Lauantai 17.11.2018

”Tätä ilmiötä ei pidä päästää työpaikoille jylläämään” – Selitys tunteet kuumentavalle väitteelle irtisanomislaista

Jaa artikkeli:
Luotu: 
13.9.2018 14:09
  • Kuva: Colourbox
    Kuva
|

Hallituksen suunnitelma helpottaa henkilöperusteista irtisanomista pienissä yrityksissä on saanut ay-väen takajaloilleen. Samalla hallituspuolueiden ja yrittäjien puolelta tunteita on kuumentanut se, että työtekijäpuoli puhuu pärstäkertoimen tulevan lain myötä irtisanomisen perusteeksi.

”Pärstäkerroinpykälän” onkin jyrkästi kiistänyt muun muassa työministeri Jari Lindström (sin). Hiljattain myös kokoomuksen kansanedustaja Harri Jaskari kiisti täysin Ylen Politiikkaradiossa, että mikään henkilöön menevä syy voisi olla syy irtisanomiselle ja piti pärstäkerroinpuheita harhaanjohtavina.

Pärstäkertoimen ohella ay-väki on myös varoittanut, että uusi laki toisi työnantajalle mahdollisuuden mielivaltaan.

Pärstäkerroin-sanan käyttö liittyy ensisijaisesti lakiluonnoksen kohtaan, joka käsittelee työnantajan ja työntekijän välistä luottamusta ja työtekijän epäasiallista käyttäytymistä. Lakiluonnoksessa kohta kuuluu näin:

”Kun työnantajan palveluksessa on alle 20 työntekijää, irtisanomisperusteena pidettäisiin myös momentin 1 virkkeessä säädettyä vähäisempää työvelvoitteen laiminlyöntiä tai rikkomista taikka epäasiallista käyttäytymistä silloin, kun se horjuttaisi työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta tai vaikeuttaisi työnantajan tai työyhteisön toimintaa. Lisäksi edellytettäisiin, että työsuhteen jatkamista ei voitaisi pitää työnantajan kannalta kohtuullisena.”

Tarkemmin luonnoksessa kuvaillaan epäasiallista käytöstä ja luottamuksen horjumista näin:

”Irtisanomiseen voisi oikeuttaa myös sellainen työntekijän epäasiallinen käyttäytyminen, joka vaikeuttaa pienen työyhteisön toimintaa. Epäasiallinen käyttäytyminen voisi kohdistua esimerkiksi työnantajaan, muihin työntekijöihin tai asiakkaisiin. Moitittavalla käyttäytymisellä tulisi olla yhteys työntekijän työsuhteesta johtuviin velvoitteisiin, kuten lojaliteettivelvoitteiseen.

Jos työntekijän epäasiallisesta käytöksestä aiheutuu työyhteisön työilmapiirin myrkyttyminen, tämä voi olla peruste työsopimuksen irtisanomiselle, jos ongelmia ei kyetä muin toimin ratkaisemaan.”

Vähäiset velvoitteiden rikkomiset tai laiminlyönnit eivät oikeuttaisi irtisanomiseen. Irtisanomisen edellytyksenä olisi, että työntekijän moitittava menettely horjuttaa työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta tai vaikeuttaa työnantajan tai työyhteisön toimintaa tavalla, jonka vuoksi työsuhteen jatkaminen ei olisi työnantajan kannalta enää kohtuullista. Työsuhteeseen liittyvän luottamussuhteen merkitys korostuu erityisesti pienissä työyhteisöissä.”

Toisaalta hallituspuolueista on kiistetty pärstäkerroinperusteen olemassaolo vetoamalla samaan tekstiin. Näin on tehnyt esimerkiksi kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok).

Vartiaisen puoluetoveri Jaskari puolestaan korosti hiljattain Politiikkaradiossa, että muutoksen jälkeenkin irtisanomisen taustalla pitäisi olla työvelvoitteen laiminlyöntiä.

Sekä SAK:n lakimies Paula Ilveskivi että Teollisuusliiton Tekijä-lehden päätoimittaja Petteri Raito ovat tarttuneet nimenomaan luottamusta koskevaan kohtaan kirjoituksissaan.

