Sunnuntai 21.10.2018

Heikki Hursti jäämässä ilman 50 000 €:n rahoitusta – Leipäjonot pian historiaa?

Jaa artikkeli:
Luotu: 
25.9.2018 17:14
  • Kuva: Jukka Lehtinen / Alma Media
    Kuva
    Leipäjonoissa Helsingissä asioi arviolta noin 10 000 henkilöä. Tavoitteena on siirtyä yhteisöllisempään malliin. Arkistokuva.
|

Rahaongelmien kanssa paininut Heikki Hurstin yhdistys on jäämässä ilman lisärahoitusta, jos Helsingin kaupunginvaltuusto päättää asiasta esityslistan mukaisesti. Valtuusto päättää Pia Kopran (ps) aloitteesta huomenna keskiviikkona.

Suomen tunnetuin ruoka-avun jakaja Hursti on avautunut aiemmin julkisuudessa talousongelmistaan ja Helsingin kaupungin myöntämän tuen pienenemisestä. Hursti puhunut jopa toiminnan mahdollisesta loppumisesta rahapulassa. Sittemmin Hurstille on ropissut lahjoituksia, joista näkyvimpiä oli Metallican lahjoittama 25 000 euroa. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö toivoi syntymäpäivänään mahdollisia lahjoituksia hyväntekeväisyyteen muun muassa Hurstille.

Helmikuussa laaditussa valtuustoaloitteessa ehdotetaan, että Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:lle myönnetään 50 000 euron lisärahoitus kuluvalle vuodelle ruoka-aputyön jatkumisen turvaamiseksi. Kopran aloitetta ovat kannattaneet Mika Raatikainen (ps), Aleksi Niskanen (ps), Mauri Venemies (kd), Matias Turkkila (ps), Sinikka Vepsä (sd), Suldaan Said Ahmed (vas), Eveliina Heinäluoma (sd), Juhani Strandén (ps), Mari Rantanen (ps), Jussi Halla-aho (ps), Mika Ebeling (kd), Björn Månsson (r), Paavo Väyrynen (kd) ja Nuutti Hyttinen (ps).

Sosiaali- ja terveyslautakunta hylkäsi aloitteen aiemmin ja totesi, ettei Hursti ole tehnyt oikaisuvaatimusta vuoden 2018 avustuspäätöksestään.

Kaupunginhallitus esittää lautakunnan lausunnon pohjalta keskiviikkona valtuustolle, että aloite katsotaan loppuun käsitellyksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta jakaa vuosittain järjestöavustuksia, joiden suuruus päätetään vuosittain hakemusten perusteella. Esityslistan mukaan tavoitteena on yhdistyksen toiminnan jatkuvuuden turvaaminen.

Kaupunginhallitus perustelee, että sosiaali- ja terveystoimialan edustajat ovat olleet joulukuusta 2017 alkaen aktiivisesti yhteydessä Hurstin yhdistykseen ja varmistaneet, että ”toiminnan jatkumisen riittävät taloudelliset edellytykset ovat olemassa”. Yhdistys on myös mukana ruoka-avun kehittämistyössä.

Lue lisää: Heikki Hursti puhkesi kyyneliin tv:ssä – Paavo Väyrynen ”tarjosi” rahaa: Näin kommentoi avustusta leikannut kaupunki

Hurstin vuokrakuluun myönnettävää järjestöavustusta on pienennetty jo vuonna 2015. Hän maksaa kaupungille vuokraa Helsingin Kalliossa sijaitsevista tiloista yhteensä 109 000 euroa vuodessa ja saa kaupungilta nykyään avustusta 100 000 euroa vuodessa. Lautakunta hyväksyi viime vuonna paperin, jossa todettiin tuolloin, että Hurstin yhdistyksen ”omavaraisuusaste on erinomainen”. Kaupungin talouspäällikkö kommentoi alkuvuodesta Uudelle Suomelle, että Hurstin pitäisi sopeuttaa taloustilannettaan, jotta avustussummaa voitaisiin nostaa.

