Keskiviikko 26.9.2018

KKO:lta harvinainen lakialoite hallitukselle: Suomalaisten oikeusturva vaarassa vakuutusoikeudessa – puututtava heti

Jaa artikkeli:
Luotu: 
13.9.2018 15:08
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Korkeimman oikeuden mukaan hallituksen tulee velvoittaa Valvira antamaan vakuutuslääketieteellistä lausuntoja pyydettäessä. Tällä hetkellä KKO ei saa tarvitsemiaan lausuntoja, mikä heikentää suomalaisten oikeusturvaa.
|

Korkein oikeus (KKO) antoi torstaina hallitukselle harvinaisen oma-aloitteisen lakiehdotuksen, jonka takana on huoli suomalaisten oikeusturvasta vakuutusoikeudellisissa asioissa. KKO vaatii hallitusta asettamaan Valviran velvolliseksi vakuutuslääketieteellisten lausuntojen antamiseen.

Asia on kiireellinen ja siihen tulisi KKO:n mukaan puuttua ensi tilassa. KKO esittää lainsäädännön täydentämistä siten, että sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ”tehtäväksi säädettäisiin työtapaturma- ja ammattitautiasioissa antaa KKO:lle pyynnöstä vakuutuslääketieteellisiä asiantuntijalausuntoja”.

KKO:n aloite johtuu siitä, että oikeus – ja siten vakuutusoikeuden ratkaisuun muutosta hakeva kansalainen – ei tällä hetkellä välttämättä saa pyytämiään lausuntoja. KKO:n mukaan tällä hetkellä ei käytettävissä yksinkertaisesti ole tahoa, ”joka olisi velvollinen antamaan vakuutusoikeudellisessa asiassa lääketieteellisen lausunnon tai joka antaisi sellaisen vapaaehtoisesti”.

Aiemmin lausuntoja antoi Valvira, joka kuitenkin marraskuussa 2011 ilmoitti lopettavansa lausuntojen antamisen. Valviran mukaan lausuntojen antaminen ei kuulunut sen lakisääteisiin tehtäviin eikä sillä ollut riittäviä voimavaroja lausuntojen valmisteluun.

Kun apulaisoikeuskansleri kiinnitti tuomioistuinten tarpeeseen huomiota vuonna 2014, lausuntoja antoivat vuosina 2015–2016 sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä yliopistolliset sairaanhoitopiirit. Nekin kuitenkin ilmoittivat KKO:lle vuonna 2017, etteivät ne enää kyenneet löytämään vapaaehtoisia erikoislääkäreitä lausunnonantajiksi.

”Sairaanhoitopiirit muutoinkin vastustivat lausunnonantotehtävää katsoen, että tehtävästä tulisi säätää lailla”, KKO kertoo.

”Muutoksenhakijat vakuutusoikeudellisissa asioissa ovat usein vähävaraisia tai vaikeissa olosuhteissa eläviä ihmisiä. Ei voida edellyttää, että he itse kustantavat tarvittavan lääketieteellisen asiantuntemuksen”

KKO:n mukaan lausuntojen antamista koskeva säädösvalmistelu ”ei ole sosiaali- ja terveysministeriössä edennyt”. KKO:n mukaan se on toistuvasti tiedustellut asian etenemisestä ministeriöltä, mutta ministeriö on vedonnut säädösvalmisteluresurssien puutteeseen.

”Viimeksi joulukuussa 2017 ministeriö on perustellut tätä KKO:lle resurssiensa puutteilla”, KKO kertoo lakiesityksessään.

Tilanne on ongelmallinen. Esimerkiksi keväällä 2017 korkein oikeus pyysi HUS:lta vakuutuslääketieteellistä lausuntoa. HUS ilmoitti, ettei se ollut pyynnöistään huolimatta löytänyt vapaaehtoista lausunnonantajaa. KKO ei saa nykyään myöskään yliopistollisilta sairaanhoitopiireiltä pyytämiään vakuutuslääketieteellisiä lausuntoja.

Esityksen taustalla ovat korkeimman oikeuden mukaan oikeusturvasyyt.

