Keskiviikko 21.11.2018

Uutuuskirja: Pääministeri Vanhanen soitti ja kysyi töitä – Metsäjätit tyrmäsivät

Jaa artikkeli:
Luotu: 
26.9.2018 14:07
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Silloinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk) syksyllä 2009.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ei kelvannut metsäteollisuuden suuryrityksille, kun tämä tiedusteli töitä elokuussa 2009 vielä hallituksen johtajan pallilla istuessaan, uutuuskirjasta selviää Kauppalehden mukaan.

UPM:n, Metsä Groupin ja Stora Enson napamiesten kanta ratkaisi tuoreen Metsäteollisuus ry:n satavuotishistorian mukaan sen, että Vanhasta ei valittu vuonna 2009 Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajaksi.

Pääministeri Matti Vanhanen soitti elokuussa 2009 Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajalle Kari Jordanille ja tarjoutui etujärjestön uudeksi toimitusjohtajaksi Anne Brunilan jätettyä tehtävän yllättäen. Jordanille, UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesoselle sekä Stora Enson maajohtaja Juha Vanhaiselle istuva pääministeri ei kuitenkaan kelvannut.

”Metsäteollisuus ry:n periaatteen mukaan kolmen suuren peukun oli noustava toimitusjohtajan valitsemiseksi. Nyt ei noussut”, kuvaa Metsäteollisuus ry:n ja sen edeltäjäjärjestöjen satavuotishistorian kirjoittanut filosofian tohtori Sakari Siltala.

Siltalan mukaan vaalirahakohun keskelle joutuneen Vanhasen imago oli pohjamudissa ja ”terveyskin reistaili".

Siltalalla oli historiaa kirjoittaessaan käytössä paljon muun ohella Metsäteollisuus ry:n hallituksen työvaliokunnan pöytäkirjat vuosilta 2000–2018 sekä 28 metsäteollisuuden vaikuttajan haastattelut.

Hieman epäselväksi historiikin perusteella silti jää, oliko myös Vanhasen aiemmilla poliittisilla linjauksilla merkitystä torjutuksi tulemisessa. Halpa energia on yksi metsäteollisuuden elinehdoista ja syksyllä 1992 eduskunta äänesti viidennen ydinvoimalan kumoon Vanhasen ponnen perusteella, historiikissa muistutetaan. Kenties tämä olikin Vanhasen ratkaiseva ”synti”.

Vanhanen jätti pääministerin paikan vuonna 2010 ja siirtyi Perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi, jota tehtävää hoiti muutaman vuoden menestyksellisesti, kunnes palasi taas politiikkaan.

Siltalan tänään julkistetussa kirjassa Oksalla ylimmällä? Metsäteollisuus poliittisena voimana 1918–2018 hahmotellaan suomalaisen metsäteollisuuden ja sen edunvalvonnan pitkiä kaaria ja kuvataan keskeisiä johtajia. Historian mukaan Suomella oli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä tuuria, ettei meistä tullut saksalaisten metsäyhtiöiden halvan raaka-aineen aittaa.

Saksalainen yhteistyökapitalismin malli meillä kuitenkin omaksuttiin. Kartellit kestivät EU-jäsenyyden mukanaan tuomiin rajoituksiin asti ja loppuivat viimeistään siihen, kun UPM ilmiantoi itsensä ja kilpailijansa vuonna 2004.

Kirjan mielenkiintoisimpaan antiin nykypäivän valossa kuuluu vuoden 2005 lakon ja työsulun kuvaus. Tuolloin työantajien tiukka linja kerrankin piti ja otettiin pitkä askel kovaa kansanvälistä kilpailua vastaaviin toimintatapoihin, kun kustannuskurista lipsumista ei voida enää jälkikäteen korvata devalvaatioilla.

Jaa artikkeli: