Perjantai 21.9.2018

Turvapaikanhakijat: Nyt löytyi selitys Juha Sipilän 44 prosentille

Jaa artikkeli:
Luotu: 
4.9.2018 18:21
Päivitetty: 
4.9.2018 20:19
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Sisäministeriön kansainvälisten asioiden yksikön neuvottelevan virkamiehen Kalle Kekomäen mielestä pääministeri Juha Sipilä käytti oikeimpia lukuja, mitä turvapaikkatilanteesta on saatavissa.
|

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) käyttämiä turvapaikkalukuja ihmetellään edelleen. Uusi Suomi selvitti pääministerin kansliasta ja virkamiehiltä, mistä Sipilä lukunsa otti ja mitä niiden takana on.

Pääministerin tokaisu siitä, että enemmistö turvapaikanhakijoista on tullut Suomeen ja Eurooppaan paremman elintason toivossa, ei sotaa pakoon, herätti keskustelua jo viikonloppuna. Maanantaina Sipilä jatkoi keskustelua julkaisemalla blogissaan tilastolukuja myönteisten turvapaikkapäätösten pienestä osuudesta kaikkien päätösten joukossa, perustellen tällä väitettään. Etenkin maahanmuuttoon perehtynyt väitöskirjatutkija Erna Bodström kritisoi Sipilää vääränlaisen kuvan antamisesta.

Erityistä huomiota Sipilän blogissa on herättänyt osuus, jossa Sipilä viittaa myönteisiin turvapaikkapäätöksiin vuosina 2015–2017. Sipilän mukaan noin 44 prosenttia Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista sai myönteisen päätöksen näinä vuosina.

Bodström havaitsi Sipilän verranneen myönnettyjen turvapaikkojen määrää kaikkiin tehtyihin päätöksiin, joista kuitenkin Sipilän tarkasteluvälillä vuosina 2015–2017 noin 27 prosenttia oli rauenneita tai tutkimatta jätettyjä päätöksiä.

”Tästä syystä niille ei ole tehty turvapaikka-arviointia. Niiden osalta siis ei voi väittää, että turvapaikkakriteerit eivät täyttyneet, koska kriteerejä ei ole tutkittu”, Bodström kritisoi Twitterissä.

”Turvapaikkakriteerien täyttymistä ei muutenkaan pidä sellaisenaan käyttää arvioimaan ihmisten motiiveja. Kaikki pelkoa pakenevat eivät saa turvapaikkaa.”

Bodströmin mielestä ”erityisen tärkeää tässä yhteydessä on tarkastella myös Sipilän hallituksen tekemiä turvapaikkapolitiikan kiristyksiä ja niiden vaikutuksia turvapaikan myöntöprosentteihin”. Hän listaa väitteidensä tueksi lukuja nimenomaan irakilaisista, joita Suomeen on tullut paljon. Hänen mukaansa vuonna 2015 Suomi myönsi suojelua 83 prosentille irakilaisista, kun EU-keskiarvo oli 89 prosenttia.

”Vuonna 2016 Suomen keskiarvo putosi 31 %:iin. Alimmillaan se oli heinä-syyskuussa 16 %. Vuonna 2017 se vakiintui 40 % tuntumaan. EU:n keskiarvo oli 55 %, eli edelleen Suomea korkeampi”, Bodström toteaa.

”On hyvin luultavaa, että Suomen alhainen turvapaikkojen myöntöprosentti liittyy ainakin osittain Juha Siplän hallituksen tekemiin turvapaikkapolitiikan kiristyksiin. Suomi myönsi vuosina 2016–2017 turvapaikan 38 %:lle hakijoista, kun EU:n keskiarvo oli Eurostatin mukaan 54 %.”

”Ei ole yksiselitteistä vastausta”

Sipilän talouspoliittinen erityisavustaja Markus Lahtinen on tarkistanut blogissa käytettyjä lukuja. Lahtisen mukaan erot Bodströmin mainitsemiin lukuihin tulevat paljolti juuri rauenneista päätöksistä ja toisaalta siitä, mitä vuosia tarkastellaan. Näitä valintoja tekemällä kritiikkiä voi esittää hänen mukaansa puolin ja toisin. Hänen mukaansa luvuista on mahdoton hakea lopullista, absoluuttista totuutta: ei ole yhtä oikeaa tapaa tulkita lukuja, vaan kullekin näkökulmalle on omat perustelunsa.

