Keskiviikko 12.12.2018

Kuolemansairaan karut 2 viikkoa: Hoitaja töissä 20 h putkeen, ”yksikään firman puhelin ei vastaa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
5.9.2018 12:16
  • Kuva: Colourbox
    Kuva
    ALSia sairastava potilas kertoo ongelmista hoitajiensa työvuoroissa. Arkistokuva.

Parantumatonta ALS-tautia sairastava Riku Mattila kertoo Puheenvuoron blogissaan ongelmista, jotka ovat aiheutuneet hänen hoitajiensa työvuorosekaannuksista noin kahden viikon aikajaksolla. ALS on vienyt Mattilan puhe- ja liikuntakyvyn. ALS on etenevä motoneuronitauti, johon ei ole parantavaa lääkehoitoa.

Mattilan eilen julkaistua blogikirjoitusta on luettu paljon ja se leviää sosiaalisessa mediassa. Mattila mainitsee blogissaan nimeltä hoidostaan vastaavan yrityksen, Deboran, jolta sairaanhoitopiiri ostaa palvelun. Deboran toimitusjohtaja Anna-Maria Mäkelä kommentoi Uuden Suomen haastattelussa, että hoitoalalla pula osaavasta työvoimasta on kova.

Mattilan blogista ilmenee, että hänellä käy hoitaja aamuvuorossa, iltavuorossa ja yövuorossa. Mattilan mukaan työvuoro- ja poissaolo-ongelmien takia hoitajat ovat joutuneet tekemään jopa 20 tunnin mittaisia työvuoroja eikä vuorovastaavaa ole saatu kiinni. Hoitajat eivät Mattilan mukaan useassa tapauksessa ole tienneet, kuka on tulossa seuraavaan työvuoroon, vai onko kukaan.

Mattila kertoo tilanteesta, jossa hoitaja on soittanut päivystykseen pyytäen varmistamaan, että sunnuntain aamuvuoroon tulee hoitaja, ”ettei hän joudu taas tekemään tuplavuoroa”.

”Päivystäjä lupaa järjestää asian ja soittaa takaisin. Soittoa ei koskaan tule. Iltavuorolla ja yövuorolla ei ole mitään tietoa, onko aamuvuoroon tulossa joku. He pyytävät potilaalta muiden tiimissä olevien hoitajien yhteystietoja ja alkavat soittaa näitä läpi. Kukaan ei tunnusta saaneensa kutsua aamuvuoroon. Hoitotoimille ei juuri jää aikaa”, Mattila kuvaa.

Deboran mukaan päivystys toimii viikonloppuisin kello 6–10 sekä 16–20 ja puhelinpalvelua saa näiden aikojen ulkopuolellakin.

Mattila kertoo myös toisesta tilanteesta, jossa yövuorohoitaja on sairastunut.

”Iltavuoro huolestuu, mistä saadaan hoitaja tilalle. Hän on tulossa myös seuraavaan aamuvuoroon, eli jos hän joutuisi tekemään sijaisen puuttuessa myös yövuoron, hänelle tulisi 24 tunnin vuoro. Yksikään firman puhelin ei kuitenkaan vastaa, joten hoitaja jättää potilaan omaisen hoitoon, hakee kaupasta evästä ja palaa aloittamaan yövuoron”, Mattila kirjoittaa.

”Aamulla hoitaja alkaa soittaa vuorojärjestelyistä ”vastaavalle” että hänen pitää päästä työsuojelulain vastaiseksi venyneestä vuorosta kotiin. Puhelin hälyttää mutta kukaan ei vastaa. Lopulta hoitaja saa iltavuoron kiinni ja tämä saapuu neljä tuntia etuajassa päästämään 20 tunnin vuoron tehneen hoitajan liikenteeseen”, Mattila jatkaa.

