Maanantai 10.12.2018

Ex-diplomaatilta reaktio Sauli Niinistön Putin-arvioon: ”Onko Suomella vaihtoehtoa?”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
15.9.2018 16:56
  • Kuva: Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia
    Kuva
    Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Vladimir Putinin tavatessaan pitää olla varovainen. Presidentit tapasivat viimeksi elokuussa Sotshissa.
|

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvioi saksalaisen Frankfurter Allgemeine Zeitungin haastattelussa, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on aina erittäin hyvin valmistautunut tapaamisiin, ja Putinin tavatessaan pitää olla varovainen. 

”Pitäisi olla todella varovainen, kun tapaa Putinin. Hän on aina hyvin valmistautunut, todella hyvin”, Niinistö totesi.

Historioitsija, valtiotieteen tohtori ja entinen diplomaatti Alpo Rusi arvioi, että monet välttävät Putinin tapaamista ”myös tästä syystä”. 

”Maiden välisiä suhteita tulisi rakentaa ilman pelkoa. Onko Suomella vaihtoehtoa? Voidaan kysyä. Pitäisi olla. Keskustelun paikka”, Rusi kommentoi Twitterissä.

Niinistö kertoo haastattelussa tulevansa hyvin toimeen Putinin kanssa.

”Voimme puhua hyvin avoimesti asioista, myös erittäin arkaluontoisista sellaisista.”

Presidentti toisti samalla näkemyksensä, ettei Suomen tule tässä vaiheessa hakea Nato-jäsenyyttä. 

”Venäläiset ovat tehneet sen hyvin selväksi, että kun he nyt katsovat rajan yli, he näkevät suomalaisia. Jos olisimme Natossa, he näkisivät vihollisia. Se on heidän kantansa.”

Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu nosti kesällä Moskovassa pitämässään puheessa esille Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen toukokuisen sopimuksen puolustusyhteistyöstä sekä maiden tiivistyvän yhteistyöhön esimerkiksi Naton sotilasharjoituksissa. Hän väitti myös, että Nato saisi sopimusten vaikutuksesta rajoittamattoman pääsyn Suomen ja Ruotsin ilmatilaan sekä aluevesille.

Niinistö tapasi Putinin elokuun lopulla, mutta Shoigun ”teeseistä” ei tuolloin hänen mukaansa keskusteltu.

Lue myös: 

Sauli Niinistö Vladimir Putinin ”teesistä” radiossa: ”He eivät ajattele samalla tavalla”

Suomalaisprofessori pitää venäläisministerin uhkausta poikkeuksellisena: ”Näin ei asiaa ole aiemmin esitetty”

Sotilasprofessori: Suomen linjanmuutos ärsyttää Venäjää – kenraalin puhe paljasti uuden paineen

Jaa artikkeli:

Kommentit

Janne Pohjala

En minä oikein saanut ajatuksesta kiinni miksi se joka on valmistautunut tapaamiseen hyvin, olisi uhka?

Eikö valtionpäämiehien tulisi olla ammattimaisia ja keskusteltaviin asioihin perehtyneitä?

Ei kai tapaamisia järjestetä siksi että mussutetaan kampaviineriä ja otetaan pönötyskuvia?

Jos joku kokee henkilön, joka on perhetynyt asioihin uhkaksi siksi että itse ei tiedä tarpeeksi, niin eikö sitä vikaa pidä silloin hakea peilistä?

Hyvä kuulla että Niinistö ja Putin tulevat hyvin toimeen. Eivätköhän molemmat ole ihan päteviä valtionpäämiehiä ja ehkäpä siksi heillä synkkaakin hyvin?

Mikko Toivonen

Tärkeintä on keskusteluihin osallistujille olla erittäin selvillä venäläisen ajattelun perimmäisestä luonteesta ja sen tuottamastqa strategiasta.
Sen mukaan mikään naapurimaa ei ole turvassa itsenäisenä ilman suurvallan sevoimakykyä tai liittoumaa.
Meidän valintamme on toistaiseksi ollut oma mittava puolustuskyky ja halu

Janne Pohjala

Kannattaa muistaa että Niinistö on toistuvasti korostanut Eurooppalaisen puolustuksen roolia, joka on tällä hetkellä rakentumassa siten että sen toiminta alkaa 2025.

Euroopan mailla on maailman toiseksi suurin armeija. 2 miljoonaa vakinaista sotilasta, ydinase ja 200 miljardin euron vuosibudjetti.

Meitä ei uhkaa kukaan, koska hyökäämiseen tarvitavaa ylivoimaa ei ole edes USA:lla

Toinen syy on se että sekä Merkel että Macron ovat sanoneet julkisesti että Eurooppa ei voi enää rakentaa turvallisuuttaan USA:n varaan.

Merkel Says Europe Can't Count on U.S. Military Umbrella Anymore
By Arne Delfs and Gregory Viscusi

10. toukokuuta 2018 klo 14.17 UTC+3

https://www.bloomberg.com/news/articles/2018-05-10/merkel-says-europe-ca...

