Sunnuntai 18.11.2018

Rainbow-leikkeleen broileri tulee Brasiliasta – Ministeri jyrähti: ”Tämä pitää saada loppumaan, S-ryhmän toiminta erittäin arveluttavaa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
13.9.2018 18:24
  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) haluaa lopun sille, että Suomeen tulee kestämättömästi tuotettuja raaka-aineita. Katso kuva Rainbow-leikkeleestä painamalla nuolta kuvan päällä.
  • Kuva: Kuvakaappaus / Twitter
    Kuva
|

S-ryhmän Rainbow-broilerileikkeleisiin käytetään brasilialaista lihaa, mikä nousi esiin eduskunnan kyselytunnilla tänään. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) vaati kaupalta vastuuta.

Asian nosti julkisuuteen Suomen Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina, joka ihmetteli Twitterissä broilerileikkeleen alkuperää. Tuotteesta näkyy, että liha on peräisin Brasiliasta, mutta tieto näkyy tuotteen takana pienellä printillä ainesosat-luettelossa. Kannessa kerrotaan, että valmistuttaja on S-ryhmä ja valmistaja suomalainen Pouttu.

Rainbow on niin sanottu private label -tuote eli ketjun oma merkki.

”Onhan se kiva kyykyttää suomalaista vastuullista elintarvikeketjua näillä private label -tuotteilla. Aika lyhyt on asiakkaan muisti kun brasilialainen lihateollisuus rypee edelleen erilaisissa kriiseissä jotka liittyvät lihan laatuun ja tuotantotapaan", hän twiittasi.

”Aika moni kuluttaja jättäisi tuotteen ostamatta, jos lihan alkuperä olisi kunnolla näkyvissä tuotteen kannessa. Lihaa tuotetaan kaukomaissa eri lähtökohdista kuin Suomessa, jossa otetaan huomioon vastuullisuuden kaikki ulottuvuudet.”

Leppä ihmetteli jo Twitterissä, kuka kysyy oikeasti tuotetta, jonka tuotantotavasta ja eläinten hyvinvoinnista ei varmuudella tiedä, kun saatavilla on kotimainenkin brändituote.

S-ryhmän kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu puolustautui syytöksiä kohtaan Twitterissä.

”Olemme pyytäneet tästä tuotteesta tarjouksia kotimaisella raaka-aineella. Valitettavasti emme ole saaneet vastauksia”, hän twiittasi.

”Ei ole kyse raaka-aineen hinnasta, kun kukaan ei ole tarjonnut millään hinnalla”, hän vielä tarkentaa.

Hänen mukaansa Rainbow-merkkiä käytetään silloin, kun reseptiikka ei mahdollista Hyvää Suomesta -merkkiä.

”Kotimaista-tuote tehdään aina kun se on mahdollista.”

Asian nosti kyselytunnilla esiin keskustan konkarikansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila, joka huomautti, että Euroopan komissio on asettanut brasilialaiset siipikarjatuottajat lihantarkastusten jälkeen mustalle listalle. Hän kysyi, miten voidaan todella estää se, että Suomessa myydään lihaa, jonka komissiokin on tuonut selkeästi epäilyksen alaiseksi.

Lepän mukaan tilanteeseen kulminoituu yksi keskeinen ongelma Suomen elintarvikemarkkinoilla. Hänen mukaansa meille tulee tuotteita ja raaka-aineita, jotka eivät ole Suomen tai EU:n säädösten mukaisella tavalla kestävästi tuotettuja.

”Tämä pitää saada loppumaan. Pidän erittäin arveluttavana S-ryhmän toimintaa tässä mielessä. Erittäin arveluttavana”, Leppä sanoi painokkaasti.

Lepän mukaan hallitus on tiukentanut alkuperämerkintöjä ja tänään valtioneuvosto hyväksyi uuden elintarvikemarkkinalain, joka osaltaan tuo reiluutta tilanteeseen. Lisäksi EU:n sisällä keskustellaan siitä, millaisia tuotteita Suomeen jatkossa voi tuoda. Lepän mielestä kyseessä on monimutkainen vyyhti, johon liittyy myös maailman kauppa.

”Tämä on vakava paikka ja sen vuoksi kaupalla on nyt tässäkin iso vastuu, miten toimitaan kestävästi ja vastuullisella tavalla”, Leppä sanoi.

Aiemmin Leppä on vaatinut kaupan alaa avaamaan vuoropuhelun maanviljelijöiden ahdingosta, joka johtuu osaltaan siitä, että tuottaja saa liian pienen korvauksen kaupalle toimittamistaan tuotteista.

Haminan twiitin aloittamasta keskustelusta kertoi ensimmäisenä Maaseudun Tulevaisuus.

 

 

 

 

Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Janne Pirinen

"Lihaa tuotetaan kaukomaissa eri lähtökohdista kuin Suomessa, jossa otetaan huomioon vastuullisuuden kaikki ulottuvuudet.”

