Keskiviikko 14.11.2018

”Puolet Suomesta nousee takajaloilleen” – Eduskunnalta varoitus hallitukselle, Sipilä vetosi ekonomistien uskoon

Jaa artikkeli:
Luotu: 
6.9.2018 17:03
Päivitetty: 
6.9.2018 17:11
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Jari Lindströmiltä ja Juha Sipilältä perättiin vastauksia hallituksen lakiuudistukseen, joka purkaa irtisanomissuojaa.
|

Niin sanottu irtisanomislaki paloi kuumimpana eduskunnan hiilloksessa, kun hallitus ja oppositio kohtasivat syksyn ensimmäisellä kyselytunnilla torstaina. Irtisanomista pienissä yrityksissä helpottava uudistus tuotti hallitukselle kysymyksiä lähes koko kyselytunnin täydeltä.

Ay-liike on ryhtymässä irtisanomisten helpottamisen vuoksi mittaviin vastatoimiin, jotka se on valmis perumaan vain, jos esitys vedetään takaisin. Hallitus on ilmoittanut, että esitystä ei peruta. Sen rajaus saattaa kuitenkin pienentyä alkuperäisestä suunnitelmasta, jossa kevennys on rajattu alle 20 työntekijän yrityksiin.

Muun muassa entinen työministeri Lauri Ihalainen (sd) vetosi hallitukseen, jotta ”eripuraa” kylvävän lain sijaan panostettaisiin työntekijöiden palkkaamisen tukemiseen. Hallitus perustelee suunnitelmaansa työllistämiskynnyksen madaltamisella, minkä työministeri Jari Lindström (sin) ja pääministeri toivat esiin vastauksissaan.

”Muutoksen jälkeenkään ei irtisanominen ole helppoa, eikä pidäkään olla, vaan se vaatii hyvät perustelut”, pääministeri Juha Sipilä (kesk) puolusti esitystä.

”Pienessä yrityksessä [työllistäminen] on isompi riski kuin suuressa. Ei ole esimerkiksi toista osastoa, johon työntekijän voi siirtää, jos hän ei sovi [joukkoon]”, Lindström sanoi.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ihmetteli, miksi hallitus haluaa nykytilanteessa tehdä uudistuksen, joka ”takuuvarmasti aiheuttaa vakaviakin työmarkkinakiistoja”. Anderssonin puoluetoveri Jari Myllykoski varoitti aiemmin tänään, että seurauksena voi olla jopa yleislakko, ja työmarkkinoiden myllerryksestä oltiin huolissaan laajemminkin eduskunnassa.

”Uudistus uhkaa pistää puolet Suomesta takajaloilleen”, kuvasi vihreiden Heli Järvinen.

Li Anderssonin mukaan hallitukselta ”puuttuu taas perustelut”.

”Tutkijoiden mukaan tätä ei voida perustella työllisyyden parantamisella”, hän sanoi.

Useat oppositioedustajat huomauttivat hallituksen omasta muistiosta, jonka mukaan uudistuksen työllisyysvaikutukset ovat epävarmoja.

Pääministeri Sipilä toisti, että tarkoituksena on laskea työllistämisen kynnystä. Hän nosti esiin niin kutsutun Ekonomistikoneen kyselyn, jossa 58 prosenttia suomalaisista taloustieteilijöistä uskoi, että irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä edistää tuottavuuden kasvua.

”58 % oli samaa mieltä [väitteestä]. Uskoa on, että tämä tekee mitä tavoittelemme”, Sipilä sanoi.

Lisäksi 49 prosenttia ekonomisteista uskoi irtisanomisten helpottamisen pienissä yrityksissä kasvattavan työllisyyttä. Lue lisää: Sipilän ”irtisanomislaki”: Yli puolet ekonomisteista uskoo tuottavuuden kasvuun

Sdp:n Merja Mäkisalo-Ropponen nosti esiin työsopimuslain äskettäiset muutokset, joilla jo vastattiin virherekrytointien riskiin: koeaikaa pidennettiin äskettäin neljästä kuuteen kuukauteen. Puolen vuoden aikana työntekijän työhönsopivuutta voi varmasti luotettavasti arvioida, kansanedustaja sanoi.

Työministeri Lindström korosti jälleen, että kyse ei ole ”pärstäkerroinirtisanomisesta”, vaan irtisanominen on jatkossakin mahdollista vain, jos työnantajan määräyksiä rikotaan vakavalla tavalla. Työnantajan täytyy myös ensin noudattaa varoitusmenettelyä.

”Ei tämä ole mitään mielivaltaa”, Lindström vakuutti.

Lue lisää:

Pienten yritysten irtisanomissuoja heikentymässä – Liittopomo äimänä: ”Edes hallituksen oma muistio ei tue työllisyystoiveita”

SAK päätti laajoista toimista hallitusta vastaan: ”Kaikki liitot mukana”

Pienten yritysten irtisanomisehtojen keventäminen etenee – Ministeri: Syy yksinkertainen, suurin osa työpaikoista syntyy niihin

SAK:sta lyttäys irtisanomisten ”keventämiselle” – ”Pärstäkerroinpykälä”, uhkana 90 päivän karenssi

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Hannu Piira

Ai ne työllisyysvaikutukset muuttuivatkin tuottavuudenkasvuksi.
Ekonomistien usko on eriasia kuin todisteet. Kovin moni ekonomisti on arvomaailmaltaan "sotkeutunut" oikeistoon tai rikkaiden etujen puolustamiseen se väkisin vaikuttaa mihin he uskovat.
Ja ihan käytänössä kaikki ne ekonomistit jotka ovat suuryritysten tai pankin palveluksessa laulavat sen lauluja joiden leipää syövät!