”Muutoksenhakijat vakuutusoikeudellisissa asioissa ovat usein vähävaraisia tai vaikeissa olosuhteissa eläviä ihmisiä. Ei voida edellyttää, että he voisivat itse hankkia ja kustantaa sen lääketieteellisen asiantuntemuksen, jota vakuutusoikeudellisen asian ratkaiseminen korkeimmassa oikeudessa edellyttää. Valittajien oikeusturva heikentyy merkittävästi, jos he eivät asiantuntijalausunnoista aiheutuvien kustannusten pelossa ryhdy vaatimaan oikeuksiaan hakemalla muutosta korkeimmasta oikeudesta tilanteissa, joissa siihen olisi perusteita”, KKO vetoaa.

KKO:n mukaan lainsäädäntöesityksen tavoitteena on oikeusturvan ylläpitäminen näissä asioissa, joissa puolueettoman asiantuntijan näkemyksen saaminen tarvittaessa parantaa oikeusvarmuutta. Lisäksi lausuntojen tulee olla muutoksenhakijoille maksuttomia. 

KKO:lta voi hakea muutosta vakuutusoikeuden ratkaisuun vain, jos kysymys on siitä, oikeuttaako vamma, sairaus tai kuolema työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön mukaiseen korvaukseen, tai siitä, kenen korvaus on maksettava. 

Säännös Valviran tehtävästä antaa lausuntoja esitetään lisättäväksi työtapaturma- ja ammattitautilakiin. KKO katsoo, että muutos tulisi saattaa voimaan ensi tilassa.

Korkein oikeus voi sitä koskevan lain mukaan tehdä valtioneuvostolle esityksiä lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä. Aloitteen tekeminen on harvinaista.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Petri Salo

Hyvä avaus tapaturma- ja ammattitautien korvausasioihin.

Voitaisiinko korkeimman oikeuden arvovallalla hoitaa samalla korvauskäsittelyjen alkupää kuntoon?

Esimerkiksi saattamalla potilasta tutkivat/hoitavat lääkärit ja vakuutuslääkärit perustuslain (PL 6) yhdenvertaisuuspykälän mukaisesti tasa-arvoiseen asemaan, kun he antavat lääkintölaillisia lausuntoja ja/tai lausumia.

Jatkon suhteen eduskunnan käsittelyssä on jo tämä kansalaisaloite, jonka yksi 60 000:sta allekirjoittajista saatat olla Sinä?

Tiesitkö jo; kansalaisaloitteen aiheen isosta kuvasta, tämän?

"KAA 4/2018 vp vakuutuslääkärit ja tapaturmalaki" - Julkaistu elokuu 31, 2018

Kansalaisaloite 2837 vakuutuslääkäreitä ja tapaturmalakia koskien on saanut eduskunnan käsittelyyn uuden asiakirjatunnuksen:

”KAA 4/2018 vp Vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiltä poistettava mielivaltainen oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja. Tapaturmavakuutuslain 41 d § muuttaminen siten että tuo mielivaltaisuus poistuu.”

Kävi tämän kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyssä miten tahansa, niin tässä Suomi 2017 artikkelissa saattaa olla yhden tai useamman uuden kansalaisaloitteen siemen. Kysehän ei ole vain yhden lakipykälän sisällön korjaamisesta. Siitä tässä bloggauksessa; muutamin esimerkkitapauksin tarkemmin. Kansanvaltahan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä.

- -

"On tärkeää muistaa tämä seuraava, koska kyse on miljardien eurojen liiketoiminta-alueesta, joka perustuu julkisen vallan käyttöön valtaosin yksityisesti omistetuissa vakuutus- ja eläkeyhtiöissä.

Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

SISÄLLYSLUETTELO
Kolme avainkysymystä vallasta
Kenen käskystä tapaturmalain muutos toteutettiin?
Ohi hallitusohjelman ja kaikessa hiljaisuudessa
Sote-uudistus ja vakuutusyhtiöiden ekosysteemit
Vakuutuslääkärien ylivallasta
Vakuutusyhtiöiden ylivallasta
Tapaturmalaki 41d ja sen jälkeiset samanlaiset lainkohdat
> Tässä kohtaa iso HUOM!
Hylkäävien korvauspäätösten perusteleminen
Lisätietoa isosta kuvasta"

Lue lisää Suomi 2017-blogista:
https://suomi2017.wordpress.com/2018/08/31/kaa-4-2018-vp-vakuutuslaakari...

Vakuutusoikeus käsittelee ja antaa päätöksensä nykyään muistakin kuin vain tapaturma- ja ammattitautien korvausasioista.

