Sunnuntai 23.9.2018

Pian saadaan ”historiallinen päätös” synnytyksistä – Ministeriö jyrähtää: Mehiläisen on noudatettava päätöstä

Jaa artikkeli:
Luotu: 
3.9.2018 19:37
Päivitetty: 
3.9.2018 11:18
  • Kuva: Alma Media arkisto / Mika Ahonen
    Kuva
    Ministeriössä on yllätytty paikallisten intohimosta puolustaa Länsi-Pohjan keskussairaalan synnytyksiä. ”Siellä on erittäin vahva yhteinen tahtotila säilyttää synnytyssairaala".
|

Sosiaali- ja terveysministeriössä pohditaan parhaillaan historiallista päätöstä Kemissä sijaitsevan Länsi-Pohjan keskussairaalan synnytyksistä. Ministeri tekee pian päätöksen siitä, myönnetäänkö sairaalalle poikkeuslupa asiassa.

Synnytykset sisältyvät Länsi-Pohjan keskussairaalan ulkoistussopimukseen ja niitä aiotaan jatkaa, vaikka voimassa olevien asetusten mukaan synnytykset pitäisi lopettaa, koska niitä on liian vähän.

Päivystysasetuksessa synnytykset keskitettiin vähintään tuhat synnytystä vuodessa hoitaville sairaaloille turvallisuussyistä. Katsottiin, ettei henkilökunnalle kerry tarpeeksi rutiinia, jos synnytyksiä on vähän.

Länsi-Pohjan poikkeuslupa on voimassa kuluvan vuoden loppuun ja alueelle on haettu uutta poikkeuslupaa. Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminta on ulkoistettu nykyään Mehiläisen ja alueen kuntien yhteisyritykselle, josta Mehiläinen omistaa enemmistön. Kokonaisen keskussairaalan ulkoistaminen on herättänyt aiemmin kohua ja huolestunut hallitus asetti sen johdosta sote-ulkoistuksia rajoittavan lain.

Päätös tuli tiistaina, lue lisää: ”Historiallinen päätös” synnytyksistä: Mehiläiselle ulkoistettu keskussairaala sai poikkeusluvan

Mehiläinen Länsi-Pohjan toimitusjohtaja Lasse Männistö on todennut, että keskussairaalan toiminnasta solmittu sopimus velvoittaa jatkamaan synnytyksiä, tuli uusi poikkeuslupa tai ei.

Ministeriön sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosaston osastopäällikkö Kirsi Varhila sanoo, ettei väite pidä paikkaansa. Hänen mukaansa kyseiseen sopimukseen on kirjattu, että lainsäädäntöä noudatetaan ja laissa vaaditaan vähintään tuhat synnytystä vuodessa. Varhilan mukaan Länsi-Pohjan tuorein luku on vain 517.

”Jos täältä tulisi kielteinen päätös, kyllähän Mehiläinen on ihan oikeasti velvoitettu sitä noudattamaan”, Varhila sanoo Uudelle Suomelle.

”Heidän pitää alkaa ohjata synnyttäjiä sitten muualle Ouluun ja Rovaniemelle.”

Lue lisää: Erikoinen tilanne Mehiläiselle ulkoistetussa sairaalassa: Valtion lupa synnytyksille loppumassa – sopimus velvoittaa

Varhilan mielestä suurempi kysymys on alueen yhteistyökumppaneiden välinen keskustelu siitä, mitä mahdollinen kielteinen päätös tarkoittaisi sopimuksen hinnoittelulle. Nyt synnytykset ovat hinnoittelussa mukana, vaikka jo sen solmimisen aikaan oli tiedossa, että poikkeuslupa on voimassa vain vuoden loppuun. Varhila pohtii, pitäisikö sopimus avata, jos päätöksestä tulee kielteinen.

”Mistä Mehiläiselle maksetaan silloin, jos kerran säädösten mukaista toimintaa ei siellä voida harjoittaa?”

”Mistä Mehiläiselle maksetaan silloin, jos kerran säädösten mukaista toimintaa ei siellä voida harjoittaa? Se ehkä on se suurempi kysymys.”

Varhila huomauttaa, että Länsi-Pohjan synnytysten määrä alkaa olla noin puolet pienempi kuin lakiin asetettu kriteeri. Kansainvälisten tutkimusten perusteella raja pitäisi hänen mukaansa olla lähempänä 2000:ta, mutta tuhat ajateltiin riittäväksi, koska synnytysten määrä Suomessa laskee koko ajan. Pohdittava päätös on ”hyvin historiallinen”.

”Tämä on joka suhteessa historiallinen tämä päätös.”

Varhila korostaa, että vaikka poikkeuslupa nyt myönnettäisiin, siihen pitäisi suhtautua siirtymäkautena, jonka aikana toimintatapoja muutetaan kohti voimassaolevaa lainsäädäntöä, sillä ”poikkeuslupa ei voi olla normaali tilanne”. Hän muistuttaa, että säädöksellä on haettu potilasturvallisuutta.

”Kohti säädöstenmukaista toimintaa olisi pitänyt jo nyt siellä varautua menemään.”

”Poikkeuslupa on aina poikkeuslupa.”

Varhila myöntää, että Lappi on erityisalue, jos ajatellaan etäisyyksiä. Kemistä ei kuitenkaan olisi hänen mielestään ”lainkaan pitkä matka” synnyttämään, jos ajattelee, että moni kulkee Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle 500 kilometrin matkan. Kemistä synnytysmatkaa kertyisi 110–120 kilometriä.

Varhila myös huomauttaa, että matkasynnytysten määrät eivät ole pohjoisessa lisääntyneet ja niitä on vähemmän suhteessa synnyttäjien määrään kuin eteläisessä Suomessa.

”Pohjoisessa Suomessa kätilöt tuntevat hyvin asiakkaansa ja tuntevat hyvin tilanteet, joissa kohtaa he neuvovat jo lähtemään vähän aikaisemmin liikkeelle. Eli matkasynnytysten osalta tämä ei ole niinkään ongelma.”

Varhila toteaa hämmästelleensä alueen asukkaiden intohimoista synnytyssairaalan puolustamista.

”Puoluekannasta riippumatta ja erittäin tunteella ja paatoksella viestiä tulee.”

Varhilan mielestä vaikkapa perusopetusala tai varhaiskasvatus olisivat helpompia ymmärtää tässä mielessä kuin synnytys.

”Se on jotenkin ehkä jopa käsittämätöntä. Se on elinvoimatekijä ja se on mitä kaikkea mahdollista.”

”Siellä on erittäin vahva yhteinen tahtotila säilyttää synnytyssairaala.”

Poikkeuslupapäätöksen tekee perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) ministeriön esityksen pohjalta. Varhilan arvion mukaan päätös tulee mahdollisimman pian. Arviointityö on ministeriössä käynnissä ja ratkaisuesitystä pohditaan. Sen kanta ei Varhilan mukaan ole vielä selvillä.

Ministeri Saarikko ei halunnut kommentoida tilannetta prosessin ollessa kesken.

Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Taisto Pihlajamaa

Tämä kiistely on linjassa Tasavallan yleisen politiikan kanssa, jonka mukaan lakien ja käytännön toimenpiteiden kautta edistetään suomalaisten määrän vähentämistä.

Lähestytään tilannetta, ettei koko Lapista löydy tuhatta synnyttäjää vuosittain. Entä sitten, ehkä taksikuskit kätilökursseille. Vai tyhjennettäiskö koko Lappi norminmukaiseen 1000 vauvaa/vuosi/sairaala saavuttamiseksi.