Lue lisää aiheesta:Hjallis Harkimo tapasi Heikki Hurstin: ”Onhan se nyt kummallista, että emme pysty hoitamaan tätä asiaa paremmin”

Helsinki yrittää korvata leipäjonot

Helsingin kaupungin nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja Leena Luhtasela kertoo, että käytännössä uuden ruoka-apumallin varsinainen valmistelu ei ole vielä käynnissä, sillä on odotettava poliittisia päätöksiä, eikä rahoitustakaan ole myönnetty.

”Mietimme vähän kaikenlaisia vaihtoehtoja”, Luhtasela kertoo Uudelle Suomelle.

Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi elokuussa selvityksen vaihtoehtoisten keinojen löytämisestä ja vaihtoehdosta on laadittu myös tarkempi suunnitelma. Keväällä järjestettiin Helsingin Diakonissalaitoksen avulla neljä työpajaa ruuanjakelijoiden kesken ja neuvotteluja, joihin myös Hurstin yhdistys osallistui. Sen sijaan leipäjonojen kokemusasiantuntijoita ei saatu ”paikan päälle”.

Leipäjonojen asiakkaille järjestettiin asiakaskyselyjä touko–kesäkuussa. Tarkoitus oli selvittää muun muassa, ovatko he kiinnostuneita osallistumaan yhteiseen ruokailuun. Alustavien tulosten perusteella ruoka-apu nähdään tarpeellisena. Toiminnan kehittäminen sai tukea ja toisaalta tuotiin esiin tarve oman elämäntilanteen parantamiseen.

”Köyhyys ei vain poistu”

Leipäjonojen ongelmallisuutta on pitänyt esillä etenkin köyhyystutkija ja vihreä kaupunginvaltuutettu Maria Ohisalo, joka parhaillaan myös sijaistaa sairauslomalla olevaa vihreiden puheenjohtajaa Touko Aaltoa. Ohisalon mukaan vastuuta valuu leipäjonoihin, kun sosiaaliturvan ja hyvinvointivaltion pohja vuotaa. Ruoka-apu tarjoaa tilapäistä helpotusta, mutta ei ratkaise leipäjonoasiakkaiden varsinaisia ongelmia ja köyhyyden syitä.

”Ihmisten tilanteet eivät vain muutu. Se meitä huolestuttaa, että se köyhyys ei poistu”, Luhtaselakin sanoo.

Perustoimeentulotuen siirryttyä Kelaan kunnan sosiaalihuollon on aiempaa vaikeampi tavoittaa tukea tarvitsevia ihmisiä ja perheitä. Siksi tarvitaan suhteita ruoka-avun tarjoajiin.

”Emme tiedä, mitä tapahtuu ja missä köyhyyttä on ja se on meille yksi kanava ja väylä tavoittaa ihmisiä.”

Luhtaselan mukaan apua halutaan tarjota siellä, missä ihmiset ovat, sillä jotkut voivat olla niin masentuneita, etteivät enää itse jaksa hakeutua sosiaalihuollon palveluihin. Kaupungin sosiaalihuollon tavoitteena on jalkautua ruoka-aputoimintaan, löytää sieltä asiakkaita ja ratkaista ihmisten tilanteita niin, ettei ruokaa tarvitsisi enää hakea jakelupisteistä.

Luhtaselan mukaan pelot uudesta köyhien rekisteristä ovat turhia, eikä ruokaa jonottavilta muutenkaan edellytettäisi rekisteröitymistä. Uuden mallin tavoitteena on, ettei ruokaa enää tarvitsisi jonottaa ulkona.

Pohdinnassa ovat muun muassa yhteiset logistiikkakeskukset ja yhteinen pöytämalli Vantaan tapaan. Logistiikkakeskusten määrä suunniteltaisiin yhdessä Espoon ja Vantaan kanssa, mutta ainakin yksi tulisi Helsinkiin. Keskus tarvitsee käyttöönsä kaksi isoa pakettiautoa ja kylmäkuljetusauton. Luhtaselan mukaan koko pääkaupunkiseutu voisi saada aikaan enemmän kuin jokainen kaupunki erikseen.

Suunnitelman mukaan loppuvuosi on suunnitteluvaihetta, kun logistiikkakeskuksen perustaminen ja toimintamallin rakentaminen tapahtuisivat vuosina 2019–2020.