Lahtinen huomauttaa, että myös silloin, jos populaatiosta jättää jonkun osan pois, tekee tietyn oletuksen populaation jakaumasta, vaikka tarkastelulle löytyisikin perusteet. Hän viittaa Bodströmin huomautukseen siitä, että Sipilän lukuihin on laskettu mukaan rauenneet hakemukset.

Eli te ette allekirjoita väitteitä siitä, että pääministeri olisi käyttänyt lukuja harhaanjohtavasti?

”Ei missään nimessä”, Lahtinen sanoo ja lisää, että blogillakin haluttiin herättää keskustelua itse asiasta, jotta ei väiteltäisi pelkästään siitä, onko oikea luku yli vai alle 50 prosenttia.

Sisäministeriön kansainvälisten asioiden yksikön neuvotteleva virkamies Kalle Kekomäki huomasi Bodströmin ihmettelyn Twitterissä ja lupasi selvittää, mistä Sipilän käyttämä 44 prosenttia tulee. Hän on törmännyt asian monimutkaisuuteen.

Kekomäki huomauttaa, että Suomessa on yhä tuhansittain valitusprosessissa olevia päätöksiä koskien vuosina 2015–2017 tulleita. Hänen mielestään lopullisista päätöksistä ei voi millään olla luotettavaa dataa, sillä kaikkien lopullisia päätöksiä ei ole ja toisaalta Sipilän käyttämien vuosien 2015–2017 datassa voi olla mukana tulijoita paljon aikaisemmiltakin vuosilta.

Kekomäen mukaan yhtä oikeaa totuutta Sipilän esiin nostamista luvuista ei ole saatavissa.

”Siihen ei kyllä taatusti ole olemassa mitään yksiselitteistä vastausta”, Kekomäki sanoo Uudelle Suomelle.

”Tämä on ihan loputon suo.”

Ensimmäiset hakemukset: Sipilän luku

Kalle Kekomäen mukaan luotettavaa tietoa voi saada vain ensimmäisistä hakemuksista, joista Euroopan Migrit ovat tehneet päätökset. Siitä eteenpäin tulevat päätökset eivät edes välttämättä tilastoissa kohdistu samoihin henkilöihin, joista ensimmäiset päätökset on tehty, joten Kekomäen mukaan ”sekin menee ihan täysin pieleen.”

Juuri näitä ensimmäisten hakemusten päätöksiä Sipilä käytti blogissaan kertoessaan, että noin 44 prosenttia Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista sai myönteisen päätöksen vuosina 2015–2017. Markus Lahtisen Uudelle Suomelle toimittamien Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) tilastojen mukaan EU-maissa annettiin kyseisinä vuosina kaikkiaan 1 489 235 myönteistä päätöstä jätettyihin 3 415 085 ensimmäiseen turvapaikkahakemukseen. Myönteisten päätösten osuus oli tässä laskennossa Sipilän mainitsema noin 44 prosenttia.

Myönteisten päätösten määrä vuosittain löytyy EASO:n raporteista vuosilta 2017, 2016 ja 2015. Tässä tapauksessa myönteisten päätösten määrää on siis verrattu hakijoiden jättämien turvapaikkahakemusten kokonaismäärään, ei tehtyjen päätösten määrään.

Tehtyjä päätöksiä on vähemmän kuin hakemuksia, joten päätösmäärään verrattuna myönteisten päätösten osuus näyttäisi suuremmalta kuin Sipilän vertailussa. Erna Bodströmin mukaan tehtyjen päätösten määrä olisi oikea vertailukohta, ja myös EASO laskee myöntöprosentit (engl. recognition rate) päätösten kokonaismäärästä.

 

 

EASO:kin alleviivaa raporteissaan turvapaikkatilastoinnin vaikeutta, jota aiheuttaa muun muassa hakemusten ja niistä tehtyjen päätösten osuminen eri vuosille.

Kekomäki huomauttaa, että osa tulijoista on tehnyt myös uusintahakemuksia, jotka nekin sekoittavat osaltaan pakkaa. Myös oikean kategorian löytäminen tulijoille voi olla varsin vaikeaa. Osa tulijoista on kääntynyt esimerkiksi kristinuskoon. Kekomäki pohtii, että jos tällainen henkilö on saanut ensin kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta kääntynyt sen jälkeen ja uusinut hakemuksensa, mihin kategoriaan hänet pitäisi lukea.

”Näitä epävarmuustekijöitä on todella paljon.”

Kekomäen mielestä Sipilä on käyttänyt niin sanotusti oikeimpia lukuja, mitä tilanteesta on saatavissa.

”Ne ovat kuitenkin ne, joista ylipäänsä EU:ssa koko maahanmuuttosektoria seurataan. En oikein tiedä, mitä muitakaan voisi käyttää”, Kekomäki sanoo.

Lue lisää: Juha Sipilä lyö nyt pöytään omat lukunsa: ”Tosiasia on, että suurin osa ei täyttänyt turvapaikkakriteerejä”

Kekomäki huomauttaa myös, että suurin osa pakolaisista on joutunut pakenemaan jo maan sisällä tai lähtenyt naapurimaihin leireille pakolaisiksi. Hän pohtii, mikä on liikkeelle paneva voima, kun ihminen sitten jatkaa eteenpäin. Hänen mukaansa silloin lähestytään jo sitä, että haetaan parempaa taloudellista asemaa ja turvaa sieltä, mistä pakolaisoikeudellisesti sitä ei ole ajateltu. Hän huomauttaa, että Sipilän ajattelua voi ymmärtää sitä kautta, että kun turvapaikanhakijat valitsevat kohdemaan EU:hun tultuaan EU:n sisällä, taloudellinen puoli saattaa näyttää suurempaakin osaa kuin turvapaikkapäätöstilastot.

”Tämä on hyvä myös pitää mielessä laajempana näkökulmana.”

Mistä johtuu Suomen ero EU-keskiarvoon?

Pääministerin erityisavustaja Markus Lahtinen ei osaa suorilta käsin sanoa, mistä johtuvat Bodströmin esiin nostamat erot Suomen turvapaikkamyöntöprosenteissa verrattuna EU-keskiarvoon, jonka perusteella Suomen linja näyttäytyy verrattain tiukkana. Hän huomauttaa, ettei ole maahanmuuttoasiantuntija, mutta aina pitäisi katsoa myös lukujen taustalla olevaa pakolaisjakaumaa. Esimerkiksi lähes kaikki syyrialaiset ovat hänen mukaansa saaneet suojelua, kun taas monet irakilaiset ovat jääneet ilman turvapaikkaa. Suomeen on tullut erityisen paljon juuri irakilaisia. Lisäksi eri osista Irakia on erilaiset turvallisuuskäsitykset, mikä voi olla yksi tekijä taustalla.

Lahtisen mukaan Sipilän hallitus on pyrkinyt yhtenäiseen linjaan muun Euroopan kanssa, eikä Suomen haluta näyttäytyvän maana, jossa turvapaikka olisi helpompi saada kuin muualla. Maahanmuuttovirasto on kertonut yhdenmukaistaneensa päätöskäytäntöjä erityisesti Ruotsin kanssa loppuvuodesta 2015 tehdyn kansainvälisen vertailun perusteella.

”Tietenkin pakolaiset pyrkivät optimoimaan sitä hyväksymisprosenttia”, Lahtinen sanoo Uudelle Suomelle.

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtajan Jorma Vuorion mukaan pelkkiä tilastoja vertaamalla ei voi väittää, että Suomen maahanmuuttolinja olisi tiukempi kuin muualla Euroopassa, vaan pitäisi käydä läpi, mistä erot lukujen välillä johtuvat ja katsoa tulijaprofiileita. Hänkin huomauttaa, että esimerkiksi eri puolilta Irakia tulevien tilanne vaihtelee.

Vuorion mukaan Euroopan maahanmuuttopolitiikassa pyritään koko ajan yhteiseen linjaan ja järjestelmään. Suomi on pyrkinyt yhtenäistämään linjaansa erityisesti Ruotsin kanssa, jotta naapurimaat näyttäytyisivät mahdollisimman samanlaisina. Hän huomauttaa, että tällä hetkellä Ruotsissa on hiukan tiukempi linja kuin Suomessa ja esimerkiksi oleskeluluvat myönnetään vain kolmeksi vuodeksi kerrallaan, kun Suomessa vastaava aika on neljä vuotta.

Vuorio muistuttaa, että Sipilä on ollut paikalla kokouksissa, joissa Euroopan turvapaikkatilannetta pohditaan ja puidaan.

