Sunnuntai 21.10.2018

Näkökulma: Perkasin turvapaikkaluvut – Juha Sipilän valinta on outo

Jaa artikkeli:
Luotu: 
7.9.2018 17:14
  • Kuva: Alma Media arkisto / Pasi Liesimaa
    Kuva
    Pääministeri Juha Sipilä julkaisi tällä viikolla blogissaan perusteluna turvapaikkaluvun, jonka tilastovalinta on poikkeuksellinen.
|

Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista vain ”noin 44 prosenttia sai myönteisen päätöksen”, kirjoitti pääministeri Juha Sipilä (kesk) verkkosivuillaan maanantaina.

Tällä hän perusteli aiempaa lausuntoaan, jonka mukaan suurin osa turvapaikanhakijoista oli vuosina 2015–2017 liikkeellä taloudellisten syiden takia, ei niinkään sotaa tai vainoa paossa. Lausunnosta nousi äläkkä ja Sipilältä vaadittiin todisteita.

Kuten julkisessa keskustelussa on huomautettu, ei myönteisten päätösten osuudesta voi suoraan päätellä, oliko turvapaikanhakijoiden enemmistön motiivi taloudellinen vai kokivatko he tavalla tai toisella olonsa uhatuksi. Mutta myös Sipilän perusteluna julkisuuteen antama prosenttiluku itsessään on ongelmallinen.

Sipilän esikunnasta selvennettiin Uudelle Suomelle aiemmin tällä viikolla, että luvut olivat peräisin Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston eli EASO:n tilastoista. Sipilän leiristä annettiin EASO:n lukuja, joiden mukaan EU-maissa annettiin vuosina 2015–2017 kaikkiaan 1 489 235 myönteistä päätöstä ja jätettiin 3 415 085 ensimmäistä turvapaikkahakemusta. Tässä vertailussa myönteisten päätösten osuus kaikista hakemuksista oli Sipilän 44 prosenttia.

Lukumäärät ovat sinänsä oikeita, mutta kuten maahanmuuttotutkija-aktivisti Erna Bodström huomautti, Sipilän vertailu on epätyypillinen, suorastaan väärä. Tarkistin EASO:sta, kuinka Euroopan unionin erityisvirasto itse laskee turvapaikanhaun ”myöntöprosentin”, eli myönteisten päätösten osuuden, ja mikä järjestön virallinen luku vuosille 2015–2017 on.

Viraston vastaus: myöntöprosentti (engl. recognition rate) lasketaan jakamalla myönteiset päätökset tehtyjen päätösten kokonaismäärällä samalla ajanjaksolla. Sitä ei lasketa vertaamalla positiivisia päätöksiä kaikkien jätettyjen turvapaikkahakemusten määrään, EASO:n edustaja korostaa. Sipilä valitsi siis väärän vertauskohdan: hakemukset päätösten sijaan.

EASO:n mukaan EU-maiden myöntöprosentti vuosille 2015–2017 oli näin ollen 53 prosenttia – eli enemmistöön käsitellyistä turvapaikkahakemuksista annettiin myönteinen päätös. Luku koskee niin sanottuja ensimmäisiä hakemuksia. Toisaalta, jos mukaan otetaan toisen vaiheen päätökset, eli valituksesta seuraavat oikeusistuinten ratkaisut, vuosien 2015–2017 myöntöprosentti laskee EASO:n mukaan 47 prosenttiin.

Tehtyjä päätöksiä on vähemmän kuin jätettyjä hakemuksia, koska esimerkiksi vuosina 2015–2017 vajaa kolmannes hakemuksista raukesi tai jäi muusta syystä tutkimatta. Lisäksi päätökset eivät osu samalle vuodelle kuin hakemus. Jälkimmäisen syyn vuoksi viime vuosien turvapaikkatilastot eivät edelleenkään ole täydelliset, kuten muun muassa sisäministeriöstä on korostettu.

Kolmen vuoden tarkasteluajalla kahtena ensimmäisenä vuotena, 2015 ja 2016, myönteisiä päätöksiä oli enemmän kuin kielteisiä. Vuonna 2017 tilanne muuttui, ja kielteisiä päätöksiä annettiinkin enemmän kuin myönteisiä. Sama trendi on jatkunut alkuvuodesta 2018.

