Maanantai 17.12.2018

Poliisiltakin murskatuomio hallituksen hankkeelle: ”Ehdotus on vastoin Valtioneuvoston harmaan talouden torjuntaohjelmaa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
2.10.2018 20:00
Päivitetty: 
2.10.2018 20:12
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Poliisihallituksen mukaan hallituksen valmistelema lakiesitys lisää toteutuessaan talousrikollisuutta ja mahdollistaa harmaan talouden sekä väärinkäytösten yltymisen mikroyrityksissä.
|

Faktakulma

Hallituksen lakiesitys vapauttaisi mikroyritykset tilintarkastusvelvollisuudesta. Tilintarkastuslain muutoksella nostettaisiin lakisääteistä tilintarkastusvelvollisuutta määrittäviä rajoja niin, että kirjanpitolain mikroyritysmääritelmän täyttävät osakeyhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja avoimet yhtiöt rajattaisiin velvollisuuden ulkopuolelle.

Esitysluonnoksen mukaan tilintarkastaja voitaisiin jättää valitsematta, jos päättyneellä ja sitä edeltäneellä tilikaudella yrityksessä on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä:

1) taseen loppusumma ylittää 350 000 euroa; 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 700 000 euroa; Tai 3) palveluksessa on keskimäärin yli kymmenen henkilöä.

Nykyisin tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta yhteisössä, jossa on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa; liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.

Hallituksen jääräpäisesti ajama lakihanke kymmenien tuhansien yritysten vapauttamiseksi tilintarkastusvelvoitteesta saa ankaraa kritiikkiä lausunnonantajilta. Verottajan, valtiovarainministeriön ja muiden kriitikkojen joukkoon liittyy keskiviikkona päättyvällä lausuntokierroksella myös Suomen poliisi.

Osaa lausunnonantajista tyrmistyttää se, että esitys on ylipäätään edennyt hallituksen esitysluonnokseksi, sillä ministeriön aiemmalla palautekierroksella valtaosa lausunnonantajista vastusti tilintarkastusvelvoitteen rajojen nostoa. Hallituksen hankkeen pelätään lisäävän harmaata taloutta sekä heikentävän yritysten taloustiedon luotettavuutta. Lue lisää: Kokenut reviisori järkyttyi – hallitus tekemässä megaluokan munausta

Poliisihallitus yhtyy huoleen lausunnossaan, jonka se jätti työ- ja elinkeinoministeriölle maanantaina 1. lokakuuta.

”Poliisihallituksen näkemyksen mukaan tilintarkastusvelvollisuuden rajoja ei tulisi nostaa nykyisestä”, toteavat poliisiylitarkastaja Heikki Lausmaa ja poliisitarkastaja Arto Hankilanoja Poliisihallituksen puolesta allekirjoittamassaan lausunnossa.

Poliisihallituksen näkemyksen mukaan tilintarkastusvelvollisuuden rajojen nostaminen ja siitä seuraava tilintarkastusten ennaltaehkäisevän pelotevaikutuksen poistuminen mahdollistaisi väärinkäytösten yltymisen mikroyrityksissä ja ”merkitsisi talousrikosjuttujen määrän lisääntymistä”. Poliisin mukaan lakiesityksessä ei ymmärretä lakisääteisen tilintarkastusvelvollisuuden merkitystä harmaan talouden ja talousrikosten torjunnassa.

Poliisi huomauttaa, että Sipilän hallitus toimii hankkeellaan omaa harmaan talouden toimenpideohjelmaansa vastaan.

”Ehdotus on vastoin Valtioneuvoston harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaa vuosille 2016–2020. Toimenpiteet liittyvät muun muassa korruption ennaltaehkäisyyn ja tunnistamiseen sekä viranomaisten tiedonvaihdon parantamiseen. Korruptio on Suomessa suurimmaksi osaksi piilorikollisuutta ja vain murto-osa korruptiotapauksista tulee viranomaisten tietoon. Vaikka tilintarkastus on jälkikäteistä valvontaa, niin tilintarkastus voi paljastaa muuten piiloon jäävää korruptiota”, Poliisihallitus toteaa.