Valtuutettu ryöpytti suunnitelmaa

Selvityksessä laskettiin, että Helsingissä on noin 34 hävikkiruokalaa tai ilmaista tai edullista ruokailupaikkaa, joista suurin osa on seurakuntien järjestämiä. Uuden toimintamallin tavoitteena on rakentaa maantieteellisesti kattava hävikkiruokaverkosto ja järjestää ruokailut niin, että maksavat asiakkaat ruokailevat yhdessä ilmaista ruokaa saavien kanssa.

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu ja sote-lautakunnan jäsen Mari Rantanen (ps) on arvostellut suunnitelmia voimakkaasti. Hän jätti selvityksestä eriävän mielipiteensä.

”Tuetaan hävikkiruokaloita ja ravintoloita, on siinä mukava Arskan tulla Pitkänsillan alta syömään kalliolaisen hipsterin kanssa, jutun juurta varmaan löytyy. Molemmat ovat varmaan katsoneet ravintelipaikan älypuhelimen ladattavasta applikaatiosta, jonne Arska voi rekisteröityä ja sitten nähdä mistä pöperöä saa ilmaiseksi. Ihan olisin vain kysynyt, milloin tämä kauhukomedia päättyy”, Rantanen kirjoitti Puheenvuoron blogissaan elokuussa.

Rantasen mielestä nyt ”keksitään pyörää uudelleen vähän kalliimmalla”. Arvion mukaan ensimmäisen vuoden kustannukset olisivat 781 000 euroa ja seuraavina vuosina 322 000 euroa. Ruoka-apu ei myöskään Rantasen mielestä voi olla kännykkäsovelluksen takana.

Luhtaselan mukaan mahdollinen kännykkäsovellus olisi vain lisäpalvelu, esimerkiksi karttasovellus, joka auttaa löytämään ruuanjakelupisteet. Hän uskoo, että sovellusta käyttäisivät etenkin nuoret. Tietoa päivitettäisiin kuitenkin myös esimerkiksi nettisivuille ja tiedotettaisiin mahdollisuuksista.

Luhtaselan mukaan logistiikkakeskuksesta ja kylmäsäilytyksestä aiheutuisi vuokra- ja perustamiskuluja, mutta ne myös takaisivat ruuan kuljetusturvallisuuden ja mahdollistaisivat isompien erien kuljettamisen ympäri Helsinkiä tasaisemmin. Nykyään jakelijat hakevat hävikkiruuan kaupoista ja itse.

”Kyllähän sekin maksaa, mutta nythän se ei näy missään. Julkishallinto tulisi siinä vastaan.”

Jatkossa jakelijat voisivat keskittyä ruuan jakeluun ja toimintaa tehostettaisiin nykyiseen verrattuna.

”Tälläkin hetkellä autoja hakee ympäri Helsingistä erilaisista paikoista ruokaa, mutta kustannukset vain eivät näy missään. Järjestöjen olisi helpompi toimia, jos se olisi keskitetty. Ne voisivat keskittyä ihmisten kohtaamiseen ja ruuan jakeluun.”

Mitä jos hävikkiruoka katoaa?

Luhtaselan mukaan Helsingin seurakuntayhtymä pohtii osaltaan hankkeen rahoittamista ja toisaalta kehittämisessä voidaan edetä myös ilman näitä investointeja. Ne eivät kannata ainakaan, jos hävikkiruoka loppuu kokonaan. Luhtasela huomauttaa, että kaupat myyvät nykyään entistä tehokkaammin vanhenevaa ruokaa alennuksilla ja myös ravintolat ovat tehostaneet hävikkiseurantaa.

Luhtaselan mukaan jonkin verran on jo ollut vaikeuksia saada hävikkiruokaa tarjolle ja usein on saatu pitkälti pelkkää leipää. Hän ei osaa vastata kysymykseen siitä, mitä jaettaisiin, jos hävikkiruoka häviää kokonaan, mutta huomauttaa, että tavallaan se on positiivinen ongelma.

”Tässähän on laskettu koko ajan sen varaan, että on hävikkiä.”

