Perjantai 16.11.2018

Ministeri jyrähti kilpailijalle, mutta Pirkka-leikkelekin on brasilialaista kanaa – näin vastaa Kesko

Jaa artikkeli:
Luotu: 
14.9.2018 19:06
  • Kuva: Uusi Suomi / Minna Karkkola
    Kuva
    Tässä Pirkka-tuotteessa on brasilialaista broileria. Katso ainesosaluettelo seuraavasta kuvasta, jonka näet painamalla nuolta kuvan päällä.
  • Kuva: Uusi Suomi / Minna Karkkola
    Kuva
|

Myös Keskolla on valikoimissaan vastaava brasilialainen leike, josta kohistiin torstaina eduskunnassa. Kyselytunnilla kuohutti S-ryhmän Rainbow-broilerileikkele, mutta myös Keskon Pirkka broilerin fileeleike on brasilialaista alkuperää.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) vaati eduskunnassa kaupan alalta vastuuta. Hänen mukaansa Suomeen tulee tuotteita ja raaka-aineita, jotka eivät ole Suomen tai EU:n säädösten mukaisella tavalla kestävästi tuotettuja.

”Tämä pitää saada loppumaan. Pidän erittäin arveluttavana S-ryhmän toimintaa tässä mielessä”, Leppä sanoi kyselytunnilla. Lue lisää: Rainbow-leikkeleen broileri tulee Brasiliasta – Ministeri jyrähti: ”Tämä pitää saada loppumaan, S-ryhmän toiminta erittäin arveluttavaa”

Myös Pirkan leikkeleen ainesosaluettelosta selviää, että siihen käytetty broileri tulee Brasiliasta. Miksi, Keskon osto- ja myyntijohtaja Janne Vuorinen?

”Käytännössä valmistusmaa on Suomi. Tuote tulee suomalaiselta toimittajalta, mutta kilpailutamme tuotteet ja tässä kohtaa olemme päätyneet brasilialaiseen alkuperään. Käytämme ulkomaista lihaa pääasiassa vain silloin, kun suomalaisen raaka-aineen saatavuus on heikkoa tai hintataso ei mahdollista kilpailukykyistä vähittäishintaa.”

Vuorisen mukaan kyseisen tuotteen lanseeraamisesta on jo jonkin aikaa ja Kesko selvittää jo, voisiko siihen jatkossa käyttää suomalaista broileria. Tällä hetkellä suomalaisen broilerin tuotantotilanne on Vuorisen mukaan kohtuullisen hyvä ja sen saatavuus tuotetta varten pitäisi olla kunnossa. Lopullinen ratkaisu on vielä kiinni kilpailutuksesta eli siitä, millä hinnalla suomalainen broileri tuotteeseen saataisiin ostettua.

”Onhan se myöskin osittain hintakysymys.”

”Meidän tehtävä on myydä kuluttajalle sitä, mitä kuluttaja haluaa, oli se sitten suomalaista tai tuontitavaraa.”

Vuorisen mukaan tuotteiden alkuperä ja laatu varmistetaan aina. Kesko edellyttää tavaratoimittajasopimuksissa ja hankinnoissa tiettyjen sertifikaattien noudattamista. Tämä koskee myös tuotteiden valmistajia.

”Vaikka leikkele on Brasiliasta, tuotantolaitoksen eli käytännössä teurastuspaikkojen pitää olla EU:n hyväksymiä. Meillä on Suomen päässä oma tuotetutkimus ja laadunvalvonta, jossa varmistetaan, että tuotteen laatuvaatimukset ovat kunnossa.”

Vuorisen mukaan Kesko selvittää aina myös kotimaisen raaka-aineen käyttömahdollisuuden. Hänen mukaansa Keskon kaikki tuoreliha on kotimaista ja myös lihajalosteista suurin osa. Tarkkaa osuutta hän ei kuitenkaan osaa sanoa. Brasilialaista lihaa käytetään muutamissa lihajalostetuotteissa, broilerileikkeleen lisäksi muun muassa kalkkunaleikkeleessä.

Suomen Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina aloitti alkujaan keskustelun S-ryhmän brasilialaisesta broilerileikkeestä Twitterissä. Nyt hän harmittelee tietoa Keskon vastaavasta tuotteesta.