”Hallitus esittää työsopimuslain henkilöön liittyvien irtisanomisperusteiden ’keventämistä’ lisäämällä lainsäädäntöön niin sanotun pärstäkerroinpykälän, joka koskisi alle 20 työntekijää työllistäviä työpaikkoja. Esityksen mukaan irtisanomisperusteeksi riittäisi nykyistä vähäisempi, työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta horjuttava tai työnantajan tai työyhteisön toimintaa vaikeuttava epäasiallinen käyttäytyminen. Esityksen perusteluissa epäasiallista käyttäytymistä kuvataan muun ohella ilmaisulla ’työyhteisön työilmapiirin myrkyttyminen’. Esityksen mukaan tämä voisi olla peruste työsopimuksen irtisanomiselle, jos ongelmia ei kyetä muin toimin ratkaisemaan”, Ilveskivi kirjoitti SAK:n blogissa jo kesällä.

Raito puolestaan perusteli pääkirjoituksessaan tässä kuussa, miksi irtisanomislaki ay-väen mielestä lisäisi mielivaltaa:

”Lakiesitys avaa oven mielivaltaisuudelle. Irtisanomisen voisi toteuttaa luottamuksen horjumisen perusteella. Jos sille tielle lähdettäisiin, vellottaisiin syvällä subjektiivisten kokemusten maailmassa. Ihmiset ovat erilaisia. Toiset kokevat epäluottamusta ympäristöönsä ja muihin ihmisiin herkemmin kuin toiset. Tätä ilmiötä ei pidä päästää työpaikoille jylläämään.”

”Työilmapiirin ongelmat voivat olla moninaisia ja ne voivat aiheutua esimerkiksi itse työstä, työn järjestelyistä ja johtamisesta. Nämä ongelmat kasautuessaan heijastuvat työpaikan sosiaalisiin suhteisiin ja aiheuttavat työstä johtuvaa psykososiaalista kuormitusta, joka voi ilmetä pitkään jatkuessaan myös työpaikan ilmapiirin myrkyttymisenä”, Ilveskivi kirjoittaa.

Ilveskiven mukaan epävarmaksi jää, ”kohdistuuko irtisanominen ongelman aiheuttajaan vai siihen työntekijään, joka herkemmin reagoi työpaikan ongelmiin”.   

Raito esittää myös huolen siitä, että luottamuksen horjumisesta voisi tulla tekosyy.

”Luottamuksen horjumiseen sisältyvä toinen ongelma on, että sitä voitaisiin helposti käyttää tekosyynä silloin, kun irtisanomisen todelliset syyt eivät kestä päivänvaloa. Hyökkäyksiä järjestäytymisen tai mielipiteen vapautta tai yksilöllistä, sosiaalista ja kulttuurista erilaisuutta kohtaan ei voida eikä pidä oikeuttaa”, Raito kirjoittaa.

Kansanedustaja Anna Kontula (vas) kysyy, riittäisikö luottamuksen horjumiseen esimerkiksi se, että työntekijä haluaa pitää kiinni kahvitauoista, joista pomo painostaa luopumaan.

”Luottamus on subjektiivinen kokemus. Kyllähän sen horjumista voi perustella pelkästään sillä, että työpaikassa on huono henki tai että henkilö ei sovi työyhteisöön, tai mitä näitä eufemismeja sitten onkin hankalalle tyypille”, Kontula sanoo Uudelle Suomelle.

Jos hallituksen suunnitelma menee läpi, näemme vasta oikeustapausten myötä, millaisia todisteita työnantajalta edellytetään luottamuksen horjumisesta, Kontula toteaa.

”Miten sellaista voi todistaa suuntaan tai toiseen, kun luottamushan on tunne?” Kontula kysyy.

LUE LISÄÄ AIHEESTA:

Täystyrmäys hallituksen irtisanomislaille: ”Lopettakaa jo puhe kompromissista!”

Opettajien protesti ihmetyttää yrittäjiä: ”Mistä näissä operaatioissa todella on kyse?”

SAK:sta lyttäys irtisanomisten ”keventämiselle” – ”Pärstäkerroinpykälä”, uhkana 90 päivän karenssi

Jaa artikkeli:

Kommentit

Mark Andersson

Se joka väittää ettei tuo muka johda pärstäkerrointyösuhteisiin, ei ymmärrä elämästä ja ihmisistä yhtään mitään.

Laki on sitä vaarallisempi, mitä isompi on työttömyys. Ja kun vartiaiset sun muut ovat laskeneet että työttömiä piisaa tästedeskin, tällainenkin mahdollistetaan työnantajille.

Lindströmiä pidin joskus rehtinä miehenä, mutta valta selvästikin turmelee – ja ainakin eristää tavallisesta elämästä.

Heikki Toivonen

"..valta selvästikin turmelee.."

Noin varmasti usein, mutta usein myös liian yksinkertainen selitys.

Valta ja vastuu pakottavat kuitenkin myös oman ymmärryksen kasvattamiseen.

Hyvinkin vastuuttomasti toimivan ay-liikkeen suojissa aeimmin toiminut Lindström kykeni hänkin löperön helppoihin puheisiin.

Jukka Mattsson

Miettikää vaikka sitä jos työntekijä ei ole työnantajansa kanssa samaa mieltä työtehtävän hoitamiseen liittyvistä asioista. Onko yritysjohtajalla silloin oikeus vedota työpaikan ilmapiirin myrkyttymiseen?

Jos työpaikan ilmapiiriä myrkyttää johtoryhmän jäsen vaikka työntekijää kiusaamalla voitte olla varma että kiusattu työntekijä potkitaan firmasta pihalle pärstäkertoimeen vedoten.

Johtajille ollaan näemmä luomassa pärstäkerroinlaki helpottamaan työntekijän irtisanomiseen.

Tarja Laakso

Niinpä - jos johtaja (tai yrittäjä) aiheuttaa työilmapiirin myrkyttymisen, siitä voi siis tulevaisuudessa syyttää työntekijää - esimerkiksi sitä työntekijää, joka on ottanut kantaa johtajan / yrittäjän toimintatapoihin. Helpomminkin luottamus on mennyt työnantajan näkökulmasta. Yrittäjätkin ovat vain ihmisiä (vaikka sitä ei saakaan kyseenalaistaa - heistähän jokaikinen (100 %) on yliluonnollisen taitava henkilöjohtamisen taitaja ja pelkästään työntekijöidensä parasta ajatteleva).

Kumpikohan on työilmapiirin myrkyttäjä, jos esimerkiksi yrittäjä käyttää asemaansa hyväksi vaikkapa nyt kovasti esillä olleen seksuaalisen hyväksikäytön muodossa, ja hyväksikäytetty työntekijä ilmoittaa sopivalle taholle - mikä sitten sopiva taho onkaan missäkin tapauksessa. Kun hyväksikäyttäjä saa selville, että hänestä on tehty valitus (tietysti aiheeton sen hyväksikäyttäjän mielestä), hän voi irtisanoa siis tulevaisuudessa tämän hyväksikäytetyn vedoten luottamuksen menetykseen.

Seksuaalinen hyväksikäyttöhän on vallankäyttötilanne, jossa vahvempi osapuoli käyttää hyväkseen heikompaa osapuolta. Eli työnantaja työntekijää, joka on tulevaisuudessa entistä heikompi osapuoli. Eikä siten voi enää ilmoittaa näistä tilanteista työpaikan menettämistä peläten. Eikä irtisanoutua, koska siitä seuraa karenssi ja rahattomuus. Koska ei niitä työpaikkoja puussa kasva, vaan jokaista työpaikkaa kohden yli 10 työtöntä ja lisäksi tietty ne työssäkäyvät päälle. Ja jos hyväksikäyttö on ollut pidempiaikaista, ei välttämättä jaksa kaikkia niitä aktivointitoimiakaan, joita hänen pitää jaksaa tehdä saadakseen täyden työttömyyskorvauksen.