Euroopan maiden mitta tuli täyteen, koska USA on puuhannut Eurooppassa aina ohi EU:n. USA on omien gepolittisien tavoitteiden vuoksi kaatanut hallintoja, kuten Georgiassa 2003 (Ruusujen vallankumous) ja Ukrainassa jo kahdesti (2004 Oranssi vallankumous ja 2014 Maidan). Näitä sanotaan värivallankumouksiksi.

https://en.wikipedia.org/wiki/Colour_revolution

Ukrainaan asennettiin "Fuck EU" Nulandin ja Pryattin toimesta 2014 hallinto, joka teki Ukrainasta Anti-Venäjän ja sai lietsottua maahan sisällisodan, josta myöskin syyettiin Venäjää.

Näin luodun Anti-venäjän avulla USA on ajanut uutta kylmää sotaa Eurooppaan, oman sotilaallisen kontrollinsa kasvattamista Euroopassa ja Venäjän ja Kiinan eristämistä Euroopasta, jonka USA haluaa olevan sen kontrolloima talousalue.

Tämä talousasia eli raha ja valta on kaiken tapahtuneen taustalla.

Janne Pohjala

Palataanpa 8 vuotta taaksepäin. Muistaako kukaan mitä Putin silloin ehdotti EU:lle?

"Ehdotamme (EU:lle) yhtenäisen talousalueen perustamista joka ulottuu Lissabonista Vladivostokiin. Tulevaisuudessa voisimme harkita jopa vapaakauppa-aluetta tai sitäkin syvempää taloudellista yhteistyötä. Lopputulos olisi koko mantereen kattava markkina-alue jonka arvo olisi triljoonia euroja."

Tässä on tämän nyt käynnissä olevan geopoliittisen riidan ydin. USA ei missään tapauksessa halunnut sitä että Eurooppaan muodostuisi valtamereltä valtamerelle oleva maailman suurin talousalue tai vielä pahempaa yhteismarkkina, joka olisi USA:ta suurempi. Vielä pahempaa olisi jos siihen liittyisi Kiinakin mukaan. Se jos mikä jättäisi USA:n kaukaiseksi kakkoseksi.

http://www.spiegel.de/international/europe/from-lisbon-to-vladivostok-pu...

Euroopan isojan maiden mitta on täynnä myös siihen että USA ensin pyrkii eristämään EU:n muusta Euraasiasta, sitten työntämään TTIP -sopimusta, jossa USA olisi ollut saneleva osapuoli, kontrolloiden Europpaa ja sitten vielä käyttää pakotteita myydäkseen omaa kaasuaan ja rangaistakseen Eurooppalaisia yrityksiä kun Euroopn maat eivät repineet Iran -sopimusta.

Näin ollen on selvää ettei Eurooppa voi olla enää riippuvainen USA:n kontrolloimasta Natosta, vaan siirrämme Euroopan maiden armeijat (joka ovat "Nato") Euroopan maiden yhteiseen USA:sta riippumattomaan puolutusliittoon.

USA ja Natoon jäävät maat voivat toki tehdä yhteistyötä, mutta sen kontrolloi Euroopan puolustusliitto. Lisäksi Saksa ja Ranska (Macron) ovat ilmaseet halua ottaa Venäjä mukaan Euroopan turvallisuusyhteistyöhön.

"Macron Says EU Needs Strategic Relationship With Russia on Defense"

Macron is a strong advocate for a Europe that is able to defend its strategic interests and financial independence and respond to new global economic and defense situation brought on by Donald Trump's presidency in the United States.

Euroopassa saavutettaisiin paras mahdollinen vakaus Macronin kannanoton mukaisesti Venäjä olisi Euroopalaisen puolustuksen rauhankumppani.

Emme siis ole yksin nyt, emmekä tulavaisuudessa. Emme mene Natoon vaan olemme osa Euroopan puolutusliittoa, jossa Venäjä saattaa tulavaisuudessa olla rauhankumppanimme.

Juha-pekka Naukkarinen

Ehkä se ei olekkaan siitä kiinni mitä venäläiset näkevät katsoessaan Suomen suntaan,vaan mitä suomalaiset näkevät,kun katsovat Venäjän suuntaan,josta on tullut uhkauksia ja hyökkäyksiä Suomeen,silloin pitäisi ajatella mikä meille on turvallisin vaihtoehto,on selvää,että Suomi ei pysty yksin puolustautumaan Venäjän hyökkäystä vastaan,joten ainut ja paras vaihtoehto olisi kuulua suureen puolustusliittoon,eli Natoon,se ehkäisisi Venäjän yrityksetkin Suomen itsenäisyyden viemiseksi!

Mikko Toivonen

Tuohan tietyin varauksin tai osin pitää paikkansa.
Silloin olimme kansakuntana huonosti varustautuneita ja varmasti olisi köpelösti käynyt ja olisimme osa Venäjää ellemme olisi sitäkään apua tai jossain mielessä tukivoimaa saaneet. Hinta oli tietysti se mikä oli.
Nyt meidän pitäisi olla sekä paljon oppineempia että ennenkaikkea erittäin hyvin varustautuneita tekemään sotayritys hyökkääjälle niin kalliiksi että sen ei rauhallista ja ystävällistä kansaa vastaa sitä kannata tehdä.
Myös tämän oman pakollisen varustautumisen vuoksi meidän on oltava minimillään läheisissä suhteissa vapaan maailman puolustusliittoihin, Nato mukaanlukien. Se on kuitenkin puhdas puolustusliitto vailla laajenemisambitioita päin vastoin kuin se jolta puolustautumaan se on rakennettu