Tiistai 11.12.2018

Professorilta pysäyttävä esimerkki irtisanomislaista: ”Jos ei tervehdi iloisesti, irtisanotaan”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
17.9.2018 11:28
  • Kuva: Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Juha Sipilän (kesk) hallitus on pitänyt kiinni niin sanotusta irtisanomislaista, vaikka ay-liike on vaatinut sen perumista työtaistelutoimien uhalla. Hallituksen esityksen lausuntokooste julkaistiin kolme viikkoa sitten. Niklas Bruun on ainoa lausunnon antanut professori. Arkistokuva.
|

Hallituksen on syytä luopua niin sanotusta irtisanomislaista, katsoo työoikeuteen erikoistunut emeritusprofessori Niklas Bruun. Hänen mukaansa lailla voisi olla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia työmarkkinoille.

Hallitus kaavailee irtisanomisen helpottamista alle 20 työntekijää työllistävissä yrityksissä. Takajaloilleen noussut ay-liike on nimennyt lakisuunnitelman irtisanomislaiksi. Tänään on alkanut ensimmäinen työtaistelutoimi hallituksen suunnitelmien takia, kun teollisuus- ja kuljetusaloilla alkoi ylityökielto. Myös hoitajien liitot ilmoittivat tänään työtaistelutoimista.

Niin SAK, STTK kuin Akava vastustavat hallituksen suunnitelmaa, joka saa ruotsinkielisen kauppakorkeakoulu Hankenin emeritusprofessorilta suoranaisen tyrmäyksen.

”Sen perustuslain mukaisuus on joiltakin osin kyseenalainen ja sillä saattaisi olla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia työmarkkinoillamme. Hallituksen olisi syytä luopua tästä”, Bruun sanoo lausunnossaan.

Bruun pitää irtisanomislakia huonosti valmisteltuna. Hänen mielestään esitysluonnoksen liitteenä olevat tutkimuskatsaukset lain vaikutuksista ovat varsin spekulatiivisia.

”Hallituksen esityksen oma arvio on, että esityksellä olisi vähäisiä vaikutuksia, mikä on ristiriidassa sen kanssa, että hanketta markkinoidaan työllistämishankkeena ja oikeutetaan työllisyysnäkökohdilla.”

Bruunin mukaan on hyvin vaikea ennakoida, miten säännöstä sovellettaisiin tuomistuimissa.

”Kustannuksia ja vaikutuksia kansalaisten oikeusturvan kannalta ei ole arvioitu ollenkaan. Tällainen lainsäädäntö, jolla sekoitetaan keskeisiä työsopimuslain säännöksiä äärimmäisen vaikeasti tulkittaviksi ja ehkä luodaan sellaisia turhia odotuksia pienyrittäjille, että irtisanomissuoja kokonaan poistuu, saattaa avata riitojen padot, sen sijaan, että se edistäisi sovinnollisia ratkaisuja.”

Bruunin mielestä hallituksen esityksessä aliarvioidaan esityksen ongelmallisuutta perustuslain kannalta. Hallitus haluaa muuttaa työsopimuslain säännöstä työntekijän henkilöön liittyvistä irtisanomisperusteista ja ehdottaa seuraavaa lisäystä:

”Kun työnantajan palveluksessa on alle 20 työntekijää, irtisanomisperusteena pidetään myös edellä säädettyä vähäisempää työvelvoitteen laiminlyöntiä tai rikkomista taikka epäasiallista käyttäytymistä silloin, kun se horjuttaa työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta tai vaikeuttaa työnantajan tai työyhteisön toimintaa, eikä työsuhteen jatkamista tästä syystä voida pitää työnantajan kannalta kohtuullisena.”

Bruun huomauttaa, että perustuslaissa pyritään kieltämään mielivaltaiset irtisanomiset ja edellytetään, että irtisanomisperusteet määritellään laissa tarkasti.

”Nyt tarkasteltavassa hallituksen luonnoksessa on kuitenkin luotu erillinen lakiin sisältyvä irtisanomisperuste, jonka sisältö jäisi varsin epämääräiseksi”, Bruun huomauttaa ja lisää, että työsuhteen jatkamisen kohtuullisuutta arvioitaisiin hallituksen esityksessä nimenomaisesti vain työnantajan kannalta.

