Maanantai 22.10.2018

Migriin tehdään turvapaikkaselvitys – Sdp voi pettyä: ”Nehän ovat 2 aivan eri asiaa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
6.9.2018 19:55
  • Kuva: Linda Pelkonen / Uusi Suomi
    Kuva
    Maahanmuuttoviraston toiminnasta on vaadittu ulkopuolista selvitystä, joka aiotaan myös toteuttaa.
|

Maahanmuuttovirastoon (Migri) tehdään riippumaton selvitys, jota oppositio on toistuvasti vaatinut. Sdp:n kansanedustaja Joona Räsänen iloitsee tiedosta. Sisäministeriön ylijohtaja ei kuitenkaan usko, että selvitys antaa opposition toivomia vastauksia.

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok) ilmoitti viime perjantaina, että riippumaton selvitys toteutetaan. Mykkänen kertoi jo elokuun alussa Uudelle Suomelle, että yhdessä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n ja yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa on valmisteltu sitä, miten tällainen selvitys voitaisiin teettää. Hän lupasi päätöksen alkusyksystä.

Oppositiopuolueet vihreät ja sdp ovat vaatineet selvityksen laatimista. Keskustan kansanedustaja Antti Kurvinenkin on arvioinut, että selvityksen voisi toteuttaa. Lisäksi selvitykselle on nähty tarvetta virkamieshallinnossa. Migri teki loppukeväästä Mykkäsen pyynnöstä oman selvityksen turvapaikkamenettelyn ja -päätöksenteon laadusta, ja toivoi lisätutkimusta aiheesta. Lue lisää: Ranska esti taas palautuksen Suomeen – Sisäministeri Mykkänen käynnistänyt selvityksen turvapaikanhausta

”Kun tätä riippumatonta selvitystä jo helmikuussa esitettiin, niin totesin jo silloin, että se väistämättä kestäisi toista vuotta, jos lähdettäisiin teettämään ulkopuolisella toimijalla kilpailutuksineen tällaista selvitystä. Halusin tehdä nopeasti sisäisen analyysin, jonka pohjalta löydettiin hiomismahdollisuuksia ja 28 parannusehdotusta, joita nyt toteutetaan nopeasti”, Mykkänen sanoi Uudelle Suomelle elokuussa.

Sdp haluaa yhteisen tilannekuvan

Sdp:n maahanmuuttoasioista vastaava kansanedustaja Räsänen kuuluu niihin, jotka ovat aiemmin vaatineet ulkopuolista selvitystä. Viimeksi asia nousi esiin, kun vihreiden lainsäädäntösihteeri Aino Pennanen protestoi pakkopalautusta Finnairin lennolla. Räsänen ei ottanut kantaa tapaukseen, mutta kiirehti Mykkäseltä riippumatonta selvitystä turvapaikanahakijoiden oikeusturvan toteutumisesta.

”Laajempi luottamus järjestelmää kohtaan edellyttää tätä”, Räsänen twiittasi elokuun alussa.

”Samalla on sanottava, että toimivassa järjestelmässä tarvitaan palautuksia. Myös pakotettuja.”

Räsäsen mukaan keskeistä on se, että kaikki pääsevät jakamaan samat tiedot ja muodostamaan yhteisen tilannekuvan. Tämä helpottaisi keskustelua, kun aihepiiri jakaa mielipiteitä.

”Olisi meillä kaikilla ainakin samat tiedot ja tavallaan yhteisymmärrys siitä tilannekuvasta”, Räsänen tarkentaa Uudelle Suomelle.

Räsäsen mukaan tällöin päästäisiin junnaavassa keskustelussa eteenpäin puhumaan siitä, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Siitä voi Räsäsen mukaan olla eri näkemyksiä, mutta ainakin kannat olisi muodostettu saman tilannekuvan pohjalta. Tällä hetkellä Räsäsen mukaan lähinnä kiistellään siitä, onko Suomen maahanmuuttolinja kiristynyt ja paljonko.