Yksi mahdollisuus voisi olla yritysyhteistyö. Helsingin Kalasatamaan on perustettu ensimmäinen hävikkiruokaa myyvä yritys. Luhtasela huomauttaakin, että kenttä muuttuu koko ajan. Hän pohtii, että ruoka-apuasiakkaat voisivat myös ehkä saada hävikkiruokaa yrityksistä halvemmalla tai ilmaiseksi esimerkiksi näyttämällä työvoimatoimiston korttia. Toisaalta voitaisiin hyödyntää myös koulu- ja päiväkotiruokailun ylijäämäruokaa.

Suunnitelman mukaan kaupungin järjestöavustuksia hakevilta edellytettäisiin osallistumista ruoka-avun kehittämiseen. Samaa edellytettiin, kun myönnettiin avustuksia kuluvalle vuodelle. Seuraavat päätökset järjestöavustuksista tehdään luultavasti joulukuussa.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jaakko Karki

Jo se on merkillistä että Suomen Viranomaisilta löytyy lukuisia miljardeja Euroja ulkomaalaisten elintasoshoppailijoiden maahan tuloon, käsittelyyn moneen kertaan eri oikeusportaissa ja ylläpitoon mutta ei oman maan köyhien leipäjonon avustamiseen edes pyydetyllä EUR 50 000.
Pitää panna nämä omien ihmisten hylkääjät vaihtoon, vaaleissa tavataan.

Tarja Laakso

Ei se kovin kaukana todellisista kustannuksista ole tuo lukuisia miljardeja, koska kyllä maahanmuuton kustannuksiksi laskettiin vuonna 2016 yli miljardi euroa, eikä siihen ole laskettu mukaan välillisiä kustannuksia.
Joten siihen nähden tuo 50 000 on pikkuraha - mutta ilmiselvästi liikaa, kun kyse on kantaväestöstä. Vieläkään ei haluta käyttää rahaa kantaväestöön, tai ainakaan sen köyhimpään osaan, rikkaille toki riittää rahaa jaettavaksi (sehän on tosiasia, että myös tulonsiirroista / erilaisista tuista suurin osa menee rikkaimmille ja lisäksi vielä miljardeja nielevät yritystuet).

Pasi Anttila
Vastaus kommenttiin #10

Miksi aina pitää laittaa huonossa asemassa olevia väestöryhmiä vastakkain?
Toisekseen ei köyhyys politiikalla häviä, jos niin olisi se olisi hävinnyt jo ajat sitten.
Kolmanneksi oliko meillä köyhiä aikana jolloin ei ollut yhtään pakolaista?
Neljänneksi, jos koko suomen "omaisuus" jaettaiisiin tasan kaikkien kesken eikä näin ollen olisi yhtään nälkäänäkevää köyhää, menisi tästä vuosi kun ensimmäinen leipäjono syntyisi. Vuoden päästä olisi taas köyhiä, voi olla ettei menisi niinkään kauaa.

Esko Riikonen
Vastaus kommenttiin #17

Omista kansalaisista pitää huolehtia, muttei niistä, jotka haluavat täällä parantaa elintasoaan. Jos on varaa esim matkailla omassa oikeassa kotimaassaan, josta on paennut kertomansa mukaan henkensä pelastamiseksi, niin oleskelu Suomessa on turhaa yhteiskunnan kustannuksella.

Esko Riikonen

Ei tarvitse asettaa summaan kyseenalaiseksi. On siitä tehty riittävästi laskelmia. Maassa olevien turvapaikan saaneiden elätys maksaa ainakin 2 miljardia ja päälle kaikki turvapaikanhakuun liittyvät erilaiset kustannukset vastaanottokeskuksista viranomaiskustannuksiin.

Harri Kovala
Vastaus kommenttiin #23

Esko Riikonen on oikeassa, alimpana uskottavana lukuna, kun maahanmuutto oli pahimmillaan, esitettiin maahanmuuton kustannuksiksi noin puolustusvoimien budjetin luokka olevaa summaa, eli noin 2 mrd jo maassa olleiden ja noin 1 mrd juuri tulleiden elättämiseen. Jos ajattelemme, että tämä on alin uskottava summa, niin tällä hetkellä, kun suurin maahan tulemisen aalto on mennyt ja osin saatu purettua, lienee kustannukset 2,4-2,6 mrd euroa vuodessa.

Toki huomattavasti suurempiakin summia on esitetty, jotka voivat olla yhtä todellisia mutta kun jostain syystä kustannukset pimitetään, niin yritetään hahmottaa tätä pienimmillä summilla.