Hänen mielestään luottamussuhteen horjuttaminen tai työyhteisön toiminnan vaikeuttaminen ovat hyvin subjektiivisia irtisanomisperusteita.

”Jos työnantaja väittää, ettei ole luottamusta tai että työyhteisön toiminta on vaikeutunut, työntekijän on erittäin vaikeata osoittaa, että asia on toisin, varsinkin kun työtoverit luonnollisista syistä tuskin haluavat todistaa työnantajaa vastaan tilanteessa, jossa irtisanomissuojasta on tullut tyhjä kuori.”

”Ajatellaan tilannetta, jossa työnantaja esimerkiksi vaatii, että asiakkaita pitää iloisesti tervehtiä ja sen jälkeen on sitä mieltä, että työntekijä A ei tervehdi jotakuta asiakasta riittävän iloisesti, josta seuraa varoitus ja pian sen jälkeen irtisanominen. Nähdäkseni ehdotettu sääntely saattaisi käytännössä avata mahdollisuuden mielivallalle.”

Bruunin mukaan irtisanomisperusteita olisi vähintäänkin määriteltävä täsmällisemmin ja niin, että kohtuullisuutta arvioitaisiin laissa myös työntekijän kannalta.

Bruun kiinnittää huomiota myös perusoikeuksien yleisiin rajoitusedellytyksiin ja viittaa hyväksyttävyysvaatimukseen ja oikeusturvavaatimukseen. Hänen mukaansa työllisyysvaikutus voisi muuten olla riittävä peruste, mutta ”hallitus itse ennustaa, että sen sääntöuudistuksen nettotyöllisyysreaktio lienee lähellä nollaa”.

”Myös tältä kannalta esitetty lain muutos on vaikeasti perusteltavissa. Lopuksi haluan painottaa, että esityksessä on ongelmallista vielä se, ettei se vaikuta pelkästään työllistämiskynnykseen, siis uusien työsuhteiden solmimiseen, vaan taannehtivasti kaikkiin alle 20 henkeä työllistävien yritysten työntekijöihin heidän käyttäytymisvelvoitteitaan kiristäen.”

Hallitus kaavailee irtisanomislain yhteyteen myös toista säädöstä, joka ei juuri ole saanut julkisuutta. Siinä työnantajan uudelleen sijoitusvelvollisuus poistettaisiin alle 20 henkeä työllistäviltä yrityksiltä. Tätä lain osaa Bruun pitää toteuttamiskelpoisena.

”Tältä osin minulla ei ole huomautettavaa. Jos halutaan lisätä alle 20 työntekijän yritysten joustavuutta tilanteessa, jossa irtisanomissuojan nykykynnys ylittyy, uudelleen sijoitusvelvollisuuden poistaminen lienee toimiva keino”, Bruun toteaa.

Lue myös:

Li Andersson irtisanomislaista: Potkut saaneelle 3 kk rangaistus päälle – ”Kestämätöntä”

Hoitajien liitot mukaan työtaisteluun: Alkaa 26.9.2018

Teollisuusliiton havainto ay-liikkeen pillastuttaneesta uudistuksesta: ”Perusteluja ollaan vaihtamassa lennosta”

Antti Rinne: ”Vakava kriisi – hallitus on Suomen Yrittäjien asialla”

Nyt tuli vastaus pillastuneelle ay-väelle: ”Siihen hallitus ei ryhdy”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Timo Virtanen

En ole julkisella puolella ollut töissä 45 vuotisen työurani aikana, mutta sivusta ja läheltäkin seuranneena tuntuu siltä, että siellä tällaiset asenteet ovat monesti tiukassa. Sekä esimiesten, että alaisten taholla. Tosin tämä pykälä ei taida juurikaan koskettaa julkista puolta ? Liian jäykät sopimukset pahentavat keskinäistä kanssakäymistä ja pomotkaan eivät ole välttämättä todellisessa vastuussa ( taloudellisesti) toiminnan menestymisestä, kuten yrittäjä on aina. Suomessahan nämä irtisanomispykälät ja korvaukset ovat paljon rankemmat pienyrityksillä, kuin esim. Saksassa. Saksassahan irtisanoms korvaukset ovat yrityskohtaisia. Ja ne pitkät korvausajat koskevat käytännössä vain suuryrityksiä. Pienyrityksillä näitä velvotteita ei ole. On turhaa vertailla näihin suuryrityksiin suomalaisia pienyrityksiä.