”Sipilän osalta voi sanoa sen, että kyllähän EU:n tasolla tätä keskustelua on käyty eri pöydissä ja todettu että merkittävä osa on lähtenyt pakoon näköalattomuutta ja huonoja elinolosuhteita.”

Vuorion mielestä Sipilän lausunnot eivät ole menneet pieleen. Hän huomauttaa, että eräässä vaiheessa Keski-Välimeren reitillä suurin osa todellakin oli niin sanottuja elintasopakolaisia. Länsi-Afrikasta tuli paljon ihmisiä Italiaan, eikä turvapaikkaa Vuorion mukaan myönnetty kuin pienelle murto-osalle. Tulijavirtojen profiili kuitenkin vaihtelee.

Vuorio muistuttaa, että Suomeen vuonna 2015 tulleista peräti 5000 henkilöä lähti heti pois ilman ensimmäistäkään viranomaispäätöstä. Hänen mielestään tämä osoittaa, että moni oli alkujaan lähtenyt salakuljettajien houkuttelemana paremman elintason perään.

Lue myös:

Juha Sipilän heitto maahanmuuttajista suututtaa – Tutkija: ”Onko sinulla näyttöä ruman väitteesi tueksi?”

Juha Sipilä Ylelle: ” Olen valmis nostamaan kehitysapua ja tuplaamaan pakolaiskiintiön”

Päivitys klo 20.17: lisätty Erna Bodströmin kommentti myöntöprosentin laskutavasta.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jone Tuominen

Miksi Sipilä ei kerro että maahanmuutto maksaa 3,4 miljardia?

Ja että ollaan valmiudessa ottamaan 100.000 lisää?

Jokainen uusi tulokas maksaa 23.000 euroa joka vuosi sisäministeriön laskelmien mukaan.

Viimeisen 12 kuukauden aikana on myönnetty 81.000 oleskelulupaa.

Timo Virtanen

Mikäli olen oikein ymmärtänyt, on näistä Suomessa turvapaikanhakijoiksi ilmoittautuneista huomattavan suuri osa Irakilaisia. Ja Irakin kanssa ei Suomella ole palautus sopimusta. Ruotsilla on. Suomessahan tuolloin, kun Ruotsi ym maat neuvottelivat ja tekivät sopimuksia, oli vastuuministerinä RKP:n Astrid Thors. Hän ei nähtävästi hoitanut leiviskäänsä kunnolla. Irakhan ei tietenkään ole kovin halukas näitä kielteisen ( lähes kaikki) päätöksen saaneita ottamaan vastaan. Eikö EU:n sääntöjen mukaan silloin pitäisi palauttaa nämä Ruotsin kautta Suomeen saapuneet "shoppailijat" takaisin Ruotsiin ?
Edellisellä asuinpaikkakunnallani seurasin erästä nuorehkoa irakilaismiestä, joka sai kolmannen kielteisen päätöksen ja hävisi saman tien paikkakunnalta kuin ns pieru Saharaan. Kaipaamaan jäivät nähtävästi palautusviranomaiset sekä nuorehko yksinhuoltaja nainen, joka tiiviisti piti huolta, jopa ruokatuntinsakin ajan piti seuraa tummalle miehelle.

Kaarlo Kunnari

Nämä lauseet ovat riittävät kertomaan totuuden ja vääristelyt lopetettakoon. Lainaus:
"Vuorion mielestä Sipilän lausunnot eivät ole menneet pieleen. Hän huomauttaa, että eräässä vaiheessa Keski-Välimeren reitillä suurin osa todellakin oli niin sanottuja elintasopakolaisia. Länsi-Afrikasta tuli paljon ihmisiä Italiaan, eikä turvapaikkaa Vuorion mukaan myönnetty kuin pienelle murto-osalle. Tulijavirtojen profiili kuitenkin vaihtelee."

Vuorio muistuttaa, että Suomeen vuonna 2015 tulleista peräti 5000 henkilöä lähti heti pois ilman ensimmäistäkään viranomaispäätöstä. Hänen mielestään tämä osoittaa, että moni oli alkujaan lähtenyt salakuljettajien houkuttelemana paremman elintason perään

Ahti Kemilä

Uusi suomi -ja Iltalehden varsinkin uusi suomi toimittaja kirjoittaa vääristeltyä tietoa PM:stä ja hallituksesta. Lauantaista- asti uusi suomi piti Juha Sipilän kuvaa ja turvapaikanhakijat kirjoitusta (tarkoituksella huonoa kuvaa) lehdessä ja netti versiossa. Tänään nettiversiossa uusi suomi koittaa korjata virhettään, nyt he ovat laittaneet aivan säädyllisen kuvankin ja korjatun hyvin epäselvän version.
Tämmöinen on journalistista häpeää! Annan teille toimittajat vinkin mistä kirjoitatte mm.
Niska laukauksesta ja ohiampumisesta, luulisi tällaisten puheitten perään kysellä,
tämmöinen on hengenvaarallista puhetta.