Esitetty tilintarkastuksen raja-arvojen nostaminen vapauttaisi jopa noin 37 000 osakeyhtiötä ja henkilöyhtiötä tilintarkastusvelvollisuudesta. Tilintarkastusvelvollisuus koskisi tämän jälkeen enää noin 25 000 osakeyhtiötä ja noin 1000 henkilöyhtiötä.

”Lisäksi kun huomioidaan, että vuonna 2007 vapautui noin 53 000 osakeyhtiötä ja valtaosa henkilöyhtiöistä, niin tilintarkastusvelvollisia olisi lain perusteella enää alle 10 prosenttia osakeyhtiöistä ja alle 3 prosenttia henkilöyhtiöistä”, Poliisihallitus toteaa huolestuneena.

Lakihankkeesta pyydettiin ensimmäisiä lausuntoja jo keväällä. Silloin lausuntojen enemmistö eli 21 lausuntoa vastusti työministeriön virkamiestyöryhmän esittämää mallia, vastustajien joukossa Verohallinto, verottajan harmaan talouden vastainen yksikkö sekä valtiovarainministeriö. Kannattajia oli yhdeksän, heidän joukossaan Suomen Yrittäjät sekä Keskuskauppakamari. Tästä huolimatta työryhmän esittämä rajojen nosto on edennyt hallituksen esitysluonnokseksi, joka lähetettiin edelleen lausunnoille elokuussa.

Poliisihallitus – kuten muutkin lausunnonantajat – ihmettelee, miksi kritiikkiä ei ole huomioitu.

”Luonnoksessa hallituksen esitykseksi ei ole perustellusti huomioitu lausunnonantajien enemmistön selkeää kantaa siitä, että tilintarkastusrajojen nostaminen vaikuttaisi yritysten tilinpäätösten luotettavuuden heikentymiseen ja mahdollisten väärinkäytösten lisääntymisen mikroyrityksissä”, poliisi arvostelee.

Myös Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikkö on jo jättänyt oman lausuntonsa. Harmaan talouden selvitysyksikkö ”vastustaa ehdotettua lakimuutosta, jossa tilintarkastuspakko poistettaisiin mikroyrityksiltä”. Verohallinnon asiantuntijat huomauttavat, että hallituksen omassa esityksessä olevat vaikutusarviot kertovat harmaan talouden ja talousrikollisuuden kasvamisesta, mikäli lakiesitys hyväksytään.

”Toteutuessaan lakiesitys tarkoittaa merkittäviä viranomaisten lisäresurssitarpeita harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan”, Verohallinto varoittaa.

Harmaan talouden yksikkö huomauttaa, että tilintarkastajat antavat suhteellisesti eniten kielteisiä lausuntoja juuri mikroyrityksistä, jotka esitys vapauttaisi tilintarkastusvelvoitteesta, ja että myös Verohallinto tekee eniten harmaan talouden tarkastuksia juuri mikroyrityksiin.

Poliisi ja verottaja lyttäävät hallituksen perustelut

Esitysluonnoksessa uudistusta perustellaan hallituksen tavoitteella vähentää erityisesti pienimpien yritysten lakisääteisiä hallinnollisia velvoitteita ja byrokratiaa. Lisäksi perusteluna todetaan, että Suomen nykyiset, vuodesta 2007 voimassa olleet tilintarkastusvelvoitteen rajat ”ovat kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen matalat”. Hallituksen mukaan Suomen nykyinen vaatimustaso on myös ristiriidassa EU-sääntelyn hallinnollista taakkaa vähentävän lähtökohdan kanssa.

Sekä poliisi että verottaja lausuvat eriävän mielipiteensä väitteistä.

”Harmaan talouden selvitysyksikkö toteaa, että EU-sääntely antaa kuitenkin Suomelle kiistattoman oikeuden säilyttää tilintarkastuksen rajat sellaisina kuin ne ovat tällä hetkellä”, Verohallinnon lausunnossa todetaan.