Pasi Anttila
Vastaus kommenttiin #23

Oletetaan että summa on oikea. Mihion luulisitte että se olisi mennyt ilman pakolaisaaltoa? Vastaan ettei minnekkään. Sehän on maksettu velkarahalla ja se osa velkaa olisi vain jätetty ottamatta.

Toiseksi mihin tämä oletetut miljardit sitten on mennyt. Suomen kansantalouden kiertoon.

Pasi Anttila
Vastaus kommenttiin #33

Ei ole keltään pois. Se osa velasta olisi vain jätetty ottamatta koska velallahan se on rahoitettu.

Toiseksi köyhyydestä ei päästä pelkällä rahalla. Jos se olisi niin helppoa olisi se jo tehty. Köyhyys riippuu myös ihmisestä itsestään. Jos kaikki suomen varallisuus jaettaisiin tasan meidän kaikkien kesken olisi jo vuoden kuluttua osa jälleen köyhiä ja avun ym. leipäjonojen tarpeessa.

Mikko Toivonen

Eipä ole kukaan tainnut kokonaiskustannusta ihan tarkkaan seurata, mutta jos minulta, joka tätä asiaa "sattuneesta" asian tuntemissyystä olen tarkkaan seurannut olisi kysytty niin arvioni olisi ollut miljardin luokkaa. Pelkästään pakolaisilla rahastaneet asunto ja vastaanottokeskusten pitäjät lienevät saaneet satoja miljoonia sen 35000 invaasion jälkeen, mikä alkoi ja tapahtui kokonaan Orpon ollessa sisäministeri. Päälle tulevat sitten kaikki Migri kulut ja poliisin kulut .

Valtaosan tietysti ovat kaapanneet pakolaisilla rahastavat eli asutus ja vastaannottopalvelujen "tarjoajat". Näistä varmaan ihan pieni lasku ei ole tullut hakemusjuristeilta.

Jos asiaa yrittää hahmottaa, niin siitä ehkä parhaiden saa tuntumaa vertaamalla vankilayksilön päivittäiseen kuluun yhteiskunnalle. Sen tiedetään olevan hiukan yli 200 euro/pv

Silloin jos kaikki 35000 pakolaista olisivastaanottokeskuksiin otettu ja sen mukaan hinnoiteltu niin kustannus olisi ihan matemaattisesti ollut 7 miljoonaa euroa päivässä ja 2.55 miljardia vuodessa . Siis jos kaikki 35000 olisivat olleet joka vuoden päivä valtion vastuulla.

Nythän tuo joukko on jo melkoisesti harventunut, mutta joukon tulosta tähän päivään on kyllä erittäin todennäköisesti 2-3 miljardia kulunut riippuen siitä miten lopulta lasketaan ja mitä otetetaan laskelmiin mukaan. Siinä taas astuu esiin oma intressi lukujen manipuloimiseksi.

Harri Salonen

Jos rahaa ei ole tähän, niin miten meillä on sitten varaa paperittomien ilmaiseen terveydenhuoltoon? Helsingissä toimii jo useita avustusjärjestöjä, jotka auttavat paperittomia, mutta ei se ole estänyt niiden erillistä tukemista budjetista!

Esko Riikonen

KSML 26.9 "Ensinnäkin, Helsingin kaupungin vuosittainen kustannusarvio laittomien laajennetusta hoidosta on tällä hetkellä 1,2 miljoonaa euroa."

Tämä summa on moninkertainen Hurstin tarpeeseen ja en usko, että tässä on kaikki kulut mukana.

Kari Rouhemaa

Nyt vähän järkeä asioihin "stadin" päättäjät. Tuon summan voisi tuhlata yhtä hyvin torkkupeittoihin joissakin ympyröissä, mutta hätää ja puuteetta kärsiville kaikki apu on tarpeen. Heikin vetämälle hyväntekeväisyydelle on ilman muuta annettava rahaa ja mielummin 6-numeroisella summalla, ei kaupunki siihen kaadu.