KKO aloitteesta suora lainaus: - -"Muutoksenhakijat vakuutusoikeudellisissa asioissa ovat usein vähävaraisia tai vaikeissa olosuhteissa eläviä ihmisiä. Ei voida edellyttää, että he voisivat itse hankkia ja kustantaa sen lääketieteellisen asiantuntemuksen, jota vakuutusoikeudellisen asian ratkaiseminen korkeimmassa oikeudessa edellyttää.

Valittajien oikeusturva heikentyy merkittävästi, jos he eivät asiantuntijalausunnoista aiheutuvien kustannusten pelossa ryhdy vaatimaan oikeuksiaan hakemalla muutosta korkeimmasta oikeudesta tilanteissa, joissa siihen olisi perusteita." - -

Vakuutusoikeus ratkaisee opintolainavähennyksestä tai -hyvityksestä annetun opintotuen muutoksenhakulautakunnan päätöksestä tehdyn valituksen korkeimpana valitusviranomaisena.

Myös nämä em. oikeutta hakevat ovat usein vähävaraisia (perustuslaki 6 §), esim. opiskelijoita - niin nuoria kuin aikuisopiskelijoitakin, jotka ovat opiskelleet tutkintonsa päätoimisena.

Lisäksi on epäselvää, onko vakuutusoikeus ylipäätään oikea valitusviranomainen käsittelemään em. opintolainavähennys- ja opintolainahyvitysasioita.

Missä Suomen laissa on sanottu, mikä taho käsittelee opintolainavähennystä koskevan valituksen, joka koskee tarkemmin verovähennyksen määrää ja käyttäytyy ihan samoin kuin kotitalousvähennyskin.

Voisiko joku lainoppinut vastata minulle, mistä Suomen laista löytyy se normi, jossa sanotaan tyhjentävästi se, mihin opintotuen muutoksenhakulautakunnan päätöksestä valitetaan, kun se koskee opintolainavähennystä ja pitkittyneen oikeudenkäynnin aiheuttamaa oikeudenkäynnin viivästymiskorvausta?

KKO:n tulee selvittää tämä asia ensi tilassa ja sisällyttää se samoin perustein myös opintolainavähennystä ja -hyvitystä koskevan muutoksenhaun kohdalla tämän saman aloitteen alle, ks. aloite alla:

https://korkeinoikeus.fi/material/attachments/kko2/liitteet_kko2/fEOKbFE...

Opiskelijoilla ei ole enää oikeuturvaa em. opintolainavähennystä ja -hyvitystä koskevissa asioissa, koska opintotukilautakunnat on nykyään lakkautettu, jotka aikaisemmin antoivat näissä asioissa opiskelijoille veloituksetta lausuntoja. Tosin Kela ei noita lausuntoja ole kuunnellut, vaan se on päättänyt opintolainavähennystä koskevan asian huomioimatta opintotukilautakunnan lausuntoa.

Vähävaraisille opiskelijoille tulee myös turvata veloitukseton asiantuntija-apu opintososiaalisia tukia ja lainoja koskien em. aloitteen tavoin vakuutusoikeuden antamien päätösten kohdalla.

Martti Nurmi

Halonen&Filatov!? Halonen on juristi. Ainakin häneltä kannattaisi kysyä, mihin on tullut nimi laitettua. Pressana tuskin on syvällisesti perehtynyt.
Keskeisintä olisi käydä koko suhmurointiprosessi läpi, syyllisineen, julkisesti. Sitten kannattaisi verrata omaa käytäntöämme muuhun Skandinaviaan. Mielenkiintoisia asioita saattaisi paljastua.

Arja Karhuvaara

Juuri nyt olen seurannut valtio-organisaation ulkomaankomennuksella fyysisissä töissä selkänsä vaurioittanutta, fyysisesti ja henkisesti hyväkuntoista nuorta miestä, jonka työssä aiheutunutta vammaa ei hyväksytä työtapaturmaksi.
Koko loppuelämän työurasuunnitelma meni uusiksi, leikkaus jossakin vaiheessa ilmeisen välttämätön. Nähtäväksi jää onko oma sairaskuluvakuutusyhtiö ja Valtiokonttori mitenkään jatkossa mukana. Terveyttä toki eivät nekään palauta, mutta hoidossa ja uudelleen koulutuksessa taloudellinen apu on ilmeisen tarpeen.