Jouni Borgman

Ainoa tapa vielä irtisanomiskynnyksen madaltamista uskottavasti eteenpäin olisi kytkeä hanke sosiaaliturvauudistukseen siten, että yhtälö "heikko irtisanomissuoja- vahva muutosturva" toteutuisi uskottavasti. Hallituksella ei ole minkäänlaista halua tai kykyä pyrkiä parantamaan muutosturvaa, pikemminkin päinvastoin.
AY-liike on ainakin yrittänyt nostaa tuota muutosturva-asiaa esiin, mutta tuloksetta ja keskustelu ohjautuu aina vain yksipuoliseen tarkastelutapaan. Tämä on pitkälti myös hallituksen politiikan yksipuolisuuden syytä.

Irtisanomislaki ei yksistään olisi ehkä syy järeisiin työtaistelutoimiin, mutta kaikkien heikennysten ja yksipuolisuuden huipentumana se on se viimeinen pisara, joka kaataa koko kupin nurin.

Olli Parviainen

Irtisanomislakia voisi täydentää ainakin poistamalla karenssiajat irtisanomis/-sanoutumistilanteissa.

Karenssit itse asiassa aiheuttavat juuri niitä asioita joilla irtisanomislakia perustellaan, eli aiheuttavat taloudellisen perusteen jäädä roikkumaan työyhteisöön vaikka voi siellä huonosti & jäykistää hakeutumista kullekin parhaiten sopivaan työhön.

Veikko Savolainen

KYSYMYS "pakkotervehtimislakia" hyvin perustein vastustavalle professori Bruunille, jonka mukaan irtisanomisperusteita olisi vähintäänkin määriteltävä täsmällisemmin ja niin, että kohtuullisuutta arvioitaisiin laissa myös työntekijän kannalta:

- Onko esimerkiksi vääränlainen säästöehdotus sellaisia pyydettäessä tai 'neuvostovastainen' mielipide pätevä syy poliittiselle irtisanomiselle vielä tällä vuosituhannella enempää suuressa valtionvirastossa kuin pienessä yksityisessä yrityksessäkään? - Tosielämän case-esimerkki, ks. 'Irtisanomissuojan pärstäkerroinriski julkissektorin paikallisessa sopimisessa' http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260227-ay-jarjestot-parstakerr...

Veikko Savolainen

Tokihan jokainen normaali suomalainen ymmärtää, että kulttuurillemme kutakuinkin vierasta mutta trendikästä ylisosiaalisuusvimmaa työelämän pakko-small-talkeineen ja pepsodenthäikäisymakeiluineen ei pidä mennä säätämään lailla kaikkia kattavaksi kulttuurinmuutosprojektiksi. Sen pitäisi edelleen riittää, että asialliset hommat hoidetaan ja koristelkoot rouvien/herrojen/kellokashenkilöiden polunvarret pikkukivillä ne, joilla on sellaiseen luontaiset taipumukset. - Mutta painavampiakin näkökohtia keskusteluun irtisanomislakiesityksestä totta vie on!

Nita Hillner

Soten piirissä työskentelevät ovat usein työnantajan armoilla, ilman liiton suojaa moni saisi potkut pärstäkertoimen mukaan. Korostan pärstäkerrointa koska potkut saisi usein juuri ne ammatillisesti pätevimmät hoitajat. Ns. "nuolijat" saisivat jatkaa töissä. Potilaiden kannalta tämä olisi kestämätöntä...

Timo Virtanen

Laki kiskisi max 20 työntekijän yrityksiä, joten ei ole suurta vaaraa, että hoitohlökuntaa tuo laki ylipäätään koskisi. Mutta onko nyt niin, että erityisesti julkisella puolella työnantaja toimii mielivaltaisesti ? Yksityisellä puolella siihen työnantajalla ei ole varaa, sen verran arvokkaita ovat työntekijät. Ja työnantaja arvostaa heitä.

Mari Mattila

Jaa professori! "Jos ei tervehdi riittävän iloisesti asiakkaita" luulee professori johtavan irtisanomiseen. Jos näin olisi, olisikin se täysin absurdia. Jos kaupat tulee, hymyllä tai ilman hymyä, työsuhde pienyrityksessä varmasti jatkuu. Koska pienyritys nimenomaan tarvitsee jokaisen työntekijänsä. Kummallista ajattelua.

