Lauantai 20.10.2018

Sipilän hallitukselle moitteet ”tykittämisestä” – Professori: Suomen lakkolinja poikkeuksellinen

Jaa artikkeli:
Luotu: 
4.10.2018 08:22
  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Kuva aktiivimallia vastustavasta SAK:n mielenosoituksesta helmikuulta 2018.
|

Faktakulma

Lakot keskiviikkona 3.10.

Palvelualojen ammattiliitto PAM järjesti vuorokauden mittaisen lakon 94 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Lakko koski kiinteistö- ja siivousalan sekä henkilöstöravintoloiden työntekijöitä.

Teollisuusliitto järjesti vuorokauden pituisen lakon 150 eri toimipaikalla teknologian, kemian ja erityisalojen sektoreilta.

Suomen elintarviketyöläisten liiton vuorokauden pituiseen lakkoon osallistui 4 500 työntekijää kaikkiaan 15 eri työpaikalla.

Sähköliiton noin tuhat työntekijää olivat lakossa 150 teollisuusalan työpaikalla.

Ammattiliitto Pro järjesti vuorokauden mittaisen lakon yksittäisissä yhtiöissä ja työpaikoilla.

Lukuisat ammattiliitot ovat ilmoittaneet myös ylityökielloista ja valmistelevansa uusia toimia.

Suomen lain salliva suhtautuminen poliittisiin lakkoihin on poikkeuksellista. Useat eri ammattiliitot olivat keskiviikkona lakossa Juha Sipilän hallituksen kaavailemaa irtisanomisten helpottamista vastaan.

Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen ei halua leimata työtaistelutoimia suoralta kädeltä pelkästään poliittisiksi lakoiksi. Hän huomauttaa, että vaikka työtaistelutoimien taustalla on maan hallituksen suunnitelmat, koskevat ne myös työehtosopimuksissa olevia viittausmääräyksiä voimassa olevaan lakiin.

”Ehtoja ei pyritä muuttamaan vaan puolustamaan”, Koskinen sanoo.

Työoikeuden professori on arvostellut suomalaisten sallivaa linjaa poliittisiin lakkoihin. Tammikuussa Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn julkaisemassa Protestin rajat -selvityksessä Koskinen vertaili 12 Euroopan maan käytäntöjä.

Täysin kiellettyjä poliittiset lakot ovat muun muassa Saksassa, Britanniassa, Hollannissa, Espanjassa ja Kreikassa. Jollakin tapaa poliittisia lakkoja on rajoitettu Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa sekä Ranskassa, Belgiassa ja Italiassa. Kokonaan sallittuja poliittiset lakot ovat ainoastaan Suomessa, vaikka virkaehtosopimuslaeissa poliittiset lakot onkin virkamiehiltä kielletty.

Toki Koskinen korostaa, että mitä maan lainsäädäntö sanoo poliittisista lakoista, on yksi asia ja käytännön todellisuus sitten aivan toinen.

”Esimerkiksi vaikka Kreikka tai Espanja, niin kyllähän siellä on poliittisia työtaisteluja koko ajan. Meillä taas on ollut pitkään se systeemi, että vaikka tällaiset työtaistelut ovat olleet sallittuja, niitä ei ole ollut. Mutta nyt on”, Koskinen sanoo viitaten aktiivimallin ja niin kutsutun irtisanomislain vastaisiin toimiin.

Saksassa poliittiset lakot ovat Koskisen mukaan kiellettyjä, koska poliittisia tavoitteita ei voida ratkoa työntekijä- ja työnantajaosapuolten sopimuksilla, eikä työantaja voi niihin siksi vastata.

Lisäksi keskeinen periaate saksalaisessa oikeuskäytännössä on Koskisen mukaan oikeasuhtaisuus: Työtaistelutoimenpiteen pitää olla oikein mitoitettu sitä vastaan, mitä taistellaan.