Mattilan mukaan sekä hän että hoitaja reklamoivat tilanteesta vuorojärjestelyistä vastaavalle henkilölle, joka vain vastasi: ”Hienoa, että asiat ovat nyt kunnossa!” Puhelimeen ei vuorovastaava ollut voinut vastata koulutuksessa ollessaan.

Deboran toimitusjohtaja Mäkelä vastaa kritiikkiin yleisellä tasolla. Yksittäisten potilaiden tapauksia hän ei voi kommentoida. Mäkelä kertoo, että joskus osaavan henkilökunnan saaminen etenkin ympärivuorokautista hoitoa edellyttäville asiakkaille on erittäin haasteellista.

Deboralla on tuhansia asiakkaita, jotka ovat hyvin erityyppisiä. Suurin osa asiakkaista tarvitsee päivittäin palveluita kotiinsa, mutta ympärivuorokautista hoitoa edellyttäviä asiakkaita yhtiöllä on alle kymmenen. Kentällä kiertää yli tuhat työntekijää.

”Meidän kaikilla työntekijöillämme on esimies, joka vastaa resursoinnista. Meillä on velvollisuus pitää huoli työntekijöiden jaksamisesta”, Mäkelä sanoo.

Mäkelä toteaa, että Mattilan blogissa kuvattu tilanne on mahdollinen; joskus tuuraavaa hoitajaa on lähes mahdotonta saada.

”On myös ollut sellaisia tilanteita, joissa asiakkaan kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä olemme päätyneet siihen, että asiakkuus päätetään, mikäli odotukset, toiveet ja tarpeet eivät kohtaa palveluiden tuottajaa kohtaan. Tavoitteemme on aina palvella asiakasta mahdollisimman hyvin ja kehittää toimintaa, ettei huonoa palvelukokemusta pääse syntymään”, Mäkelä kertoo.

”Osaavan työvoiman saatavuudessa on alueellisia ja ajankohtaan liittyvää vaihtelua, mutta se on iso haaste kaikille tällä alalla”, Mäkelä sanoo.

Hänen mukaansa alan yritykset tekevät jo yhteistyötä työvoiman saatavuusongelman tiimoilta ja entistäkin tiiviimpi yhteistyö on tarpeen, tulipa sote-ratkaisua tai ei. Mäkelä peräänkuuluttaa myös julkisen puolen ja valtiovallan apua asiassa, jotta opiskelupaikkojen määrä ja koulutusten sisältö palvelisivat työvoimapulan helpottamista.

 

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
 Riku Mattila
Riku Mattila
Yritykset: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Riku Mattila

Ongelmat eivät mielestäni niinkään liity hoitajapulaan, vaan tiedon välityksen ongelmiin. Työvuorolistat eivät ole hoitajien nähtävissä eikä potilaankaan lista ole ajantasainen. Vielä keväällä asiat hoituivat, kun päivystyspuhelin oli aina hoitajalla, jolla oli pääsy vuorolistoihin ja tiimin hoitajien yhteystiedot. Ongelmat ovat kärjistyneet vasta kun tästä päivystyksestä kesällä luovuttiin.

Se ei kuitenkaan ollut blogaukseni pointti. Tarkoitukseni oli tuoda esille hoitajien epätoivoinen tilanne, kun työnantaja jättää heidät ilman mitään tukea selvittämään asioita, jotka eivät heille kuulu. Ei tämmöistä kukaan jaksa, eikä varsinkaan perheelliset hoitajat. Töihin tullessa ei koskaan voi tietää milloin pääsee kotiin. En yhtään ihmettele, että tässä tilanteessa valtaosa hoitajista on ottanut lopputilin.

Osasyy lienee se, mihin toimitusjohtajakin viittaa: 24/7 hoitoa vaativat potilaat eivät ole yhtiön painopisteessä. Silloin pitäisi vakavasti miettiä, onko edellytyksiä osallistua ko. palveluiden tarjouskilpailuihin.