”Huokaus, kiitos tiedosta. Tämä ei ole uusi ilmiö, mutta nyt on aika tarkastella ruokaketjun valtasuhteita ja toimintatapoja. Alkutuotanto mukaan lukien edustamani kananmuna- ja lihasiipikarja-ala on kustannuskriisissä rehuhintojen nousun takia eikä järjestelmä toimi”, Hamina twiittaa.

Lidl ei pystynyt perjantai-iltana vahvistamaan Uudelle Suomelle, onko sillä valikoimissaan vastaavaa tuotetta. Maaseudun Tulevaisuus kuitenkin kertoi, että Lidlillä on brasilialaista lihaa ”joissakin tuotteissa”.

 

 

Jaa artikkeli:

Kommentit

Pasi Käyhkö

Brasilialainen ja Argentiinalainen lihakarjan ja siipikarjan liha on erittäin korkealaatuista ja maistuvaa.
Eikä poliittiset tahot saa, eivätkä voi, määritellä mitä maahantuontiyritykset laillisesti maahan tuovat ja asiakkaat haluavat käyttää.

Mikko Toivonen

Tuo pitää aivan joitain poikkeustapauksia, joita kaikissa maissa sattuu, paikkansa.
Lisäksi on huomattava että näissä leikkeissä on kyse teollisesta tuotteesta minkä yksi osa vain on laadukas brasilialainen kananliha. Valtaosa tuotteen ns. arvosta jää kotimaan teollisuudelle ja kaupalle ja kaikki meidän kuluttajien mauksi ja eduksi.
Kyllä suomalaista elintarviketuotantoa jonkin verran pitäisi auttaa, mutta kyllä sen olisi otettava hattu kauniiseen käteen ja muututtava sekä kilpailukelpoisemmaksi että laadullisesti maukkaammaksi. Pelkkä hyvä desinfiointi kun ei ruokanautintoa juurikaan lisää. Ei liion jäännös ja halparehun syöttäminen lihaeläimille ja eläimille joiden pitäisi munia laadukkaita munia.
Maissi olisi hyvää rehua kanoillekin (broilereille myös). Sitä kasvaa jo runsaasti Baltiassa ja näkyypä jo kasvavan parhaalla viljelysalueellamme Lounaissuomessa, minkä viljelyolosuhteet voittavat mennen tulleen esimerkiksi vuoristoisten Euroopan maiden vastaavat. Parempaa löytyy vain Skoonesta ja Itämeren etelärannikoiden vanhoilta tasaisilta merenpohja alueilta

Kai Niemeläinen

Koko keskustelu on turha. Pakkausmerkintöjen selkiyttäminen on ainoa keskustelussa ollut järjellinen korjaustarve. Pakkauksessa olisi hyvä näkyä valmistusmaan lisäksi selkeästi tärkeimpien raaka-aineiden tuotantomaat.

Rainbown mustikkapussissa näin on menetelty:
Valmistusmaa: Puola
Raaka-aineen alkuperämaa: Suomi

Pekka Salminen

Ikävä kyllä, mutta Suomikin alkaa vähitellen olla markkinatalousmaa, jolloin ei kotimaisuus enää ole suurin tuotteiden myyntivaltti. Ostopäätöksen ratkaisee tuotteen ostaja hinnan sekä laadun perusteella ja kauppiaan pitää tuoda hyllyilleen sellaista tavaraa mikä menee kaupaksi.

Ehkä ministerin kannattaisi miettiä kuinka Suomen maatalouden tila saataisiin sellaiselle tasolle, että tuotteet saadaan paremmin kaupaksi.

Kaarina Leinonen

Mistähän se oikeasti tiedetään mitä "aineita tai kasvinsuojeluaineita esim. brasiliassa
käytetään ja millä raja-arvoilla Suomeenkin hyväksytään nämä tuotteet?
Sitähän ei tavalliselle kuluttajalle kerrota . S-kauppa ja Kesko tietysti hankkii lihat mahdollisimman halvalla ja myy ne kuluttajille ns. halvalla.
Nämä kaupan suuryritykset ottavat kyllä kaikkien suomalaisten rahat ja vievät ne voittonsa caymansaarille, missä on oikeasti vastuullinen toiminta jotta pikkuinen
Suomen maa pärjää jatkossakin? Ei tämmöinen peli vetele senhän sanoo järkikin.
Lisää otetaan elätettäviä eikä ajatella kuinka oman maan kansalaiset saisivat ihmisarvoisen elämän. Mykkänen ja muut hallituksen jäsenet eivät varmaan koskaan
ole joutuneet näkemään nälkää. Kaupallehan kelpaa kaikkien rahat!
Vastuu myös yritysmaailmalle Suomen tulevaisuudesta!