Ruotsissa poliittiset lakot taas ovat pääosin sallittuja. Koskinen täsmentää, että suurta eroa Ruotsin ja Suomen laissa ei ole, mutta maiden oikeusistuimissa käytäntö on silti muotoutunut erilaiseksi. Ruotsissa sallitun työtaistelun tulee olla mielenosoituksellinen ja kestoltaan lyhyt.

”Ruotsia voisi kuvata niin, että ’tunti vain’. Se on mielenosoitus silloin. Suomessa poliittinen mielenilmaus voi olla myöskin lakko, eikä pelkkä mielenosoitus. Meillä voi laillisesti lähteä koko päiväksi pois töistä. Tässä mielessä Suomi on sallivampi”, Koskinen arvioi.

Tätä linjaa olisi Koskisen mukaan varaa kiristääkin, mutta Sipilän hallituksen keinoilla menestys ei ole taattu.

”Nyt kun hallituksen seikkailua on seurannut, kyllä siitä sellainen mieli itsellä on, ettei suin päin pidä lähteä sotimaan, vaan yhteisesti ja kolmikantaisesti tulee rakentaa pohja ja vähitellen sitten ne uudistukset tulevat. Tällainen tykittäminen ja siihen liittyvä jonkinlainen pakottaminenkin ei ole normaalia suomalaista työlainsäädännön valmistelua.”

Tällä tavalla voisi Koskisen mukaan harkita myös poliittisten työtaistelujen rajaamista.

”Voisiko niitä jotenkin suunnata lyhytaikaisiksi ja myös työajan ulkopuolisiksi tapahtumiksi.” 

Faktakulma

Lakot keskiviikkona 3.10.

Palvelualojen ammattiliitto PAM järjesti vuorokauden mittaisen lakon 94 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Lakko koski kiinteistö- ja siivousalan sekä henkilöstöravintoloiden työntekijöitä.

Teollisuusliitto järjesti vuorokauden pituisen lakon 150 eri toimipaikalla teknologian, kemian ja erityisalojen sektoreilta.

Suomen elintarviketyöläisten liiton vuorokauden pituiseen lakkoon osallistui 4 500 työntekijää kaikkiaan 15 eri työpaikalla.

Sähköliiton noin tuhat työntekijää olivat lakossa 150 teollisuusalan työpaikalla.

Ammattiliitto Pro järjesti vuorokauden mittaisen lakon yksittäisissä yhtiöissä ja työpaikoilla.

Lukuisat ammattiliitot ovat ilmoittaneet myös ylityökielloista ja valmistelevansa uusia toimia.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Kari Tolonen

Harmi, että politiikkaa tehdän ammattiliittojen kautta. Minusta presidentti Ahtisaari sanoi asiat niinkuin ne on. Pakko tulevaisuudessa on varautua siihen, että työsuhteet tulevat olemaan paljon lyhyempiä, kuin nyt. Martti Ahtisaarella oli toinenkin hyvä ehdotus. Maahanmuuttajat pienemmällä palkalla töihin. Jos ei osaa kunnolla kieltä, eikä ole vielä ammattitaitoa, niin palkka on oltava pienempi. Ahtisaari sanoi, että vasurit ovat luovuttaneet vallan ammattiliitoille. Ammattiliitoissa tehty iät ja ajat samalla tavalla, mutta ei huomata miten kehitys on ajanut näistä ohi.

Jukka Virman

Yrittäneeköhän Koskinen vihjaista osapuolille, että tältä suunnalta voisi löytyä ulospääsy pattitilanteeseen? Hallitus ei veisi onnetonta lakiesitystä eduskuntaan ja palattaisiin aidosti kolmikantaiseen neuvottelukäytäntöön. Ynnä lähdettäisiin kehittämään YT-lakia kohti ruotsalaistyyppistä myötämääräämismallia. Toisin sanoen yritettäisiin ennalta toimia siten, ettei lakkoihin olisi tarvetta.Kannatettava idea, vaan en usko, että Sipilä siihen taipuu. Dialogi ei oikein istu liikemies-yrittäjän maailmankuvaan. Toisaalta vaikea nähdä muutakaan ratkaisua.