Mauno Strandén

Vihervasemmisto ja ay anargistit haluaa loisille palkanmaksajia, silloin on kilpailukyky tipotiessään! Ei myöskään toiset työtekijät tykkää, jos urakat kusee! Jos urheilujoukkueissa pitäisi sietää vetelehtijää, ei koskaan voittoja tulisi kilpailuissa. Pienetkin yritykset kilpailee jopa koko maailman kanssa, mutta ay liike tuskin on edes kuullut siitä, heillähän ei ole mitään käsitystä pienyrittäjyydestä!

Pertti Aaltonen

Vanha perinne on, että kidnaappaajien ja kiristäjien kanssa ei neuvotella. Siis työtaistelutoimet tulee perua ehdoitta, jos toivotaan neuvotteluja.

Kiky-sopimuksen yhteydessä ay-liike lupasi neuvotella, jos hallitus vetää esityksensä. Miten kävi? Ay-liikkeen kintaat putosivat heti, neuvotteluista tuli vähäinen tulos. Ehkä hallitus oppi siitä.

Markku Koivisto

Jää kovin epäselväksi tämä hymyilemättömyys irtisanomisperusteena. Riitautettiinko se ja jos niin miten kävi.
Professori välttää myös huolellisesti olla ottamasta kantaa työntekijäliittojen menettelytapaan asiaansa ajaessaan nyt.
Kysellessään tarkasti laissa yksilöityjen irtisanomisperusteiden perään häneltä jää huomioon ottamatta nykyinen laki. Siinä jokaisen perusteen kohdalla sanotaan että tämä tai tuo syy SAATTAA tai VOI aiheuttaa perusteen. Siltä osin se on sellainen ehkä-laki. Mikäpä sen subjektiivisempaakaan olisi. Kun sitä sellaisena sovelletaan, ehkäpä työntekijän turvaksi sitten, työntekijä saa vapaasti jatkaa riidan aiheuttanutta käyttäytymistään eikä työnantaja taatusti edelleenkään ole tyytyväinen työntekijäänsä, muttei pääse hänestä järkevästi eroonkaan.
Ihmettelen kovasti myös tätä professorin ajatusta, että työnantajat lähtökohtaisesti ovat mielivaltaisia.
Kyllä työnantajat menestymisensä nimissä haluavat, että kaikki hänen palveluksessaan olevat ovat kunnollisia tekijöitä eivätkä sellaisista irti päästä ennenkuin ylivoimaisia esteitä työllistämiselle ilmenee.
Työllistääkö tämä tai edistääkö muuten yritystoimintaa on sikäli yhdentekevää, kun tiedetään ettei se ainakaan niitä heikennä. Ilmeistä kuitenkin on, että monissa maissa tämmöiseen lakiin on päädytty eikä varmaankaan syyttä, koskapa tutkimuksia ulkomailta on löytynyt, joiden tuloksiin nyt vedotaan.
Oma mielipiteeni on, että työllisyyden parantamiseksi kaikki, pienetkin, mahdollisuudet on käytettävä hyväksi.

Pertti Rinne

Luin professorin lausunnon. Hän on eittämättä kova asiantuntija työelämän lainsäädännössä, mutta käytännön työelämää koskevat lausunnon kommentit osoittivat vain subjektiivissta mielikuvitusta ja perustuivat pelkkään kuvitteluun.

Jo lausunnon alkumetreiltä paljastuu hyvin vahva yrittäjäkielteisyys, joten lausunto on katsottava joksikin muuksi kuin neutraaliksi asiantuntijalausunnoksi.

Miksi Uusi Suomi muuten poimi juuri tämän lausunnon ja kirjhoittelee siitä suurta draamaa uutisen muodossa?

Minusta olisi kannattanut tehdä uutinen mieluummin tästä lausunnosta:

"Suomen Yrittäjät korostaa, että vaikka nyt esitettävien muutosten sisältö kohdistuu työsopimuslain irtisanomiseen liittyvien perusteiden ja menettelyiden helpottamiseen, todellisuudessa asiassa on kyse ennen kaikkea työllistämisen helpottamisesta. Siitä, että madalletaan rekrytointeihin liittyviä riskejä, jotta pienet yritykset uskaltavat jatkossa palkata entistä enemmän. Siitä, että yritykset uskaltavat tarjota töille niille, joilla sitä ei tällä hetkellä ole. Tätä tukee myös Suomen Yrittäjien keväällä 2017 toteuttaman kyselyntulokset. Kyselyyn vastanneista pk-yrityksistä 37 prosenttia totesi olevansa valmis palkkaamaan uusia työntekijöitä, jos henkilöperusteista irtisanomista helpotettaisiin."