Suomessa tapetaan vuodessa noin 55 miljoonaa broileria.

Broilerit teurastetaan noin viiden viikon iässä. Linnut kerätään lastauskoneella hallista kuljetuslaatikoihin. Tapahtuma on nopea prosessi, minkä vuoksi broilereilta murtuu usein luita lastauksen aikana. Teuraskuljetusten aikana kiireessä pakatuista laatikoista ulkopuolelle jääneet siivet ja jalat saattavat hankautua jopa irti. Normaalina kuljetuskuolleisuutena pidetään puolta prosenttia, mikä tarkoittaa yli 250 000 linnun vuosittaista kuolemaa pelkästään kuljetuksissa.

Saarioisten teurastamolla broilerit laitetaan katosta roikkuviin, liukuhihnassa oleviin koukkuihin koivista alaspäin. Tutkimusten mukaan pää alaspäin roikkuminen aiheuttaa linnuille tuskaa ja pelkoa. Linnuilla ei ole palleaa, joten sisäelimet painuvat sydäntä vasten, ja lisäksi ripustuslenkki sattuu jalkoihin.

Liukuhihnan alapuolella kulkee vesi, jossa on sähköä. Mikäli linnut eivät räpiköi ja ne ovat tarpeeksi isoja yltääkseen vesialtaaseen, ne taintuvat. Vesiastiaan johdetaan sähköä sen verran, että broileri taintuisi, mutta kuitenkaan sen liha ei tummuisi. Tummaa lihaa ei kelpuuteta ensiluokkaiseksi laatulihaksi.

Mikko Toivonen

Brasilialainen vientikana on eri muodoissaan erittäin korkealaatuista ja sitä todellakin myydään paljon kautta koko vapaan kaupan maailman. EU ei siinä mielessä ole vapaan kaupan maailma vaan se liittona asettaa sekä teknisiä, että tulliesteitä katsoessaan sen tarpeelliseksi omien suurten maataloustuottajien suojelemiseksi.
Valheellinen propaganda on yksi väline ja sitä näytetään käytettävän juurikin Suomessa paljon.
Itse kaiken maailman matkanneena olen myös syönyt ruokaa kaikessa maailmassa ja eipä ole missään löytynyt esimerkiksi niin maittomia ja värittömiä, liitos huonon rehun, kanamunia kuin juurikin täällä Suomessa.
Brasilialaiset, Argentiinalaiset, Australialaiset, Uusi-Seelantilaiset ja jopa Tanskalaiset lihatuotteet ovat arvossaan. Eikä suomalaisia tuotteta juurikaan näy kun Suomessa ja Venäjällä.
Kyllä ne toki hygienisestisyömäkelpoisia yleensä ovat, mutta kanttia ei kyllä ole ulkolaisen ruoan panetteluun lainkaan

Lauri Kiiski

Brasiliassa hakataan sademetsät maan tasalle, jotta alusmullalla voidaan kasvattaa rehuja vaikkapa tässä tapauksessa halvalle broilerinlihalle. Nämä hakatut sademersät eivät palaudu ennalleen ehkä koskaan.

Brasilialainen liha ja rehu eivät ole eettisimmästä päästä eikä pätkän vertaa kestävää kehitystä.

Siitäpä vain selvittämään, kuinka paljon sademetsiä on tuhottu Brasiliassa 1950- luvulta lähtien.

Mikko Toivonen

Sademetsien kohtalo on toinen kysymys. Nyt oli lähinnä kyse kilpailusta ja laadusta kananlihan ja muunkin lihan osalta.

Suurin osa sademetsien reuna alueista on havinnyt soijan ja sokerin viljelyyn. Soijasta vain pieni osa päätyy kanojen rehuksi. Ylivoimainen osa päätyy oman EU lihantuotantomme ja elintarviketeollisuute4mme käyttöön ja sitä kautta sinun ja minun ruokapöydälle- Sinä ja minä olemme siis suurelta osalta syyllisiä sademetsien ja myös omien metsiemme tuhoon.

Lauri Kiiski

Maailman suurimmalla brasilialaisella broilerinlihan tuottajalla on kovin huono maine laadun osalta. Viime vuonna firma jäi kiinni tahallisesta pilaantuneen ja saastuneen broilerinlihan myynnistä, sekä Brasiliaan, että myös vientiin. Tästä seurasi laaja viranomaistutkinta pakotteineen sekä Brasiliassa, että myös maailmalla.

Tämä yksi lihanjalostaja vastaa 17 % kaikesta maailmassa ulkomaille viedystä broilerinlihasta. Lieneekö tuollainen firma ihan jees, jos läpi liukuhihnoilla kulkee kymmeniä miljoonia lintuja siipikarjaa päivittäin.