”Hallituksen esityksessä perusteluna käytetään mm. EU:n tilinpäätösdirektiiviä 2013/34/EU, jonka mukaan pienten yritysten tilinpäätöksiin ei tulisi kohdentaa tilintarkastusvelvollisuutta, koska näissä yrityksissä tilintarkastus voi olla hallinnollinen rasite ja usein samat henkilöt voivat olla yrityksen omistajia ja johtajia, jolloin ulkopuoliselle varmennukselle ei ole suurta tarvetta. Direktiivin mukaan jäsenvaltiot voivat kuitenkin määrätä tilintarkastuksesta pienille yrityksille, niiden ja tilinpäätösten käyttäjien erityisolosuhteet ja -tarpeet huomioon ottaen, joten velvoitetta tilintarkastusrajojen nostamiseen ei ole”, Poliisihallitus kommentoi samaa aihetta.

Sitä paitsi, poliisi jatkaa, suurin osa talousrikoksista tehdään juuri yhtiöissä, joissa ei ole muuta ulkopuolista ja riippumatonta valvontaa kuin tilintarkastus – yhtiöissä, joissa operatiivinen johto ja omistus ovat samoissa käsissä.

Verohallinto ei kiistä sitä, että Suomessa on EU:n jäsenmaista toiseksi matalimmat lakisääteisen tilintarkastuksen rajat, mutta pitää tätä riittämättömänä perusteluna. Vertailtaessa tilintarkastusvelvollisuutta määrittäviä raja-arvoja tulee ottaa huomioon myös kirjanpitäjiin ja veroneuvojiin kohdistuva sääntely. Suomessa yritysten taloudenpitoon ei kohdistu muuta lakisääteistä ja säännöllistä valvontaa kuin tilintarkastus, kun taas esimerkiksi Norjassa kirjanpito on luvanvaraista toimintaa ja Saksassa veroneuvojien toiminta on luvitettua sekä valvottua.

”Tästä näkökulmasta Suomessa nykyisin voimassa olevat verrattain matalat tilintarkastusrajat ovat perusteltuja ja ne tulisi säilyttää ennallaan.”

Ainoa hyöty on yritysten 1000€/vuosi

Verottajan harmaan talouden selvitysyksikkö kommentoi varsin kriittisesti esitetyn uudistuksen tuottamaa hyötyä. Arviossa ovat vastakkain yhteiskunnan kokonaisetu ja mikroyritysten hallinnollinen säästö.

”Esitysluonnoksessa arvioidaan, että tilintarkastuksesta vapautettavat yritykset saisivat muutoksella keskimäärin vähintään tuhannen euron rahallisen säästön vuodessa. Tätä pidetään varsin tuntuvana hallinnollisena säästönä. Selvitysyksikkö huomauttaa, että mainittu yrityksille koituva rahallinen säästö on ainut hyöty, joka tilintarkastuspakosta luopumisella saavutettaisiin.”

”Mikäli pelkkä Verohallinnon lisäresurssitarve olisi esimerkiksi 100 henkilötyövuotta, vastaisi sen kustannus lähes 1/3 uudistuksen rahamääräisistä säästöistä. Uudistuksen taloudellinen kannattavuus – joka on mikroyritysten tilintarkastuksesta vapauttamisen ainut hyöty – voidaan perustellusti kyseenalaistaa”, harmaan talouden yksikkö jatkaa.

Ruotsista varoittava esimerkki

Kuten aiemmalla lausuntokierroksella, kriitikot nostavat esiin Ruotsin vuonna 2010 toteuttaman tilintarkastusrajojen noston. Ruotsin valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisi joulukuussa 2017 tilintarkastusuudistuksen vaikutuksia koskevan raportin. Raportin mukaan uudistuksen haitat ovat kokonaisuutena hyötyjä suuremmat, verohallinto kertoo, ja tilintarkastaja jätetään valitsematta useimmin toimialoilla, joilla harmaan talouden esiintyminen on keskimääräistä suurempaa.

”On indikaatioita siitä, että tilintarkastuksen vapauttaminen on yhdessä muiden hallinnollisen taakan keventämistoimenpiteiden kanssa tehnyt harmaan talouden yritysten löytämisestä viranomaisten näkökulmasta aiempaa hankalampaa.”

