Sunnuntai 9.12.2018

Professorit: ”Karmea virhe” äänestyksessä – Eduskunta selittää

Jaa artikkeli:
Luotu: 
3.10.2018 18:03
Päivitetty: 
3.10.2018 18:49
  • Kuva: Uusi Suomi
    Kuva
    Julkisoikeuden professori Juha Lavapuro (kuvassa oikealla etualalla) eduskunnassa kuultavana. Arkistokuva.
|

Faktakulma

Perustuslakia voidaan muuttaa kaksiosaisesti tai kiireellisessä menettelyssä.

73 §. Perustuslain säätämisjärjestys:

”Pykälän 1 momentin mukaisessa kaksijakoisessa perustuslain säätämisjärjestyksessä laki hyväksyttäisiin toisessa käsittelyssä yksinkertaisella enemmistöllä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin. Tuolloin sen hyväksyminen edellyttää kahden kolmasosan enemmistöä annetuista äänistä.”

”Pykälän 2 momentin mukaisessa kiireellisessä menettelyssä ehdotus voitaisiin toisessa käsittelyssä julistaa kiireelliseksi viiden kuudesosan enemmistöllä annetuista äänistä. Tällöin ehdotusta ei hyväksytä lepäämään yli vaalien, vaan se voidaan hyväksyä heti kiireelliseksi julistamisen jälkeen kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.”

Perustuslakiprofessorit Juha Lavapuro ja Martin Scheinin ovat eduskunnan virkamiesten ja eduskuntapuolueiden kanssa eri mieltä menettelystä eduskunnan keskiviikon äänestyksessä. Eduskunta selvittää Uudelle Suomelle, miksi äänestyksessä toimittiin tavalla, jota professorit pitävät menettelyvirheenä.

Eduskunta hyväksyi äänestyksessä perustuslain muuttamisen kiireellisenä eli erillismenettelyllä, jonka avulla muutosta ei tarvitse viedä seuraavan eduskunnan hyväksyttäväksi. Tavallisesti perustuslain muuttaminen tapahtuu kahden vaalikauden aikana.

Eduskunta tiedotti samalla, että koska ehdotus kiireelliseksi julistamisesta oli hyväksytty, katsottiin perustuslain muutos ”samalla hyväksytyksi”. Lavapuron ja Scheininin ylläpitämä perustuslakitweet-tili älähti Twitterissä.

”Nyt kyllä tapahtui karmea menettelyvirhe. Perustuslain 73 §:n 2 momentin mukainen kiireellinen menettely on kaksivaiheinen. Ensin päätetään ehdotuksen julistamisesta kiireellliseksi 5/6 enemmistöllä. Sen jälkeen muutoksen hyväksymisestä 2/3 enemmistöllä”, julkisoikeuden professori Juha Lavapuro ja kansainvälisen oikeuden professori Scheinin twiittasivat.

Myös jotkut muut oikeusoppineet, esimerkiksi oikeustieteen professori Pauli Rautiainen, pitävät tapahtunutta perustuslain vastaisena menettelyvirheenä.

 

 

Eduskunnassa siis toimitettiin keskiviikkona ensimmäinen äänestys, jossa toteutui vaadittu viiden kuudesosan enemmistö. Sen sijaan toista äänestystä ei käyty. Näin oli eduskunnassa tietoisesti päätetty, kuten ilmenee tästä Uuden Suomen ennakkojutusta. Eduskunta kertoi etukäteen, että mikäli 5/6 enemmistö voittaa ensimmäisessä äänestyksessä, ja muutosta vastustavaa hylkäävää esitystä ei ole tehty, muutetaan perustuslaki kiireellisesti automaattisesti.

Lavapuron ja Scheininin mukaan perustuslaki ja sen esityöt puhuvat tätä ratkaisua vastaan. Lain esitöissä todetaan, että mikäli perustuslain muutosehdotus julistetaan kiireelliseksi, ehdotusta ei tällöin jätetä lepäämään yli vaalien, ”vaan se voidaan hyväksyä heti kiireelliseksi julistamisen jälkeen kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä”. He korostavat sanaa ”jälkeen”.

Eduskunnan lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovesi, mikä oli peruste sille, että tällä kertaa toista äänestystä ei jälkeenpäin tehty?