Lauri Kiiski

Kai nyt Toivonen käsität sen, että kananliha ja broilerinliha eivät ole sama asia ? Parhaat kananmunatkin löytyvät vanhojen kanarotujen munista, ja varsinkin luonnollisella tasapainoisella ravinnolla ilman mitään rehuja - mm. madot, hyönteiset, siemenet, hieman jyviä, kuoria, lihajätöksiä, kalaa - kuten aikoinaan isomummon kanatarhassa vapaina kanoilla oli. Nykyiset kanat tuottavat paljon munia rehuin ruokittuna, mutta maku ei enää ole entisellänsä.

Mikko Toivonen
Vastaus kommenttiin #12

Kana, broilerikana, kanalintu, kanan suku.
Kai ymmärrät itse4 että kun puhutaan kanasta niin tarkoitetaan myynnissä olevaa kanaa oli se sitten broilerikanaa tai kesykanaa.
Kananmunien laatu johtuu kanoille annettavasta muonasta. Meillä se on ilmeisen halpaa ja heikkotasoista kun myös kuoret ovat ohuita haalean sisustan lisäksi

Pasi Käyhkö

Brasilialainen lihakarjan liha on erittäin maukasta ja korkealaatuista. Sama pätee myös kyseisen maan siipikarjan lihaan. Joten mistä tämä meteli johtuu.
Kyllä jokaisella Suomalaisella yrityksellä on vapaus valita itselleen ja asiakkaille sopivimmat tuotteet. Asia ei kuulu poliittisille päättäjille.

Pertti Aaltonen

"Aika moni kuluttaja jättäisi tuotteen ostamatta, jos lihan alkuperä olisi kunnolla näkyvissä tuotteen kannessa".

Joutsenmerkki tuotteen kannessa kertoo, että tuote on suomalainen. Eikö se riitä osoittamaan sen, että tuote on suomalainen?

Mikko Toivonen

Laadusta puheenollen, niin meillä ei saa edes kunnollista sianlihaa ja pekonia. Kaikki pekoni on ostettava Tanskassa, Puolassa, Saksassa, jopa Romaniassa tuotettuna kun meikäläiset sikaparat on jalostettu jonkun "vegaanin" haluista hallita muita rasvattomiksi ja samalla sitkeän mauttomiksi.
Voi kun näkisitte sianlihaa vaikka eestläisissä tai latvialaisissa lihatiskeissä niin näkisitte miltä luonnollinen ja oikea sika näyttää ja mille se maistuu valmistettuna.
Täällä yritetään sian melkein parhaasta ja maukkaimmasta osasta tehsä "biodieseliä". Erityisesti joulun tienoilla.

Jari Koponen

Arvon tuottajat ja kauppiaat. Ostotapahtumani käy yksinkertaisimmillaan siten, että silmäni skannavat hyllystä halutun tuotealueen. Tämän jälkeen siirryn lähemmäksi. Pakkauksen sisältö näkyy ensimmäisenä. Valikoima suppenee tässä vaiheessa silmissäni. Seuraavaksi alan tarkastella vertailuhintoja. Kustannustehokkuus, elikkäs edullinen kilohinta alkaa tasapainoilla pakkauksen ja sisällön haluttavuuden kanssa. Valikoima josta teen valintaa suppenee toisen kerran. Haen paketista suomenlipun kuvia. Valmistettu Suomessa. Pisteet siitä. Valmistettu Suomalaisista raaka-aineista ja taas tuli pisteitä. Jos kotomaisista aineksista tehty ei ole tolkuttomasti kalliimpi kuin halvin tuote, valinta käy kotomaisen suuntaan. Minun ostoskoriini saa tuotteen kun se on a) haluttavan näköinen ja luotettavalta toimittajalta, b) ei ihan hirveän paljon kalliimpi kuin ko ryhmän tuotteet keskimäärin ja c) kotimaisuudesta plussaa. Riippuen tuoteryhmästä kotimaisen sallittu hintaero vaihtelee. Vihanneksissa sallin eniten ylityksiä.

Pentti O Pitkänen

S-ryhmä voi aivan hyvin lopettaa kyseisen broilerileikkeen tuottamisen. Tosin en usko, että se on ainoa leikkele ja ns. broileri tai kalkkunavalmiste jossa mennään siitä missä rima on matalin. On muillakin esim kalkkunaleikkeleitä joissa liha tulee Saksasta ja valmistus suomalaisella lihajalostustehtaalla. Syön tällaista hyvällä ruokahalulla ja kohtuullisella hinnalla, Taitaapa olla filettä. Kuluttaja saa olla tarkkana kun tarttuu hänelle uuteen tuotteeseen ja alkaa tiirailla tuoteselostuksia. Siksipä pysynkin yleensä samassa, joskus vaihtelun vuoksi käyn jonkin muun ryhmittymän kaupoissa. Kilpailu on hyväksi jatkuvasti muuttuvilla markkinoilla, juuri näiden "ylilyöntien" takia.