Jaakko Aalto

Otsikon olisi pitänyt olla: "Professorilta keksitty esimerkki irtisanomislaista".
Ensin professori kertoo, että vaikutuksia on hyvin vaikea ennakoida. Sitten hän kehittelee kuvitteellisen tapauksen ja päätyy sen perusteella vastustamaan lakia.

Mauno Strandén

Professoreilla taitaa hyvin harvalla pienyrittäjä taustaa, joten hänen lausunnot on yhtä tyhjän kanssa! Neukussahan ei ollut työttömiä, eikä oikein ruokaa kaupan hyllyillä?
Miksihän niin hyvä systeemi lopetettiin!
Tää rohvessorin oli hyvä olla urheilujoukkueen johtaja, kun hän hyväksyisi myös vetämättömät joukkueeseen ja vain voitoista ja hyvistä sijoituksista tulisi joukkueelle rahaa?
Rohvessorilla ei ole hajuakaan pienyrittämisestä, hänen ammatissaan lienee aivan sama tekee mitään tai ei, palkka juoksee!

Joni Rikkola

Jos työnantaja on väärässä tai mielivaltianen käytlkseltään tätä on vain katseltava potkujen uhalla. On nytkin aika suuri kynnys lähteä sanomaan työantajelle että homma menee nyt väärin. Kun huomautat, nolaat työnaantajan ja sat potkut. Jso et huomauta olet syypää virheisiin ja saat potkut.

Juha-Petri Jantunen

Irtisanomisen helpottaminen on sitä tärkeämpää mitä pienempi yritys, koska yksittäisen virherekrytoinnin osuus koko henkilöstöstä on suurempi. Kaikki ymmärtävät, että jos yksinyrittäjä palkkaa työparin ja henkilökemia tökkää ollaan hyvin suurissa ongelmissa. Uutta lakia kannattaisikin pilotoida ensin hyvin pienissä esim. 1-3 työllistetyn yrityksissä.

Ari Ohvo

Jos lakiesitys menee läpi niin silloin pitää kaikkien työntekijöiden alkaa pelkäämään työpaikkansa puolesta. Pelko työpaikan menettämisestä lisää stressiä ja luo lisää jännitteitä työyhteisöihin, mikä alentaa työtehoa. "Etuna" tästä laista on se että Donald Trump-tyyliset johtajat voivat jakaa showtyyliin potkuja kenelle haluavat. Aika laihat ovat hyödyt haittoihin verrattuna.

Mirjami Parant

”Ajatellaan tilannetta, jossa työnantaja esimerkiksi vaatii, että asiakkaita pitää iloisesti tervehtiä ja sen jälkeen on sitä mieltä, että työntekijä A ei tervehdi jotakuta asiakasta riittävän iloisesti, josta seuraa varoitus ja pian sen jälkeen irtisanominen. Nähdäkseni ehdotettu sääntely saattaisi käytännössä avata mahdollisuuden mielivallalle.”

Näin kävi minulle, kun tulin palkatuksi suoraan koulunpenkiltä yritykseen, jossa yrityksen nainen oli mustasukkainen minusta miehelleen. Joku asiakas oli muka valittanut, että en hymyillyt hänelle. Alle kaksikymppisenä olin hämmentynyt irtisanomisestani. Vaikka aikaa on kulunut jo kymmeniä vuosia, edelleen muisto kirvelee.

Juha-pekka Naukkarinen

Ei kukaan työnantaja irtisano tuottavaa työntekijää,ne kuuluvat sosiaaliturvan piiriin,ei yritys ole sosiaalitoimisto,toiminta perustuu kannattavuuteen,jos yksi epäkelpo työntekijä kaataa koko pienyrityksen,niin liian moni kärsii,pienyrityksillä ei ole samanlaisia tukiaisia valtiolta,kuin suuryrityksillä on laman sattuessa,työntekijöiden kesken pitää olla myös kilpailua,onhan sitä yritystenkin välillä!

