liikkeelle: ”Kyseessä on mitä puhtaimman poliittisen lakon suunnittelu”

Ay-liikkeestä varoitus Juha Sipilälle: 5.10. alkaa rytistä – tulossa ”jotain paljon rajumpaa”

Hallitus lisää työnantajien valtaa: Irtisanominen helpottuu – tavoitteena helpottaa työllistämistä

Ay-konkari lyö lukuja pöytään – ”Miten tällainen aivopieru voi edetä hallituksen päätökseksi?”

Pääluottamusmies ja professori arvioivat Juha Sipilän suunnitelmaa: ”Sen verran poliitikotkin osaavat matematiikkaa”

Potkujen ehtoihin muutos? Lindströmillä toisenlainen ääni kuin Sipilällä – ”Jos saadaan läpi…”

Hallitus peruu kaavaillun lakimuutoksen alle 30-vuotiaille – Jari Lindström: ”Varmasti joku iloitsee, minä en”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta (24.7.1998/555):

8 a luku (30.12.2002/1301)

Työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksu

24 § (21.12.2007/1352)

Maksuvelvollisuus

Työttömyysturvan omavastuumaksun on velvollinen maksamaan 12 §:ssä tarkoitettu työnantaja sekä valtion kirjanpitoyksikkö ja liikelaitos, jonka irtisanomisvuotta edeltäneen vuoden työttömyysvakuutusmaksun perusteena ollut palkkasumma tai sitä vastaava valtion kirjanpitoyksikön tai liikelaitoksen palkkasumma on vähintään 2 083 500 euroa, jos:

1) työsuhteen irtisanomisesta tai työntekijän lomauttamisesta johtuva työttömyys jatkuu niin, että henkilölle syntyy oikeus työttömyysturvalain 6 luvun 9 §:n 1 momentin mukaisiin lisäpäiviin; tai

2) henkilöllä työsuhteen irtisanomisesta johtuva 60 vuoden iän täyttämisen jälkeen alkanut oikeus työttömyyspäivärahaan jatkuu hänen täytettyään 63 vuotta tai hän on alkanut saada vanhuuseläkettä 62 vuotta täytettyään ja työttömyyspäiväraha on jatkunut vanhuuseläkkeelle siirtymiseen saakka.

"Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan omavastuumaksua, jos:

1) työsuhde on päättynyt ennen kuin henkilö on täyttänyt 56 vuotta;

2) työsuhde on kestänyt alle kolme vuotta;

3) työsuhde on irtisanottu työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 2 §:n perusteella tai purettu työsopimuslain 8 luvun 1 §:n perusteella työntekijästä johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä;

4) työntekijä on työsuhteen päättymisen jälkeen täyttänyt uudelleen työttömyysturvalain 5 luvun 3 §:ssä tarkoitetun työssäoloehdon muun kuin alun perin irtisanoneen työnantajan palveluksessa; tai

5) työntekijä on omasta aloitteestaan ja ilman työnantajan myötävaikutusta irtisanoutunut.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään työsuhteesta, sovelletaan myös virkasuhteeseen.

Jos yrityksessä tapahtuneen järjestelyn ilmeisenä tarkoituksena on ollut kiertää omavastuumaksua koskevia säännöksiä, Työllisyysrahasto voi määrätä maksun ennen mainittua järjestelyä vallinneen tilanteen mukaan. Yrityksessä järjestelyjä tehneen työnantajan on esitettävä selvitys siitä, että järjestelyyn ei ole ryhdytty siinä tarkoituksessa, että yritys vapautuisi omavastuumaksusta. Jos tällaista selvitystä ei esitetä, Työllisyysrahaston on määrättävä maksu. Pyytäessään selvitystä yrityksessä tapahtuneesta järjestelystä Työllisyysrahaston on ilmoitettava työnantajalle, että selvityksen antamatta jättäminen ei estä maksun määräämistä. (27.6.2018/522)"

L:lla 522/2018 muutettu 4 momentti tulee voimaan 1.1.2019. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Jos yrityksessä tapahtuneen järjestelyn ilmeisenä tarkoituksena on ollut kiertää omavastuumaksua koskevia säännöksiä, työttömyysvakuutusrahasto voi määrätä maksun ennen mainittua järjestelyä vallinneen tilanteen mukaan. Yrityksessä järjestelyjä tehneen työnantajan on esitettävä selvitys siitä, että järjestelyyn ei ole ryhdytty siinä tarkoituksessa, että yritys vapautuisi omavastuumaksusta. Jos tällaista selvitystä ei esitetä, työttömyysvakuutusrahaston on määrättävä maksu. Pyytäessään selvitystä yrityksessä tapahtuneesta järjestelystä työttömyysvakuutusrahaston on ilmoitettava työnantajalle, että selvityksen antamatta jättäminen ei estä maksun määräämistä."

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980555?search%5Btype%5D=pi...

Lisäys kommenttiini nro 1:

Huomasitko erityisesti tämän kohdan?:

- -"Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan omavastuumaksua, jos:

1) työsuhde on päättynyt ennen kuin henkilö on täyttänyt 56 vuotta;

2) työsuhde on kestänyt alle kolme vuotta;

3) työsuhde on irtisanottu työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 2 §:n perusteella tai purettu työsopimuslain 8 luvun 1 §:n perusteella työntekijästä johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä;

4) työntekijä on työsuhteen päättymisen jälkeen täyttänyt uudelleen työttömyysturvalain 5 luvun 3 §:ssä tarkoitetun työssäoloehdon muun kuin alun perin irtisanoneen työnantajan palveluksessa; tai

5) työntekijä on omasta aloitteestaan ja ilman työnantajan myötävaikutusta irtisanoutunut."