Jarkko Koivisto

Palkkaluokka G17 ja tuntityösopimukset/ 0-sopimukset ovat yksityisen työnantajan työntekijäpulan merkittävä tekijä. Miksi tehdä yksityiselle jos työtuntimääristä ei ole takuuta ja palkka on kuukausipalkkaan verrattuna 200e vähemmän kun kunnallisella? Miehitys minimissä eikä virkavastuullista vastaamassa viimekädessä toiminnasta. 0-sopparilla oleva kun nostaa ongelmat keskusteluun, häviää loputkin työtunnit toisille.
Yksinkertaistettuna julkisella puolella vakaammat työolot, parempi palkkaus ja virkavastuussa olevat esimiehet.

Riku Mattila

Se, mitä olen hoitajilta kuullut, on että osa valitsee mieluummin nollasopparin sen mahdollistaman vapauden takia. Omassa Satakunnan sairaanhoitopiirissäni hengityshalvauspotilaiden hoito ulkoistettiin vuosi sitten käsittääkseni pääasiassa sairaalan työnjohtorasitteen takia. Potilaan kuolemasta seurasi tarve sijoittaa hoitajat uudestaan, yt-neuvotteluja jne.

Heikki Sävelä

Aika irvokasta Mäkelältä puhua “huonosta palvelukokemuksesta”. Aivan kuin hän ei ollenkaan käsittäisi mistä hengityshalvauspotilaan hoidossa on kyse. Hengityshalvauspotilaalla huonossa palvelukokemuksessa on hengenlähtö lähellä - toimintaa on potilaan kannalta myöhäistä kehittää vasta sen jälkeen jos tukehtuu osaamattoman tai 20-tuntisessa vuorossa uupuneen hoitajan takia.

Tero Sivula

Tämä ei todellakaan ole ainoa tapaus eikä ainoa tämän toimialan sisällä olevista palveluista joissa tapahtuu jatkuvasti laiminlyöntejä. Aivan sama on vanhusten kotihoidossa, ruokapalvelussa, jne. Jos tällaisia palveluita yksityistetään, jossa on jopa loppuasiakkaiden hengestä tai terveydestä kysymys. Sanktiot pitäisi olla niin isot että yritysten on yksikertaisesti pakko huolehtia asioista. Tämä johtaisi siihen, että tarjouskilpailuissa liian alhaisia hintoja ei uskalleta antaa, vaan henkilökunta mitoitetaan sen mukaan että sairas jne. tapauksissa riittää sijaisia. Sijaisten saaminen halukkaista terveydenalan muista ammattilaisista ei ole vaikeaa (sairaanhoitajat), kun sijaisille joita tarvitaan hätätapauksissa, maksetaan reilua palkkaa (enemmän kuin normaali palkka). Taustalla on kaupunkien ahneus säästää, hyväksyvät liian alhaiset hinnat, vaikka tietävät että sellaisella hinnalla palvelu ei ole 10 arvoista, mitä sen pitäisi aina olla. Palvelua tuottavilla yrityksillä taas ei ole moraalia, sellaista ei voi olla osakeyhtiöllä, jonka tarkoitus on tuottaa vain voittoa mahdollisimman paljon, niinpä moraalia täytyy auttaa samalla tavalla kuin osakeyhtiö tekee, rahalla. Kunnon sanktiot. En tiedä minkä viraston alainen valvontaelin valvoisi säädettyjä standardeja, mutta heillä täytyisi olla nimetön ilmiantopuhelin, johon työntekijät voivat ilmoittaa väärinkäytöksistä. Samoin yhtenäinen työvuoro- ja seurantaohjelmisto jota kyseinen virasto valvoo.

Riku Mattila

Hölmöintä tässä on se, että saman tuntimäärän teettäminen suuremmalla työntekijäjoukolla itseasiassa maksaisi vähemmän, kun ei joutuisi maksamaan ylityö- ym. hälytyskorvauksia ylipitkää vuoroa tekeville työntekijöille.