Mikko Toivonen

Professori ei juurikaan näytä tuntevan miten pienempi työnantaja ajattelee ja toimii.
Yhdelläkään ei ole varaa potkia pois kalliisti koulutettua työntekijää pärstäkertoimen mukaan, sillä yrittäjä jos kukaan tietää miten vaikeaa ja kallista on uuden työntekijän kouliminen luotettavaksi ja tuottavaksi tiimin jäseneksi.

Irtisanomisajan palauttaminen ja ehtojen normalisoiminen vain parantaisi työllisyyttä kun se mahdollistaisi uuden työntekijän ottamisen riskin ja myös helpottaisi suhdannetilanteita. Myös uudelleen työllistymiselle avautuu aivan uudet ovet irtisanomisen normalisoiduttua.

Edes suuret yritykset eivä ole halukkaita pärstäkertoimen mukaan ketään tuottavaa poispotkimaan. Irtisanomisen syy on säännönmukaisesti taloudellinen.
Tosin siihen kuin kaikkeen muuhunkin mahtuu yksittäistapauksia ja poikkeuksia, mutta vapaamman työhönoton vallitessa heilläkin on paljon paremmat uudelleen työllistymisen mahdollisuudet

Pauli Simolin

Kannatetaan 100 prosenttisesti. Miksi yrittäjän on pakko pitää kelvotonta työntekijää? On jouduttu aikanaan vetään tuotantoa alas että on saatu luuserit ulos. Mutta hyvä mies pidettiin palkkalistoilla vaikka ei aina ollut tuottavaa työtäkään.

Juha Koski

Aloitin työelämässä 60-luvulla, jolloin oikeus työsuhteen päättämiseen oli "symmetrinen", molemmilla oli oikeus päättää työsuhde ja irtisanomisaika oli palkanmaksujen välinen aika. Tuntui reilulta. Työpaikka oli paikka, jossa tehtiin töitä. Nyt julkisesta keskustelusta saa sen kuvan, että työpaikka on etu, jota ei keneltäkään saa ottaa pois.

Tätä etua varjelevat ammattiyhdistysliike ja vasemmistopoliitikot - varsin kyseenalaisin keinoin - ja sen kustantaa työnantaja. Ääni väristen väitetään, että työsuhteen päättyessä työntekijä on aina - siis aina - heikommassa asemassa. Onkohan näin? Olen työurani aikana ottanut töihin noin sata ihmistä ja joutunut irtisanomaan 5 - 6, joista suurempi osa firman alkuvaiheessa, jolloin sain johdettavakseni konkurssitilassa olevan yrityksen. Kaksi sai lähteä epärehellisyyden vuoksi.

Tavallisin tilanne oli se, että työntekijä oli kaikessa hiljaisuudessa voinut shoppailla itselleen paremman tuntuisen työpaikan ja vei mennessään firman maksaman koulutuksen. Fiksuimmat pyrkivät ajoittamaan lähtönsä niin etteivät asiakassuhteet kärsineet, mutta osa ei tästä välittänyt. Heikommassa asemassa olikin siis työnantaja.

Olen kyllä itsekin saanut potkut 60-luvulla. Tietysti se kirpaisi. Kesti useita kuukausia ennen kuin myönsin itselleni, että oikeassa olivat. Olin aivan liian kokematon tehtävään, jonka olin ottanut vastaan ja sain maksaa oppirahoja.

Raymond Franz

Mikä estää tehokkaasti virheelliset rekrytoinnit? Se, että työnantaja perhetyy tarkoin kokelaansa työhistoriaan ja osaamiseen ENNEN kuin kirjoittaa nimensä työsopimukseen. Tämänkin jälkeen työnantajan huolimattomuus voidaan vielä korjata, sillä koeaikana (4 -6 kk) pitäisi työnantajan kyetä havainnoimaan ja toteamaan rekrytointinsa onnistuminen tai epäonnistuminen.
Irtisanomisen helpottaminen ja siitä aiheutuva irtisanomisten määrän kasvu, johtavat yhteiskunnan eli veronmasajien kustannusten lisääntymiseen. Tätä ilmiötä voidaan kutsua myös tulonsiirroksi yrittäjille. Jokainen, jopa se heikompi ja huonolla asenteella varustettu työntekijä, on oikeutettu saamaan työstään palkkaa ja elättämään sillä itsensä ja perheensä. Suomi ei tarvitse yhtään enempää sosiaalituilla elätettävää.