---

Hallituksen aie alle 20 henkeä työllistävien firmojen työsuhdeturvan heikennyksestä käy oikein "mukavasti" näiden em. perusteiden 1-5 kanssa...

Tapio Mäkeläinen

jos asian hoitaa asianmukaisesti ei mitään juristeja tarvita. Tässähän on kyse puhtaasti pala kerrallaan prkaa kymmeniä vuosia rakennettua työelämän pelisääntöjä. Ihme nyyhkyttäsijiä nuo hankeen ajajta.
Noin 35 vuotta henkilöstö- ja työehtosopimusasioita hoitaneena ihmettele SY toimintaa ja vastakkainasettelun halua.
Pitkäaikaisessa toimessani konepajateollisuuden yrityksessä minulla oli 40 maata tontillani ja kaikkea tapahtui. Suomea helpompaa potkumaata ei ole. Ja jos on niin muut seikat kyllä sitten miinoittaa tuon "edun".
Jos potkujen anto on merkittävä kilpailuetu niin kyllä tarkistaisen bisneplaniani enemmän kuin potkukriteereitä.
Lakeja on nyt raiskattu yli kolme vuotta. Mitään selvitystä ei ole miten ne ovat vaikuttaneet mihinkään paitsi työilmapiirin huononemiseen.
Toivottavasti seuraavalla työministerillä on sopiva akateeminen tutkinto sillä työelämä on hyvin monimuuttujainen yhtälö. Nyt ei piisaa paikallisen ltm: n asiantuntemus.

Toni Ojanaho

Suomi on ilmeisen epäonnistunut valtio & yhteiskunta, kun se ei tunnu olevan hyvä kenellekään. Köyhiä ja pienituloisia vaan riistetään koko ajan puheiden mukaan ja hyvätuloisille se täysi verohelvetti yli 50% marginaaliveroineen, autoveroineen, ym.

Paras olisi, jos hyvätuloiset muuttaisivat pois sieltä. Silloin kaikki osallistuisivat talkoisiin ja ketään ei "suosittaisi".

Jukka Mikkola

Hallitus on täysin oikealla tiellä. Ei ole mitään syytä antaa periksi uhkavaatimusten edessä. Ay-pamput vähät välittävät aidosti tavallisen ihmisen asemasta työelämässä. He elävät omassa hyvin palkatussa ja hyvillä eduilla varustetussa maailmassaan, jossa tarpeen vaatiessa käytetään ”tavallista tallaajaa” hyväksi.

Tällä lakimuutoksella itse asiassa turvataan pienyritysten työpaikkoja taloudellisesti huonoina aikoina. Konkurssissa kaikki menettävät työpaikkansa.

Ammattiliitto ei ole yritys, joten se ei voi mennä myöskään konkurssiin. Siellä työpaikat säilyvät paremmin.

Pasi Anttila

"Ay-pamput vähät välittävät aidosti tavallisen ihmisen asemasta työelämässä".
Omituinen väite. Varsinkin kun sen sanomattomana toisenapuolena ilmeisesti on väite että hallitus välittää?

Katsos mitä ay-liike on yhdessä hallituksien ja työnantajien kanssa saaneet aikaiseksi 100 vuodessa suomalaisen työntekijän hyväksi. Katso miten hyvä työlainsäädäntö suomessa on.

Ihan vinkkinä voin myös sanoa että oliskohan ek:n kannattanut hyvälätä kolmikantaa?

Tapio Mäkeläinen

Ihan käsittämätön kommmentti. Meillä on jo lait tuota varten. Ilmaisia neuvoja saa viranomailista ja mm Yhteistoimintöasiamiiehen toimiistosta ja ties mistä. Mutta ei piisaa. Pitää saada oikeus pärstäkeroin potkuihin:n ,, joo lähe sääki kotios jo ku sattuu oleen sun vika työpäivä. millainen karenssi tuosta muuten iskee. kome kk rahatta.
Mutta kun yrittäjät ei viitsi edes yt-menettelyn tiivistelmää opetella niin persiilleenhän ne rosessit sitten menee. ja alkaa valivalivali tus.

J.a. Tauriainen

Voi, tätä maailman menoa. Miksi ammattiyhdistysliikkeet saavat aiheuttaa taloudellisia vahinkoja työnantajilleen ja koko maalle ??????????
Minun vähäisen järki hipeneen yli se menee, mennen tullen.
Muistan vuoden 1949 yleislakon ja erikoisesti sen, mitä Kemissä tapahtui tuona syksynä.
Siellä lakkolaisten toimesta poltettiin kokonainen lautatarha , eikä muistini mukaan ketään vedetty vastuuseen.
Mielestäni lakko pomojen ja ay. liikkeiden pitäisi korvata työn antajille ja valtiolle lakoista aiheutuneet vahingot 100% prosenttisesti.
Kaiken lisäksi ay. pomot ja kapinaan kiihoittajien jalkoihin pitäisi sitoa 20 kg.n punnukset , hidastamaan vahingonteko vauhtia loppuelämäksi.

Eihän työnantajatkaan saa vahingoittaa työntekijöitä.
Esimerkiksi jättää säännöllisesti maksamatta joka toisen tilipussin työntekijöilleen.
Minulla on sellainenkin kokemus suomalaisesta työelämästä, Nurmeksesta 1962, Työmaan luottamusmies tuli toimistoon vaatimaan, että Hilja Parviaiselle pitää antaa lopputili.
Sellainen rakkaus siellä kommunistien leirissä on. Niin se on kuulemma ollut Moskovan terroristeilläkin I S Ä STALININ aikoihin. (Isä aurinkoinen)