Katja Poikkimäki

Kovasti kyllä väännetään vastustajien puolelta tätä ehdotusta pärstäkertoimella irtisanomiseksi ja esille nousee myös se, ettei monikaan haluaisi lain voimaan tullessa työskennellä alle 20 hengen yrityksissä. Mutta miten tämä käytäntö sitten muka eroaisi yli 20 hengen yrityksistä, YT-neuvotteluissako ei koskaan irtisanota ketään pärstäkertoimen perusteella?

Mielestäni yritys (iso tai pieni), joka työllistää ja antaa ihmisille toimeentuloa, on oikeutettu päättämään ihan itse, ketä työllistää ja ketä ei. Yritykset on kuitenkin loppupeleissä ne, jotka tätä vielä hyvinvointiyhteiskuntaa pyörittävät tuotteiden, palveluiden, työpaikkojen, verotulojen ym. muodossa. Mitä virkaa ay-liikkeelläkään olisi ilman yrityksiä, kysynpähän vaan?

Tarja Laakso

Totta kai jokainen työnantaja päättää itse, työllistääkö vai ei työntekijöitä, ja tietenkin hänellä on oltava oikeus erottaa työntekijä, joka ei hoida hommiaan ja työnantajalla on aina mahdollisuus irtisanoa lisäksi tuotannollis-taloudellisista syistä työntekijöitä. Mutta hallitushan väittää, ettei tähän ole tulossa muutoksia. Lisäksi nykyinen lainsäädäntö antaa työnantajalle valtavasti erilaisia muita vaihtoehtoja, joilla työnantaja kyllä voi testata palkkaamansa työntekijän kyvykkyyden ja lisäksi tarjoaa täysin joustavat mahdollisuudet työllistää juuri niin paljon, kuin työnantaja tarvitsee työvoimaa. Se ei liene työntekijöiden vika, jos työnantaja ei osaa hyödyntää näitä mahdollisuuksia. Eikä siitä kai pitäisi työntekijöiden asemaa kurjistaa.

Koska nykyinenkin lainsäädäntö mahdollistaa irtisanomisen perustelluista syistä, uusi laki ei voi olla muuta kuin mielivaltaisempaan suuntaan johtava laki. Halutaanko todella sitä että palataan ajassa jonnekin 100 vuotta taaksepäin, jolloin työnantaja saattoi kohdella työntekijöitään mielivaltaisesti? Siihen tuo laki väistämättä johtaa - tai jos ei ihan vielä tuo laki, niin lisää tullee esityksiä, koska eiköhän edelleenkin yrittäjät valittaisivat, että heillä on liian suuri riski työllistää työntekijöitä, ellei laki tarjoa heille mahdollisuutta irtisanoa perusteettomasti työntekijötä. Koska nykyisinkin voi irtisanoa perustellusta syystä.

Lisäksi tämä laki johtaa siihen, että ne jotka ovat jo nyt heikossa asemassa, ovat sitä entistä enemmän. Työntekijä on aina työnantajaa heikommassa asemassa. Aina. Mutta tämän lain myötä siis erityisesti ne kaikista heikoimmassa asemassa olevat tulevat olemaan entistäkin heikommassa asemassa, ja nykyhallitus on lisännyt jo aiemmin tätä suuntaa erinäisillä tavoilla - mm. vaikeuttamalla työttömien asemaa eli enää ei voi irtisanoutua, kun elintaso laskee liikaa ja koska uusi työpaikka on erittäin vaikea saada, ja on pakko ottaa vastaan työ, vaikka tarjolla olevat työnantajat eivät olisikaan riittävän hyviä työnantajina.

Eikä tämä laki välttämättä parantaisi yrittäjänkään asemaa. Parhaat työntekijät saattavat hyvinkin siirtyä paremmille markkinoille, jos tuntevat työpaikkansa epävarmaksi. Onko se sitten yrittäjän etu? Vai olisiko mahdollisesti niin, että tämä laki tehdään juuri huonojen työnantajien takia, koska he eivät saa riittävän hyviä työntekijöitä muuten.