Pasi Anttila

Kysykää nyt itseltänne ja olkaa rehellisiä. Onko politiikot todellakin syyllisä Suomalaisten köyhyyteen. Ja jos ovat, ovatko ainoita. Meillä on työssäkäyviä "köyhiä" jotka saavat esim asumistukea ja jopa toimeentulotukea. Eikö ole silloin niin että palkat on liian surkeet joten syypäänä voi pitää myöskin ek:a ja työmarkkinajärjestöjä?

Heikki Paananen

"Rahaongelmien kanssa paininut Heikki Hurstin yhdistys on jäämässä ilman lisärahoitusta, jos Helsingin kaupunginvaltuusto päättää asiasta esityslistan mukaisesti. Valtuusto päättää Pia Kopran (ps) aloitteesta huomenna keskiviikkona."

HIenosti on jutun ingressissä onnistuttu luomaan vaikutelma, että PS:n Kopra on aloitteellinen lisärahoituksen eväämisessä, vaikka asia on juuri päin vastoin.

Jutussa myöhemmin nimetään lisärahoitusta kannattavat, mutta ei sitä vastustavat. Olisi tasapuolista mainita nimeltä myös nämä "ihmisroskan" maton alle lakaisijat.

Marko Kukkonen

Mitenkäs muuten se ruoka-avustuksen hakijan perhe lapsineen? Tuoko köyhyysloukkuun ajettu sitten tässä ongelman lopullisessa ratkaisussa myös lapsensa sinne vanhentuneista ruoka-aineista vastoin lakejamme valmistetulle yhteis-aterialle?
Sinne "ihmisroskien" joukkoon, oppimaan paikkansa uudessa kastijärjestelmässämme?

Mustonen Jarno

Leipäjonossa on ihmisiä, jotka ei sinne kuulu. Paljon on kuitenkin enemmän niitä, jotka apua tarvitsevat. Maissamme paljon niitä , jotka ovat avun ulkopuolella. Kela on nykyään aivan hunningolla. Tekevät valtavasti virheitä, ihmisten ongelmat tämän takia ovat aivan kohtuuttomia. Syrjässä asuvat köyhät ja sairaat ovat heikommassa asemassa. Toimeentulotuessa ei huomioida kuinka vaikeaa on liikkua syrjäseudulla. Mitään ei huomioida kaupat kaukana. Auto pakollinen. Hullu maailma. Paljon on mitä todellisen elämisen kuluja ei huomioida. Kukaan ei piittaa ihmisestä, joka ei näy.... Mitä väliä saako suurperhe ruokaa. Sairastaminen ja kovat elämän kolhut ovat tässä maassa synti. Niitä ei saa tulla. Syrjässä et saa asua. Koska, siellä et saa asuntoa edes kaupaksi. Eli oot vaan jumissa. Ei tulevaisuuden toivoa. Ehkä olisi aika puuttua epäkohtiin todella.

Esko Riikonen

"on siinä mukava Arskan tulla Pitkänsillan alta syömään kalliolaisen hipsterin kanssa, jutun juurta varmaan löytyy. Molemmat ovat varmaan katsoneet ravintelipaikan älypuhelimen ladattavasta applikaatiosta, jonne Arska voi rekisteröityä ja sitten nähdä mistä pöperöä saa ilmaiseksi."

Tämä kuvaa sitä hyvin, miten ulkona päättäjät ovat köyhien ja vähäosisten sekä ongelmaihmisten arjesta.

juha-pekka naukkarinen

Hallitus on luvannut ensi vuodeksi vähintään 400 miljoonaa euroa,se on kaikilta Suomen vähäosaisilta pois,ei hyväosaisilta,koska he eivät saa etuuksia,miksi vihervasemmiston edustajat,sekä muut päättäjät eivät sano tätä koko kansalle ääneen,mitä he pelkäävät? Heidän pitäisi edustaa suomalaisia eikä muiden maiden kansalaisia!

Airi Pulkkinen

Kai Mykkänen tv-uutisissa 14.9.2018: "Nyt vain kaksi sadasta tp-hakijoista jatka työhön kotouttamisjakson jälkeen. Lisäksi yksi viidestä saavuttaa kielitaidon, jolla pääsee ammattikoulutukseen. Erityisesti äidinkielenään arabiaa tai somalia puhuvilla tulokset olivat heikot." Jatkuvat sosiaaliturvamenot siis.