”Perustelu oli se, että ei ollut mitään vastaehdotusta. [Perustuslakivaliokunnan] mietintö oli yksimielinen, eikä hylkyehdotusta ollut – ei meillä ollut mitään äänestettävää. Aina pitää olla joku vastaehdotus”, Kulovesi kertoo.

Kuloveden mukaan kiireellisyysjulistus oli poikkeuksellinen tilanne, koska vastaesitystä ei ollut. Lakiesityksen sisältö oli hyväksytty jo tiistaina eduskunnan istunnossa perustuslakivaliokunnan yksimielisen mietinnön pohjalta. Mikäli tuolloin olisi tehty esitys myös lakimuutoksen hylkäämisestä, olisi toinen äänestys suoritettu hylkyesityksestä.

”Näissä on lähdetty siitä, että se hylkyesitys yleensä on.”

Kulomäen mukaan professoreiden vaatimukseen olisi ollut hankala vastata.

”Mikä siinä olisi ollut vastaehdotus? Ei voida keksiä [äänestystä], että ’kuka hyväksyy perustuslain äänestää jaa, ja kuka ei, äänestää ei’ – kun kukaan ei ole sanonut, ettei hyväksyisi.”

Perustuslaissa ei kuitenkaan puhuta vastaesityksestä, vaan todetaan vain, että toinen äänestys käytäisiin kiireellisyysjulistuksen jälkeen?

”Kuten sanottu, on vaikea ajatella, että mikä se äänestysasetelma olisi ollut. Ainoa, mistä jouduttiin äänestämään, oli se, meneekö se yli vaalien lepäämään vai ei, kun muuten on oltu yksimielisiä.”

Menettelytavasta sovittiin eduskunnan kansliassa eduskunnan pääsihteerin ja apulaispääsihteerin johdolla.

”Kaikkien meidän yhteinen näkemys oli, että tämä on oikea menettely”, Kulovesi sanoo.

Oppositiopoliitikko, kansanedustaja ja vihreiden ex-puheenjohtaja Ville Niinistö oli ensireaktiossaan asiassa eduskunnan kannalla.

”Oletan että menettely johtui siitä että itse perustuslakimuutos hyväksyttiin yksimielisesti. Koska kukaan ei ollut tehnyt hylkäävää vastaehdotusta vaan kaikki kannattivat muutosta, tuli se osa päätöstä yksimielisesti hyväksytyksi”, hän vastasi perustuslakiprofessoreille Twitterissä.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän työntekijä Mikko Aarnio toteaa, että eduskunnassa pohdittiin etukäteen, tarvitseeko toista äänestystä järjestää, kun hylkäysehdotusta ei ole.

Perustuslakiblogin professorit pitävät vastausten jälkeen kiinni kannastaan: menettely ei ollut oikea.

”Kun vastaehdotusta ei ollut, puhemiehen olisi tullut todeta, että lakiehdotus hyväksytään yksimielisesti, ja lyödä nuija pöytään. Asian kiireelliseksi julistamisella lakiehdotusta ei vielä hyväksytty”, toteaa Martin Scheinin.

”Kyllä lakiehdotuksen hyväksymisestä on tehtävä päätös, vaikka sitä ei kukaan vastustaisi. Puhemies olisi voinut kiireelliseksi julistamisen jälkeen esitellä asian yksimielisesti päätettäväksi”, Lavapuro tukee.

Eduskunnan puhemies Paula Risikko ilmoitti äänestyksen jälkeen, että lakiehdotus on julistettu kiireelliseksi ja hyväksytty.

”Eduskunta julistaa 1. käsittelyssä sisällöltään päätetyn hallituksen esitykseen - - - sisältyvän lakiehdotuksen kiireelliseksi. Eduskunta hyväksyy 1. käsittelyssä sisällöltään päätetyn hallituksen esitykseen - - - sisältyvän lakiehdotuksen. Lakiehdotuksen 2. käsittely on päättynyt, asia on loppuun käsitelty”, Risikko julisti eduskunnassa.

 

Puhemies Risikon täysistunnossa antama selonteko päivän äänestyksen menettelytavasta löytyy myös eduskunnan pöytäkirjasta.

Faktakulma

Perustuslakia voidaan muuttaa kaksiosaisesti tai kiireellisessä menettelyssä.

73 §. Perustuslain säätämisjärjestys:

”Pykälän 1 momentin mukaisessa kaksijakoisessa perustuslain säätämisjärjestyksessä laki hyväksyttäisiin toisessa käsittelyssä yksinkertaisella enemmistöllä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin. Tuolloin sen hyväksyminen edellyttää kahden kolmasosan enemmistöä annetuista äänistä.”

”Pykälän 2 momentin mukaisessa kiireellisessä menettelyssä ehdotus voitaisiin toisessa käsittelyssä julistaa kiireelliseksi viiden kuudesosan enemmistöllä annetuista äänistä. Tällöin ehdotusta ei hyväksytä lepäämään yli vaalien, vaan se voidaan hyväksyä heti kiireelliseksi julistamisen jälkeen kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Kaarina Leinonen

Tämän päivän poliitikot eivät näytä tietävän sen tavallisen kansan elämästä mitään.
Niin kauas on vieraannuttu siitä kansanosasta joka sen tuloksen tekee ! Ei yritysmaailma voi mitenkään tehdä tulosta jos ei ole tuloksentekijöitä. Toinen asia on sitten se että teetetään "halpatyöntekijöillä", joista koituu nimenomaan yhteiskunnalle ja veronmaksajille valtavat kustannukset. Joku raja tälle maahanmuttajien hyväksymiselle, valtava määrä heidän siskonisänäitinveljenserkunkumminkaiman hyväksymiselle on tultava! Yritysmaailmako
määrittelee mikä on Suomen tulevaisuus! On vaikea kuvitella meitä alkuperäiskansaa
maailman onnellisimmaksi kansaksi! Vastauksia kiitos!

Jukka Mikkola

Isänmaan etu kulkee aina muiden etujen edellä. Ilman Isänmaata meillä ei olisi omaa perustuslakia eikä myöskään muita omia lakeja. Ilman Isänmaata ei olisi myöskään viranhaltijoina professoreja.

Yksimielisyydestä on vaikea äänestää. Vastaehdotuksen puuttuessa ei ole järkevää äänestää äänestämisen vuoksi.

Pasi Käyhkö

Esimerkiksi niin, että kiireellinen ja tärkeä lakiäänestyksen tulos kumottaisiin. Ja silloinhan ulkoinen uhka kasvaa jos ei ole kunnon lakia uhkan eliminointiin.
Hyvä, että laki pyritään saamaan voimaan jo kuluvan vuoden lopulla. Valtion ja kansan turvallisuuden pitää mennä kaikkien lakien yli.

Jarkko Mynttinen

Pasi A. No liittyypä hyvinkin. Jotta laki olisi laki , eli saisi legitimiteetin lain statukseksi, niin lain täytyy täyttää kaikki lainsäädännön "ulkoiset tunnusmerkit".

Lain tulee olla...
1) toimivaltaisen päätöksentekijän (lainlaatijan=Suomen eduskunta)
2) säädettyä menettelyä noudattamalla (hallitus-presidentti-eduskunta)
3) kirjallisessa muodossa antamia säännöksiä, jotka on
4) asianmukaisesti julkaistu ja
5) saatettu voimaan.

Määritelmä kattaa kaikentyyppisen säädetyn oikeuden siitä riippumatta, millä nimikkeellä säädöksiä kutsutaan tai kuinka niitä ryhmitellään; säädöstyyppejä (3 kpl) Suomessa ovat normihierarkian mukaisessa järjestyksessä perustuslaki, lait ja asetukset.
Jos yksikin noista em. viidestä tunnusmerkistä ei täyty, niin silloin ei olemassa mitään säädöstäkään kyseisestä asiasta. Nyt on siis kyse siitä, että em. toinen lainsäädännön tunnusmerkki ei täyty. Toimivaltainen päättäjäkään (hallitus, presidentti, eduskunta) ei voi laatia päteviä oikeussääntöjä noudattamatta oikeita menettelytapoja.

Eli kyseisessä tapauksessa menettelysääntöjen noudattamatta jättäminen jos mikä liittyy turvallisuuteen, koska sen seurauksena ei voi olla olemassa koko lakia, jota viranomainen ja tuomioistuin voisi tarvittaessa soveltaa sen tarkoitukseen. Ja menettelytavat on nimenomaan tarkoitettu ja säädetty oikeusvaltion perusteiden turvaamiseksi julkisen vallankäyttäjän väärinkäytöksiltä. Perustuslain asema on nähty niin merkittäväksi, että sen säätäminen on tarkoituksella tehty tavallisia lakeja vaikeammaksi, jotta se antaisi suojaa lain kohdetahoille lainsäätäjän hetkellisiä, impulsiivisiakin ja hätiköityjä huonosti perusteltuja tai jopa kokonaan perusteettomia ratkaisuja vastaan.

Jarkko Mynttinen

Mutta eikös se ole kuitenkin hyvä varmistaa jo nyt, että perustuslainmuutos on tehty oikeassa säätämisjärjestyksessä, eikä vasta jälkeenpäin mahdollisesti tositilanteessa todeta, että koko lakipykälällä ei ole legitimiteettiä (oikeutusta), eli se ei täytä lainsäädännön tunnusmerkkejä (ei ole mikään laki)?

Topi Rantakivi

Kyllä näkee, että suurin osa ei ymmärrä tuon hölkäsen pöläystäkään, että miksi perustuslakia pitää noudattaa.

Nopeasti unohdettiin tiedustelulakien väärinkäytökset ja ne, että eivät ne lait juurikaan tehokkaasti estäneet mahdollisia uhkia mutta enemmän käytettiin väärin kansalaisia kohtaan.

Mihin unohtui perusteettomat kotietsinnät, Aarnion teot, poliisien luvattomat urkinnat? Kaikki nämä voidaan höttöisesti perustella torjunnasta ja turvallisuudesta ja totuudesta ei tarvitse välittää.

Tälle toiminnalle tarvitaan suurempi valvoja vahtimaan valvottavaa isoveljeä ja jos vähäänkään rikotaan kansalaisten oikeuksia, laki kumotaan välittömästi.

Onneksi ei ole lopullinen, niin seuraava parempi eduskunta kumoaa tukun Sipilän hallituksen huonosti valmistellut lakiesitykset, perustuslaillisine ongelmineen.

Hallituksella on ollut ainainen kiire heti perussuomalaisten hajoamisen jälkeen. Silloin suunta oli alamäkeä kaiken aikaa.

Jarkko Mynttinen

Tällä hetkellä Suomen yliopistojen oikeustieteen opetuksessa perustuslain 73 §:n säännöksen säätämisestä ja muuttamisesta koskevasta tulkinnasta ainakin opetetaan seuraavasti.

Perustuslain säätää eduskunta. Perustuslainmuutoksen sisältö määrätään eduskunnassa tavallisella enemmistöllä tehdyin päätöksin, mutta lopullinen päätös asiassa siirtyy vaalien jälkeiseen eduskuntaan tehtäväksi 2/3 enemmistöllä. (ns. pitkä tie), ellei muutoshanketta alun perin julisteta kiireelliseksi 5/6 – enemmistöllä, jolloin asiasta voidaan päättää heti.

Perustuslaki 73 § 2:n momentti kuuluu
"Ehdotus voidaan kuitenkin julistaa kiireelliseksi päätöksellä, jota on kannattanut vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä. Ehdotusta ei tällöin jätetä lepäämään, ja se voidaan hyväksyä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä"

Eli kyllähän tuo aika selvä pitäisi olla? Jos muutos on julistettu kiireelliseksi, niin se täytyy ensin hyväksyä 5/6 osan enemmistöllä, jonka JÄLKEEN muutoksen lopullinen hyväksyminen edellyttää vielä ERILLISTÄ hyväksymistä 2/3 osan enemmistöllä. Kun muutos keskiviikkona ensin hyväksyttiin kiireellisenä äänin 13-178, niin sen jälkeen olisi vielä pitänyt äänestää erikseen muutoksen hyväksymisestä 2/3 osan enemmistöllä, joko heti perään (vrt. oikeustieteen opetus edellä "voidaan päättää heti") samassa istunnossa tai viimeistään ennen seuraavien eduskuntavaalien jälkeisiä valtiopäiviä (vrt. PeL 73 § 2 edellä, "ehdotusta ei tällöin jätetä lepäämään")