Mikko Toivonen

Ei ole mitään syytä nousta takajaloilleen, sillä todellisuudessa tämäkään hallitus ei ole toimeenpannut kuin murto-osan kansainvälisen kilpailukyvyn palauttamisesta.

Liian paljon on edelleen läskiä erilaisissa eduissa kuten irtisanomisessa, lomaltapaluurahoissa, ylitöiden korvaussysteemissä, päivärahoissa jne.

Vastapainoksi myös palkkaan suhteutettujen vuokra asuntojen tuottamisen räikeä puute. Elintavikkeiden duopoli, Alko, mätä energiapolitiikka tai sen puute. Hirveät polttoaineen hinnat mitkä pahasti rasittavat kilpailukykyä.

Todellisten innovaatioiden kuten sisävesiliikenne infran kehittämisen laiminlyönti. Samoin LNG valtameriterminaalin ja liikennekäyttöönoton laiminlyönti, you name it!

Missään tapauksessa ei ole etujen lisäämisen saatikka lakkojen aika vaan kansainväliseen kilpailuun opikean sopeutumisen aika.

Myös työnteon eikä nurkissa eduilla lusmuilemisen aika.

Harri Kovala

Tosin tähän mennessä ei ole tehty yhtään tutkimusta kansainvälisestä kilpailukyvystämme. On toki aineistoa kilpailukyvyn suhteellisesta muutoksesta ajanjaksossa mutta sen tulos vaihtelee sen mukaan millainen ajanjakso valitaan mutta absoluuttisesta kilpailukyvystä ei ole yhtään selvitystä.

Suomessa irtisanominen on helppoa ja halpaa, kun kilpailijamaissamme irtisanominen on hankalaa ja kallista, muistanet Nokian Bochum casen?

Suomessa maksetaan palkkaa 12,5 kuukaudelta vuodessa, kun Länsi-Eurooppalaisissa kilpailijamaissamme palkkaa maksetaan 13-15 kuukaudelta vuodessa, joten lomaltapaluuraha ei ole mikään ongelma.

Ylitöistä maksetaan jokaisessa kilpailijamaassamme vastaavanlainen korvaus.

Päivärahat ovat Suomessa alemmat kuin kilpailijamaissamme. Kun katsot suomalaisten ulkomaan päivärahoja, on kilpailujamaissamme kotimaan päivärahat tällä tasolla.

Lisäksi Suomessa palkan sivukulut ovat EU:n alimmassa neljänneksessä, Ruotsissa ne ovat 10-15 % korkeammat Saksassa 20-25 % korkeammat.

Yhteisövero on Ruotsissa 10 % korkeampi kuin meillä, Saksassa 50 % korkeampi.

Saksassa keskipalkka on hieman päälle 3000 euroa kuukaudessa mutta siellä lasketaan keskipalkka eritavalla kuin Suomessa. Jos Suomessa laskettaisiin keskipalkkaa Saksan mallin mukaan olisi se aikalailla 2300-2400 euroan tasolla. Ruotsissa keskipalkka on 3400-3500 euroa kuukaudessa.

Niko Kaistakorpi

Ekonomistikoneen kysymyksiin näistä jätti vastaamatta 19/55 eli 35%. Lienee ollut EK:lla, Etlalla ja Evalla kiire saada hallitusta tukevia kantoja pikaisesti, kun noin moni jätti vastaamatta.
Työnantajien oman Etlan ekonomisteja koneessa on muuten kuusi, aika rouhea osuus ja he kyllä vastaavat.
Mielenkiintoista kyllä, että lakeja lähdettäisiin perustelemaan lobbausjärjestön koneen pohjalta...

Matti Hytölä

AY liike taistelee johtajiensa etujen puolesta viimeiseen yrittäjään. Minulla ei pienintäkään varaa tehdä virhe rekrytointia siksi ostan tarvittaessa aliurakointia. Ehkä jonain päivänä voisin työllistää jonkun jos riskit olisivat pienemmät.

Jouko Santala

Puolet Suomesta on ollut takajaloillaan jo vuosikaudet huonon tuottavuuden takia. Osa porukasta on aikaansaamatonta. Täyden palkan saamiseen pitäisi olla jokin suoritustasnormi. Vajaatuottoisia voitaisiin tukea suoraan sosialipuolelta. Näin yritys maksaisi vain aikaansaadusta.

Kaarlo Kunnari

Vasen laita ei siis halua maamme vaurastuvan. Ehdotan että kokeillaan ja jos ei siitä ole hyötyä voihan sen lain muuttaa. Tässä maassa ei taida enää mikään onnistua eli korporaatiot torppaavat kaikki edistykseen tähtäävät asiat.

Simo Tamminen

Mitä pienempi yritys sitä tärkeämpää on, että työmtekijä tuottaa yritykselle vähintään oman kulusummansa. Mitä isompi yritys sitä joustavapaa on ,tekemättömän, sulautua työyhteisöön jossa työtoverit, solidaarisuudesta, suorittavat hänenkin osuutensa.

Juha-pekka Naukkarinen

AY liikehän tässä hakee eripuraa,ei yrityksentyönantaja halua missään nimessä luopua hyvästä ja osaavasta työntekijästä,vaan laiskottelijoista jotka pilaavat yrityksen maineen ja tuottavuuden,sekä työilmapiirin,kyllä työntekijöiden kesken pitää olla kilpailua,koska yritystenkin välillä sitä on!