Petri Hämäläinen

Hienoa että turvapaikan kriteerejä kiristettiin edes vähän 2016. Upeaa vastuullista toimintaa josta jälkipolvet vielä kiittävät.

Tämä nykyinen kulttuurimarxistien (eli « nykytaistolaisten ») valheellinen mielivalta päättyy aivan pian. Pidättäkää hengitystä ja odottakaa parempia aikoja.

Lauri Kiiski

Kuka on tämä Bodström ?

Kuinka paljon Saksassa myönnettinkään turvapaikkoja irakilaisille ja afganistanilaisille v. 2016 ja 2017 ?

Voisiko jo puhua hätäjarrutuksesta tässäkin asiassa ?

Saksakin haksahti hyväksymään turvapaikanhakijoiksi ihmisiä v. 2016, joiden taustoista ei papereiden puuttuessa vielä tänäkään päivänä tiedä kukaan mitään.

Nita Hillner

Jos oikeasti halutaan auttaa ihmisiä Lähi-idässä ja Afrikassa, on sinne saatava vakaammat olot ja rauha. Naisten aseman parantaminen ja koulutukseen panostaminen on kaikkein tärkeintä, sillä näin myös syntyvyys laskee. Uskon että Afrikkaan kannattaa panostaa - Menestyvä Afrikka hyödyttää myös Eurooppaa

Hannu Rautomäki

Jos turvapaikanhakijoiden taustat todella tutkittaisiin, niin selviäisi, että myönteisenkin turvapaikkapäätöksen saaneista enemmistö onkin elintasomatkailijoita.
Lähtökohta selviää jo arabiankielisestä opastuksesta netissä, kuinka Suomen maahanmuuttovirkailijoille tulee valehdella myönteisen turvapaikkapäätöksen saamiseksi.

Samy Arling

Koko keskustelu on hakoteillä, kun elämme Suomessa jälkipolvien velaksi eikä luonnolla ole kantokykyä tuottaa nykyiselle ihmismäärälle ravintoa Suomessa jo eläville suomalaisille. Emme ole kykeneväisiä edesauttamaan maapallon väestön liika-kasvua siirtämällä osaa liika-kasvusta jälkipolvien velaksi Suomeen.On hyvä muistaa että syömme tänäänkin jälkipolvien velaksi, täysin vastuutonta ! Kysymys ei ole siitä millä perusteilla väkeä tänne yritetään uittaa.

Jarkko Palmgren

On erittäin hienoa ja kunnioitettavaa, että Pääministeri Sipilä on pystynyt myöntämään edes osittain ja tavallaan jopa erehtyneensä. (VRT TOIMINTA JA LAUSUNNOT 2015.)

Presidentti Sauli Niinistö yritti varoittaa takavuosina eduskunnan valtiopäivien avajaisissa sanomalla , että kaikilla tulijoilla ei ole puhtaita jauhoja pussissa ja taloudellisia motiiveita on osalla takana. - Siitä seurasi aivan mieletön vihervasemmisto+RKP rintaman älämölö ja mediakummastelu!- Sauli vetäytyi kuoreensa tuossa asiassa.

Nyt Sipilä on sanonut julki faktan! - Se että satu- / tai utopia 100% hädänalaisista koostuvista pakolaisista ei pidäkään paikkaansa , aiheuttaa " natsittelua" Tuhannen ja yhden yön -satuun ja palturiin vakuutuneina uskoneissa vihervasemmistolaisissa nyt mielipahareaktioita. - Usein monet meistä haluavat uskoa näköjään tarinoihin.

Sipilällä on nyt mahdollisuus muodostaa itsensä kohdalle poliitiinen jakolinja jonka oikella puolella on enemmistö eli faktaan ja realismiin uskovia ihmisiä ja vasemmalle jää ns. väärässsä olevat vähemmistöutopisti ,lallattajat jotka polarisoivat politiikkaa valheisiin ( 100% hädänalaisuuteen ) uskomalla! ja samat jatkavat jankuttamalla valhetta yhä ja edelleen!