Teppo Oikari

Miten täyttyy vaatimus ilman, veden ja valon suhteen mitä kotimaisen viljelyn ja tuotannon prosesseissa tarvitaan? Taitaa suurinosa näistäkin perustekijöistä olla ns. tuontitavaraa, tai ainakin sääntelemätöntä ja verovapaata. Minkähänlainen seuranta ja tullisysteemi niille saataisiin askarreltua protektionistisen isäntäkulttuurin suojiksi?

Kai Lähteenmäki

Suomen maatalous saa ylivoimaisesti eniten tukia EUssa.
Veronmaksajien rahat tarvitaa kipeästi muualle mm vanhusten, lasten sairaiden hoitoon ja Tulevaisuusinvestointeihn- joita toki on myös maalla...

Eikä ihme, sillä "yritys" kokomme on pieni, tehokkaita isoja tuhansien ha ja eläinten ammattilaistiloja aivan liian vähän edelleen.

Toisin kuin Kanadassa, USAssa, Ausseissa, .. jopa lähinaapuriemme tilat on oleellisesti isompia- ja tehokkaampia.
Tyypillisesti 5000-10000 ha ja 10 000 nautaa.
Lisäksi viljelymaa ei maksa juuri mitään- toisin kuin meillä 10 000 - 20 000 euro/ha, joka tukiraha sitten valuu eläkeläisille, virkamies sukulaisille, ym siipiporukalle.

Tosin viime vuosina kehitys on ollut aika nopeaa- mutta meillä on edelleen keskikoko alle 50 ha ja lypsytilojenkin vain 20 lypsävää?
Pitäisi päästä 50 000 tilasta --> 5000 tilamäärään.

Tätä kehitystä pitää kiihdyttää- esim päästämällä yli 45 v pientilalliset 1000-2000 e/kk varhaiseläkkeelle/kansalaispalkalle.
Ilman muita tukia sitten- tämän jälkeen maan hintakin romahtaisi kohtuutasolle n 1000/ha. Vapautuneet ammattitaitoiset ihmiset myisivät peltonsa isoille tiloille- tai olisivat osakkeenomistajina mukana toiminnassa. , hehtaarit vapautuisi isoille tiloille järkihintaan tonni/ha?

Pari vinkkiä MTKlle.
Olemme globaalissa taloudessa, riittää kun 1/1000 osa maapallon asukkaista ostaa suomalaista- puhdasta, laadukasta tavaraa.

-Kiinalaiset käy Ranskassa, Italiassa, Espanjassa,.. herkuttelemassa, mutta eivät juuri Suomessa?
-brändin rakentaminen kiinalaisille voi olla kallista ja vaikeaa suomalaisille
- siispä etsitään noista tunnetuista maista hyvän brändin omaavia ruuan tekijöitä ja - markkinoijia, ehkä sellaisiaa, joilla on jo jalansijaa Kiinassa.
- tehdään win/win diilit niiden kanssa- ne saa laadukasta puhdasta, lääkkeetöntä ym suomalaista raakaainettta kulinaristisen tuottensa pohjaksi..pienten lasten äitien pitäisi kyllä kiinnostua ?

- avot , sitten vaan kasvattamaan tuotantoa meillä..

- jossain vaiheessa muutkin ruokaketjut kiinnostuu suomalaisesta laatu raakaaineesta..

Niin siis ja miksi ne mrd tuet valuu siipiporukalle- maanomistajaeläkeläisille,- kaupunkivirkamiehille, ym?
- 80% maataloudenharjoittajista eläkkeelle (1-3 tonnia /kk), ensin vanhemmasta, huonostikannattavasta päästä
- nuo 80-90% voisivat myydä maansa ammattilaistiloille, tai mennä osakkaaksi isoihin maatalousyrityksiin- ja osaavana porukkana tehdä töitä palkkaa vastaan,...