Sipilän leiri voi perustella poikkeuksellista tilastointitapaansa pääministerin sanavalinnalla. Hän kirjoitti sivuillaan sanatarkasti, että ”Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista vastaavasti noin 44 prosenttia sai myönteisen päätöksen”. Puhuessaan nimenomaan Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista hänen voi katsoa viittaavan hakijoiden ja hakemusten kokonaismäärään, vaikka myönnettyjen turvapaikkojen määrää ei normaalisti ja virallisesti tähän verratakaan.

Kirjoittaja on Uuden Suomen toimittaja.

Lue myös: Turvapaikanhakijat: Nyt löytyi selitys Juha Sipilän 44 prosentille

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Tomi Solakivi

Kummallista nillittämistä Ovaskaiselta. Erityisesti huomioiden Sipilän alkuperäisen väitteen, on hassua jättää rauenneet tai muuten tutkimatta jätetyt hakemukset pois laskuista. Ne kun sisältävät merkittävästi esimerkiksi niitä, jotka jättivät hakemuksen, mutta lähtivät itsekseen hakemuksen jälkeen takaisin. Ts. juuri niitä, joiden motiivi todennäköisimmin liittyi taloudellisiin seikkoihin.

Martti Kaisto

Turvapaikan hakijoista on osa paremman taloudellisen turvan tavoittelevia. Osaltaan lapset joita tulee mukana on todellista turvaa vailla.Lähempänä lähtömaata turvaa hakevista olisi kaikille inhimillisistä tehdä valintaa todellisten turvan tarvitsijoita.

Petri Hämäläinen

Tämäkö on US:n määritelmä pakolaiselle?

”vai kokivatko he tavalla tai toisella olonsa uhatuksi”.

Voi anna mun itkeä tuskasta. Häpeän olla suomalainen. Lehdistömme on täysin vastuuton ja täydellisen epäkelpo tärkeän tiedonvälitystehtävänsä asialliseen hoitoon.

”Kokivat”????
”Tavalla tai toisella”?!!!
”Uhatuksi”?!!!!

Minä koen itseni tavalla tai toisella uhatuksi viimeeksi kun näin ison hämähäkin.

Jos ketään kiinnostaa, niin YK:n pakolaismääritelmä alla:

YK:n pakolaisen oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen mukaan "pakolainen on henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen, tai poliittisen mielipiteen johdosta".

Ahti Kemilä

Kuules Ovaskainen olet aikamoinen nillittäjä! Nytten sinä näytät olevan ihan sekasin asioissa, ainoa asia mikä sulla on oikein tuossa jutussa on tuo inhottava valokuva. Yritätkö valokuvalla saada ihmisten sympatiat? Ovaska rauhottuu vaan!

Tuomo Pentikäinen

Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Puuttuisin yhteen kohtaan, joka mielestäni ei voi olla oikein.
Kirjoitit:

"EASO:n mukaan EU-maiden myöntöprosentti vuosille 2015–2017 oli näin ollen 53 prosenttia – eli enemmistöön käsitellyistä turvapaikkahakemuksista annettiin myönteinen päätös. Luku koskee niin sanottuja ensimmäisiä hakemuksia. Toisaalta, jos mukaan otetaan toisen vaiheen päätökset, eli valituksesta seuraavat oikeusistuinten ratkaisut, vuosien 2015–2017 myöntöprosentti laskee EASO:n mukaan 47 prosenttiin."

Tämähän voisi olla mahdollista vain jos joku valittaisi runsain mitoin MYÖNTEISISTÄ päätöksistä ja ne muuttuisivat tuomioistuimessa kielteisiksi. Mutta eihän tällaista tapahdu. Luvuissa ja tulkinnassa on pakko olla virhe?

Kaarle Akkanen

Kamalaa, kun pääministeri latelee lukuja, jotka eivät sovi tälle yhden totuuden aatteelle? Kaikki mediat toimituksineen ja muine sopuleineen ovat tietysti esittämässä omia, "oikeita" lukujaan ja tilastojaan. Kohta kukaan ei tiedä, mitä uskoisi ja sehän tässä on tarkoituskin!