Migri teki jo oman sisäisen selvityksensä, mutta Räsäsen mielestä ulkopuolinen selvittäjä tuo asiaan lisää uskottavuutta. Hän arvioi, että kun selvittäjän annetaan tehdä työ laadukkaasti ja tarpeeksi suurella otannalla, selvityksellä on käyttöarvoa kansallisessa keskustelussa.

Räsänen odottaa selvitykseltä vastauksia siihen, millaisia vaikutuksia hallituksen toteuttamilla lakimuutoksilla on ollut ja miten Migri on toiminut lainsäädännön puitteissa. Hän huomauttaa, että syksyn 2015 ja kesän 2016 välillä ulkomaalaislakia muutettiin ”aika monta kertaa”. Räsäsen mielestä kiinnostavaa on myös se, onko Migrin toiminnassa ollut poliittista ohjausta. Hän ei kuitenkaan lähde spekuloimaan sillä, onko ohjausta annettu ja mihin suuntaan.

Demareiden eduskuntaryhmässä keskeisimpinä kiristyksinä pidetään perheenyhdistämisten kiristämistä, oikeusavun rajaamista ja humanitäärisen suojelun poistamista, joka on kuitenkin vaikuttanut Räsäsen mukaan melko pieneen määrään päätöksiä. Viimeksi mainittu on Räsäsen mielestä ihan ymmärrettävä ratkaisu, kun verrataan Suomea muuhun Eurooppaan tai Ruotsiin.

Oikeusavun rajaaminen ja valitusaikojen lyhentäminen on Räsäsen mukaan suurempi kysymys ja liittyy oikeusturvaan ja siihen, millaiset mahdollisuudet turvapaikanhakijalla on edistää omaa asiaansa. Räsäsen mukaan muutos on näkynyt siinä, että oikeusasteet ovat joutuneet palauttamaan päätöksiä Migriin esimerkiksi puutteellisten tietojen takia.

”Tietyllä tapaa se yhteisvaikutus on se kiinnostavin”, Räsänen sanoo viitaten mainitsemiinsa kolmeen asiaan.

Räsänen painottaa, että selvityksellä on merkitystä myös kansalaisten oikeustajun kannalta, sillä ihmisten on pystyttävä luottamaan päättäjiin ja viranomaisten päätöksiin. Hän huomauttaa, että esimerkiksi oikeusapua rajattiin käsittelyaikojen lyhentämiseksi, mutta hän arvelee, että käsittelyajat ovat osin päinvastoin pidentyneet, kun keskeneräisiksi jääneitä papereita on palautettu tuomioistuimissa. Varmaa tietoa hänellä ei kuitenkaan asiasta ole. Demarit eivät alkujaankaan uskoneet lyhentymistavoitteeseen.

Räsänen huomauttaa, että Migrissä on tehty töitä aikamoisen paineen alla ja Migri on itsekin todennut, että ruuhka-aikaan tahti oli kova. Kiire totta kai vaikuttaa Räsäsen mukaan päätösten laatuun, joka paranee, kun yksittäisiin tapauksiin pystyy ottamaan enemmän aikaa. 

Räsäsen mielestä selvityksestä olisi kiinnostava saada tietoa myös siitä, miten Suomen linja todella suhteutuu muihin maihin ja onko turvapaikan saaminen meillä helpompaa tai vaikeampaa kuin muualla. Tuleeko samalle hakijalle eri päätös riippuen siitä, mihin maahan hän tulee?

Räsänen toivoo seuraavalta hallitukselta valmiutta puuttua asioihin, joita selvityksestä nousee esiin. Gallup-kärkeä hallitseva sdp on hänen mukaansa sitoutunut tähän. Räsänen myös toteaa, että viranomaiset toimeenpanevat päätöksiä, joita poliitikot ovat tehneet ja viime kädessä vastuu on poliitikoilla ja hallituksella.

Kuka voidaan saattaa vastuuseen selvityksen johdosta?

”Poliittinen vastuuhan meillä kaikilla on. Sen sitten kansa kertoo aina vaaleissa, mitä mieltä he ovat.”

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio ei usko, että selvityksestä voitaisiin saada vastauksia Räsäsen esiin nostamiin kysymyksiin. Hän huomauttaa, että humanitäärisen suojelun poistaminen, oikeusavun rajaaminen ja perheenyhdistämisten kiristäminen liittyvät maahanmuuttopolitiikkaan, eivätkä turvapaikkaprosessiin.

”Sehän on ennemminkin politiikan selvittämistä”, Vuorio sanoo Uudelle Suomelle.

”Halutaanko tutkia turvapaikkaprosessia vai tutkitaanko lainsäädännön vaikutuksia? Nehän ovat kaksi aivan eri asiaa. Silloin tarvitaan aivan eri näkökulmat ja selvittäjätkin.”

Vuorio korostaa, ettei hänellä ole vielä tarkempaa tietoa selvityksen sisällöstä. Hänen käsityksensä kuitenkin on, että tarkastelussa on nimenomaan turvapaikkaprosessi, jota on julkisuudessa kritisoitu rikkinäiseksi ja toimimattomaksi.

Vuorion mukaan tulevaa selvitystä suunnitellaan tarkemmin ensi viikolla. Hän pohtii, että kohteena voisivat olla esimerkiksi hallinto-oikeuden palauttamat turvapaikkapäätökset tai pakkopalautukset. Hän korostaa, että joka tapauksessa selvitys pitää ankkuroida johonkin eli päättää, mitä tarkemmin tutkitaan.

”44 000 päätöstä on tehty. Tuskin niitä kaikkia voidaan lähteä selvittämään”, Vuorio pohtii.

Oikeuden palauttamista päätöksistä voisi Vuorion mukaan tarkistaa, missä on tehty laintulkintavirhe ja mistä virhe kertoo. Onko syynä esimerkiksi huono koulutus, puutteellinen puhuttelu tai ymmärtämättömyys?

”Täytyy ottaa huomioon, että Migri koulutti parissa kuukaudessa 500 ihmistä, jotka joutuivat suoraan töihin. Ei se ole varmaan ihan nappiin voinutkaan mennä, mutta tulos on todella hyvä siihen nähden, jos katsoo, että päätöksiä on palautettu tuomioistuimessa tosi vähän.”

Vuorion mukaan toinen toistuva kritiikki on se, että Suomi rikkoo palautuskieltoa ja lähettää ihmisiä kuolemaan. Hänen mielestään voitaisiin ottaa vaikkapa 100 tapausta ja katsoa, onko näin todella käynyt.

”Otetaan palautuspäätöksiä ja toimeenpantuja palautuksia ja tutkitaan, onko Suomi aidosti rikkonut palautuskieltoa.”

Vuorio muistuttaa, että yhdenvertaisuusvaltuutettu on palautuslennoilla mukana valvomassa ja hänen tehtävänsä on reagoida ja tarvittaessa jopa pysäyttää palautus, jos siihen on aihetta.

Vuorio huomauttaa, että Migri on tehnyt jo oman laajan selvityksensä, jossa listattiin 30 kehityskohdetta, muun muassa tulkkaus, päätösten perusteleminen ja haavoittuvassa asemassa olevien parempi tunnistaminen. Selvityksen pohjalta Migrillä on jo käynnissä useita kehitysprojekteja. Lisäksi oikeusministeriössä selvitään jo oikeusavun rajaamisen seurauksia. Vuorio ei halua kommentoida, onko Migrin ulkopuolinen selvitys tarpeellinen, vaikka sisäinen selvitys on jo tehty.

