Sunnuntai 23.9.2018

Tutkimuslaitos: Suomen pitkäaikaistyöttömyyden lasku on ”tilastopuhdistus”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
13.9.2018 07:53
  • Kuva: Tiina Somerpuro / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Pitkäaikaistyöttömyyden lasku johtuu tilastojen puhdistumisesta, ei työllistymisestä, PTT arvioi kriittisesti.
|

Pellervon taloustutkimus PTT panee kovat piippuun, kun tutkimuslaitos arvioi kriittisesti Suomen pitkäaikaistyöttömyyden kehitystä. Tutkimuslaitoksen mukaan pitkäaikaistyöttömyyden lasku johtunee tilastopuhdistuksista, ei pitkäaikaistyöttömien työllistymisestä.

PTT:n mukaan viimeaikainen hyvä työllisyyskehitys ja työttömyyden aleneminen on näkynyt lähinnä vain ansio- ja peruspäivärahaa saavien määrässä, kun molempien määrä laski 11 prosenttia vuonna 2017 ja tänä vuonna heinäkuussa vähennystä oli viime vuoteen verrattuna 16 prosenttia.

"Sen sijaan työttömyysajalta työmarkkinatukea saavien määrä kääntyi laskuun vasta vuoden 2017 lopulla ja tämän vuoden heinäkuuhun mennessä saajien määrä oli laskenut kahdeksan prosenttia eli selvästi vähemmän kuin ansiotukea saaneiden määrä", PTT toteaa.

Tyypillisimmin työmarkkinatuen saajilla on joko hyvin vähän työhistoriaa, tai he ovat olleet niin kauan työttömänä, että heidän päivärahansa enimmäiskesto on täyttynyt.

PTT:n mukaan monet työmarkkinatuen saajista näkyvätkin tilastoissa pitkäaikaistyöttöminä, eli he ovat olleet yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä.

"Pitkäaikaistyöttömiksi luokiteltujen ja työmarkkinatukea saavien määrän muutoksessa on kuitenkin varsin suuri ero. Siinä missä pitkäaikaistyöttömiä oli vuoden 2018 heinäkuussa 29 200 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, työmarkkinatuen saajia oli vain 8 650 vähemmän."

PTT:n mukaan on ilmeistä, että tihentyneiden määräaikaishaastattelujen myötä ihmisten tilanteesta on saatu parempaa tietoa ja työnvälitystilastosta on poistunut ihmisiä, jotka eivät oikeasti enää olleet työttömiä työnhakijoita.

"Onkin luultavaa, että työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastoima pitkäaikaistyöttömyyden lasku on suurelta osin johtunut tilastojen puhdistumisesta", PTT toteaa julkaisemassaan työllisyyskatsauksessaan.

"Nykyisin työttömyyden ajalta työttömyysetuuksia saaneiden määrä on kutakuinkin sama kuin työttömien työnhakijoiden määrä, mutta ennen vuoden 2017 alkua työttömiä työnhakijoita oli lähes 30 000 enemmän."

Ansiopäivärahalta tai peruspäivärahalta työmarkkinatuelle siirtyneiden henkilöiden määrä on laskenut. Kun vuoden 2017 alkupuoliskolla siirtyneitä oli noin 12 500 henkilöä, tämän vuoden tammi-kesäkuussa heitä oli 10 300 henkilöä.

Siirtyneiden määrä on vähentynyt myös vuositasolla vuodesta 2016 vuoteen 2017 noin 4 300:lla.

Tätä ennen siirtyneiden henkilöiden määrä oli kasvussa vuodesta 2013 alkaen. Vaikka emme voikaan olla täysin varmoja, ovatko ansiopäivärahaa ja peruspäivärahaa saaneet työttömät todella työllistyneet, ainakin heistä harvempi siirtyy työmarkkinatuen saajiksi.

Heikko työmarkkinatuen saajien määrän väheneminen näyttäisi siis kertovan ennen kaikkea työttömyyden ”kovan ytimen” työllistymisen haasteellisuudesta.

Sitä PTT ei toki kiistä, etteikö työllisyyden kasvuvauhti olisi ollut viime vuoden lopulta lähtien huiman nopeaa.

"Heinäkuussa työllisiä oli noin 75 000 enemmän kuin vuosi sitten eli kasvua viime vuodesta oli 2,9 prosenttia. Koko alkuvuonna kasvu on ollut keskimäärin yhtä nopeaa. Näin nopeaa kasvua on nähty viimeksi 1990-luvun lopulla Nokian siivittämänä."

Eniten työllisyys on kasvanut sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotka sisältävät sekä julkisen että yksityisen sektorin palveluita. Myös muiden palveluiden työllisyys on kasvanut selvästi sekä viime vuodesta että verrattuna vuoden 2008 tasoon.

"Tämän vuoden alkupuoliskolla myös teollisuustyöpaikat ovat lisääntyneet, mutta verrattuna finanssikriisiä edeltävään tasoon teollisuustyöpaikkoja on edelleen noin 80 000 vähemmän. Nopea kasvu tänä vuonna on lisännyt myös kaupan työpaikkoja, mutta myös kauppa työllistää noin 25 000 vähemmän kuin ennen finanssikriisiä", PTT toteaa katsauksessaan.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Petri Hämäläinen

Kun näin pitkän artikkelin kirjoittaa, olisi jo voinut vaivautua katsomaan tilastojen taakse ja löytämään sieltä ihmisiä, erityisesti kertomaan, ketkä ovat työttömyyden “kova ydin”.

Onko se kouluttamattomia ilman minkäänlaista työtaustaa, onko se ikääntyneitä syrjäseuduilla, onko se maahanmuuttajanaisia kasvukeskuksissa, onko se entisiä tehdastyöläisiä, onko se moniongelmaisia nuoria?

Niilo Mäkelä

Työttömien määrää alennettu siivoamalla tilastoja.
Lisäksi on paljon pienipalkkaisia jotka eivät palkallaan elä vaan tarvitsevat sosiaaliapua/asumistukea jne.
Miten tilastoidaan maahanmuuttajat enin osa koulutuksessa eivät siis ole työllistyneitä.
Hallitus peittelee todellisuutta.

Rauno Kujala

Täyttä kusetustahan tämä on. Kiltisti sanottuna tilastokikkailua ja niiden siivoamista juhlakuntoon, jotta voidaan rinta rottingilla kehuskella. Alla selventävää tekstiä tilanteesta. Yritys saa ilmaistyövoimaa ja hallitus markkinointipropsuja. Kukaan tietenkään ei kysy niiltä yli 500.000 ihmiseltä, miltä tuntuu olla nykypäivän orja tehden ilmaistyötä ja ollen näin hallituksen aisankannattaja.

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/ministerio-kommentoi-hurjia-vaittei...

Hannu Rautomäki

Sipilän hallituksella on hillitön hinku todistaa itse ansioituneensa työttömyyden vähentämisessä.
Todellisuudessa ulkomailta on saatu vientiteollisuudelle pienoista kysynnän kasvua, mikä on vahvistanut työllistämistä.
Loppu on pääosin tilastokikkailua, pätkätöitä millä ei elä, ja aktiivimallilla juoksuttamista.
Samaan aikaan heikennetään irtisanomissuojaa.
Jälkeenpäin Sipilän puheet todetaan muunnelluksi totuudeksi, sillä tilastot eivät valehtele.