Poliisihallitus kertoo omassa lausunnossaan, että tilintarkastuksen vaikutus harmaan talouden torjuntaan on ennalta estävä, koska tilintarkastajalla on velvollisuus tehdä epäillystä rahanpesusta tai terrorismin rahoittamisesta ilmoitus, joka voi johtaa esitutkintaan. Lisäksi toimilupavalvottavan yrityksen tilintarkastajalla on velvollisuus ilmoittaa Finanssivalvonnalle laissa säädetyistä seikoista, mikä voi paljastaa väärinkäytöksiä.

”Talousrikosten näyttäminen toteen rikosprosessissa perustuu pitkälti asiakirjatodisteluun ja väärinkäytöksistä epäiltyyn yhtiöön nähden ulkopuolisten todistajien kertomuksiin ja havaintoihin. Ehdotuksissa mainittujen muutosten myötä menetettäisiin lakisääteisten tilintarkastajien tuottama näyttö rikosprosessissa”, poliisi lisää.

Poliisi ehdottaakin, että hallitus tilintarkastusvelvoitteen höllentämisen sijaan palauttaisi käsittelyyn hylätyn lakialoitteen, jossa tilintarkastajien velvollisuudeksi olisi tullut ilmoittaa säännösten tai määräysten vastaisesta toiminnasta tarkastuksen kohteena olevalle yhteisölle ja velvoittaa nämä puuttumaan asiaan viranomaisilmoituksen uhalla.

Painavan sanansa sanoo myös tilintarkastusyrittäjä Kari Lydman omassa lausunnossaan.

”Hallitusohjelmassa mainitaan eräänä tavoitteena turhan sääntelyn purkaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen. Siksi sen mukaan mm. perataan säädökset, jotka eniten haittaavat yritystoimintaa. Tässä tarkoituksena on tuskin ollut poistaa sellaisia säännöksiä, jotka edes saattavat sotia Suomen yleistä etua vastaan. Tilintarkastus ei haittaa yritystoimintaa; päinvastoin koska tilintarkastuksen tavoite on varmistaa, että tilinpäätös on laadittu oikein ja hallinto täyttää sitä koskevat vaatimukset – siitä on hyötyä mikroyrityksen uskottavuudelle”, Lydman toteaa.

Faktakulma

Hallituksen lakiesitys vapauttaisi mikroyritykset tilintarkastusvelvollisuudesta. Tilintarkastuslain muutoksella nostettaisiin lakisääteistä tilintarkastusvelvollisuutta määrittäviä rajoja niin, että kirjanpitolain mikroyritysmääritelmän täyttävät osakeyhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja avoimet yhtiöt rajattaisiin velvollisuuden ulkopuolelle.

Esitysluonnoksen mukaan tilintarkastaja voitaisiin jättää valitsematta, jos päättyneellä ja sitä edeltäneellä tilikaudella yrityksessä on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä:

1) taseen loppusumma ylittää 350 000 euroa; 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 700 000 euroa; Tai 3) palveluksessa on keskimäärin yli kymmenen henkilöä.

Nykyisin tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta yhteisössä, jossa on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa; liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Seppo Simonen

Tilintarkastuksesta vapauttamista pitää katsoa isosta kokonaiskuvasta pienyrittäjällä on edelleen oma henkilökohtainen vero velvollisuus.
Pienyrittäjän on miltei mahdotonta pärjätä urakkatarjouksissa kun joku toinen tarjouksen tehnyt laistaa yrityksen normi velvollisuudet joten hallituksen esitys on erinomainen lääke sillä ei harmaa talous tilintarkastuksia tee.
Viranomaisilla on velvollisuus noudattaa lakia eikä kritisoida sitä. Viranomaisille jää tilaa mittavien talousrikollisuuden torjutaan eikä näperrellä jonkin pieyrityksen kimpussa.

Erkki Malinen

Vieläkö joku luottaa pien yrittäjiin? Päivittäin jokin yrittäjien edusmies telkkarissa lyttää ay liikkeen eli työntekijät, sitten niille pitää saada kaikenlaisia etuisuuksia jopa verojen ja maksujen kiertoon. Olen eläkkeellä ollessa tehnyt keikkoja pienyrittäjälle mutta nyt taidan laittaa hanskat naulaan.