Vuorio korostaa, että Migri on päätöksenteossaan täysin itsenäinen samaan tapaan kuin tuomioistuimet. Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa on erilainen systeemi ja siellä poliitikot voivat päättää vaikkapa afganistanilaisia koskevasta päätöslinjasta. Vuorio huomauttaa, että taustalla on yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä, jota jokainen maa tulkitsee omalla tavallaan. Suomi pyrkii omassa linjassaan erityisen lähelle Ruotsia.

”Suomi on aina pyrkinyt siihen, että meidän päätöskäytännöt olisivat mahdollisimman lähellä Ruotsia, koska Ruotsi on meidän naapuri. Jos meillä olisi hyvin suuria eroja lainsäädännössä, se voisi vaikuttaa turvapaikanhakijamääriin, joita Suomeen tulee.”

Migri on kertonut yhdenmukaistaneensa päätöskäytäntöjä erityisesti Ruotsin kanssa pohjaten kansainväliseen vertailuun, joka tehtiin hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman perusteella loppuvuodesta 2015.

Yhdenmukaistaminen liittyi Vuorion mukaan lähinnä siihen, että Suomikin alkoi ottaa turvapaikan myöntämisessä huomioon sisäisen paon mahdollisuuden. Turvapaikanhakija siis palautetaan, jos hän pystyy pakenemaan turvalliselle alueelle kotimaassaan, vaikka hakijan varsinainen kotipaikka ei olisikaan turvallinen.

Hakijaprofiileista johtuen yhteinen tulkintalinja on Vuorion mukaan johtanut hiukan erilaisiin päätöksiin Suomessa verrattuna Ruotsiin erityisesti irakilaisten kohdalla.

Vuorio painottaa, että Migrin ulkopuolisen selvityksen tekijän tulee olla pakolaisoikeuden ja turvapaikkamenettelyn asiantuntija, jos selvitys kohdistetaan Migrin tekemiin päätöksiin. Tällöin on otettava selvityksen kohteeksi myös hallintotuomioistuimen päätökset.

Ministeri on väläyttänyt YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:ää, joka olisi Vuorion mielestä yksi vaihtoehto. Äkkiseltään hänellä tulee mieleen myös eduskunnan oikeusasiamies, joka olisi riippumaton ja puolueeton ja jolla on tehtävään soveltuvia asiantuntijoita.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Ari-Pekka Leppänen

Saa nähdä mitä selvityksestä tulee ja mitä siinä tutkitaan. Matemaattisesti ajatellen jos väärinperustein kielteisiä tulee x prosentti niin väärinperustein myönnettyjä turvapaikan saaneita pitäisi olla myös n. x prosenttia. Jos selvitys kohdistuu vain kielteisiin päätöksiin niin eikö siinä haise poliittinen ohjaus ?

Tapani Tuominen

"Suomi on aina pyrkinyt siihen, että meidän päätöskäytännöt olisivat mahdollisimman lähellä Ruotsia, koska Ruotsi on meidän naapuri. Jos meillä olisi hyvin suuria eroja lainsäädännössä, se voisi vaikuttaa turvapaikanhakijamääriin, joita Suomeen tulee.”

No Ruotsihan on ilman muuta paras opas tässä asiassa. Johan Alexander Stubb sen meille kertoi kouluttaessaan Presidentti Trumpia kuolemattomalla twiitillään.

Janne Pohjala

Tämä on helppo hoitaa. Otetaan työkokeiluun 1000 asiakirjan siivoajaa, jotka poistavat päätösten materiaaleista nimen ja henkilön tunnisteen. Sitten kaikki päätökset kaadetaan verkkoon kansan ja puolueiden tutkittaviksi, samalla tavalla kuin oikeuden päätökset.

Selvittäjä on yhtä tyhjän kanssa koska vasemmistolle tulos ei kelpaa jos se ei ole se mitä nämä haluavat. Annetaan jokaisen tutkia avointa dataa.