Kansan enemistö näkee virheen , osa on nähnyt sen jo ennen v. 2015.

Sipilä voi myöntää virheensä ja kertoa ollensa väärässä Merkelin " deutschland ist fur muslimen"- politiikassa erit .Ruotsin hyljeksimien ja tänne rahtaamien irakilaisten nuorten miesten suhteen, myös venäjä oli turvallinen maa. Sieltähän suurin osa afgaanimiehistä tuli.

Missä ovat journalistien mikrofonit Kokoomuksen Petteri Orpon suun edestä? Uskooko hän 100% utopiaan vai onko realisti?

Osa Kookomusta (mm. Pia Kauma , Kari Tolvanen jne ) on selkeästi realisteja ja haluaa palautussopimuksen Irakin valtion kanssa ja tukien jäädyttämistä jollei sopimusta tule.

Sipilä voi pelata realismilla ja erehtyväisyyden tunnustamisella jakolinjan ja vallan itselleen, ja / tai Kokoomuksen ja keskustan poliittiselle blokilleen. Uskaltaako ja kykeneekö , se jää nähtäväksi?

SDP:n utopia- uskovaisuutta ei ole Antrti Rinteeltä journalistit vielä myöskään kysyneet. Uskooko Antti Rinne 100 % tuhannen ja yhden yön tarinoihin ?
- Missä olivat hädänalaiset naiset ja lapset sekä heidän % -osuutensa 2015-2018 saapuneista?

Ensio Jauhiainen

Nazima Razmyarin VOK-bisnes kuittasi 2 790 255,00 e veronmaksajien rahoja vuonna 2015
Nämä mädättäjät leimaavat meitä kaikkia “rasisteiksi” vain sen takia, että ne ajavat heidän tarkoitusperiään saada tehdä liiketoimintaa.
03.03.2016 22:52, 85100 lukukertaa
Maahanmuuttoviraston tilinpäätöksen mukaan Maahanmuuttoviraston tilikauden kulut tuottojen jälkeen olivat vuonna 2015 yhteensä 198,3 miljoonaa euroa.

Nasima Razmyar ja Saido Mohamed
Kulut kasvoivat vuoteen 2014 verrattuna johtuen turvapaikanhakijoiden määrän merkittävästä kasvusta.
Tämä Afganistalainen kommunistisesta perheestä tuleva rasisminvastustaja, siis petraa puheillaan ja rasismisyytöksillään itselleen isompaa lompakkoa. Kaikki on kiinni siis rahasta.
Viittakivi OY:n pyörittämät vastaanottokeskukset:
terveisin, enska

Henteri Virkkula

Milloin aletaan keskustella väärien positiivisten ts. virheellisesti myönnettyjen oleskelulupien lukumääristä? Ne ylittävät varmuudella väärien negatiivisten lukumäärän. Tähän on useita syitä, mm.:
- hakijoiden systemaattinen ja harkittu valehtelu
- ns. hyysäreiden tuki tälle valehtelulle (esim. Bodström)
- hakemuksia käsittelevien viranomaisten asiaperusteista irronnut päätöksenteko (kun hakijoiden tarinoita ei voi mitenkään todentaa, vedetään "fiiliksellä")

Kaikkein selkein esimerkki vääristä positiivisista ovat ns. partalapset eli aikuiset, jotka väittävät olevansa lapsia.

Tapani Tuominen

Jälleen täysin yksisilmäinen Erna Bodström äänessä. Hän on tasolla, että lukee kaikki 27% rauenneista ja kesken jääneistä tyynesti "aiheellisiin hakemuksiin". Voiko tutkijaksi tituleerattu todella olla noin yksinkertaisen tyhmä ja aatteensa sokaisema?

Sen sijaan, että nyt vängätään siitä oliko päätökset 2015/16 sitä tai tätä, joukkomittaiset palautukset Irakiin on saatava käyntiin. Edes aikanaan turvaa tarvinneet eivät sitä enää tarvitse. Maa suurimmaksi osaksi turvallinen.

Ymmärtääkseni Norja on tehnyt vastaavan päätöksen Somalian osalta, joten Itä-Helsingissäkin pitäisi myös alkaa pakata tavaroita pikimmiten.