Torstai 13.12.2018

Tyly arvio irtisanomissuojaan puuttumisesta: ”Hyttysen surinaa uudistustarpeisiin nähden”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
7.10.2018 12:31
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Vesa Vihriälän mukaan realistisena työllisyysastetavoitteena voisi pitää 75–76 prosenttia, mikä vastaisi muiden Pohjoismaiden ja Saksan viimeaikojen tasoa. Juho Romakkaniemi puolestaan sanoo, että ikärakenteen muutoksen tuoma julkisten menojen kasvupaine vaatii noin 80 prosentin työllisyysastetta.
|

Sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä että Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi pitävät Juha Sipilän (kesk) hallituksen tavoitetta 72 prosentin työllisyysasteesta riittämättömänä hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamiseksi. Molempien mukaan myös irtisanomissuojan heikentäminen on riittämätön, mutta silti välttämätön toimi.

Vihriälän mukaan realistisena työllisyysastetavoitteena voisi pitää 75–76 prosenttia, mikä vastaisi muiden Pohjoismaiden ja Saksan viimeaikojen tasoa. Romakkaniemi puolestaan sanoo, että ikärakenteen muutoksen tuoma julkisten menojen kasvupaine vaatii noin 80 prosentin työllisyysastetta.

”Muutoin tulevien hallitusten on pakko leikata rajusti budjettia, karsia roimasti etuuksia ja palveluita sekä heikentää eläkkeitä”, hän varoittaa Keskuskauppakamarin sivuilla ja Savon Sanomissa julkaistussa kirjoituksessaan.

Vihriälä toteaa omassa kolumnissaan, että uudistustarpeiden mittaluokka merkitsee, etteivät ihan pikkuviilaukset riitä. 

”On puhuttava sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistuksesta, työperäisen maahanmuuton sallimisesta ETA-alueen ulkopuolelta mukaan lukien erityisesti osaajien houkuttelusta ja palkanmuodostuksen painopisteen selvästä siirtämisestä paikalliselle tasolle. Viimeksi mainittuun voidaan periaatteessa päästä eri tavoin, mutta käytännössä pöydälle on nostettava ns. yleissitovuuden poistaminen tai ainakin sen olennainen rajaaminen”, hän sanoo. 

”Tätä taustaa vasten on selvää, että hallituksen valmistelema pienyritysten irtisanomissuojan lievä heikennys on hyttysen surinaa uudistustarpeisiin nähden. Ammattiyhdistysliikkeen vastarinta uudistusta kohtaan on samasta syystä suhteetonta ja lyhytnäköistä. Tarvittavan muutoksen aikaansaaminen edellyttää paljon karvaampien lääkkeiden ottamista, osattiinpa ne panna kauniisiin kapseleihin tai ei”, Vihriälä jatkaa.

Myös Romakkaniemi toteaa, että yksittäisenä toimenpiteenä irtisanomissuojaan puuttuminen on riittämätön. Hän korostaa, että tarvitaan paljon erilaisia keinoja työllisyyden parantamiseksi. 

”80 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen vaatii rohkeutta: ei vain ”kovia” tai ”pehmeitä” keinoja, vaan molempia, oikeassa suhteessa.”

Työmarkkinat pitää Romakkaniemen mukaan uudistaa siten, että työpaikkakohtainen sopiminen kaikesta ohi yleissitovien työehtosopimusten on mahdollista kaikille samoin tasa-arvon ehdoin. 

”Tämä vaatii työlainsäädännön minimiehtojen vahvistamista, sekä työehtojen yleissitovuuden muuttamista velvoittavasta valinnaiseksi perälaudaksi. Tämä ei heikennä työntekijöiden asemaa, koska he voivat aina valita olla järjestäytymättä ja että ehdoista tuolloin sovitaan TES:ien mukaan.”

Toinen Romakkaniemen ”kova keino” on ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen siten, että se on alussa nykyistä korkeampi, mutta laskee esimerkiksi kolmen kuukauden välein kannustaen omaehtoiseen aktiivisuuteen heti työttömyyden alusta. Lisäksi järjestelmän pitää hänen mukaansa myös palkita työttömän työllistymiseen tähtäävästä aktiivisuudesta nykyistä paljon paremmin.

"Ratkaisevaa on periaatteellinen kysymys hallituksen mahdollisuudesta toteuttaa uudistuksia"

Vihriälän mukaan irtisanomissuojaan puuttuminen hallituksen kaavailemalla tavalla parantaa joka tapauksessa työnantajan näkökulmasta riskihenkilöiden kuten pitkäaikaistyöttömien ja eri syistä vajaataitoisten työllistymismahdollisuuksia ja tuottavuutta sekä todennäköisesti hieman myös työllisyyttä.

”Tätä tärkeämpää, ja asian kannalta mielestäni ratkaisevaa, on periaatteellinen kysymys hallituksen mahdollisuudesta toteuttaa uudistuksia. Demokratiassa on vaikea hyväksyä ajatusta, että etujärjestöt voisivat poliittisin lakoin tai muilla tavoin estää eduskunnan enemmistön luottamusta nauttivan hallituksen haluamaa lainsäädäntöä.  Ei liioin liene sattumaa, että edellä mainituissa Suomea korkeampiin työllisyysasteisiin päässeissä maissa poliittinen kulttuuri ei ole sallinut etujärjestöille sellaista veto-oikeutta uudistuksiin kuin mikä Suomen perinteisessä kolmikantapäätöksenteossa on ollut tapana”, hän kommentoi.

Romakkaniemi korostaa, että Suomen tulevaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta on välttämätöntä, että työllisyys kasvaa määrätietoisesti kohti pohjoismaista työllisyysprosenttia. 

”Tätä hallitusta avitti suhdannehuippu, seuraavaa enää ei”, hän korostaa.

Hallituksen hanke helpottaa henkilöperustaisia irtisanomisia pienissä yrityksissä on saanut aikaan rajun vastarinnan ay-liikkeessä. 

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton Jytyn järjestöjohtaja Ari Sauros kehotti lauantaina hallitusta palaamaan neuvottelupöytään yhdessä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa työlainsäädännön valmistelussa.

”Maan hallituksella alkaa olla viimeinen hetki ottaa järki käteen, jotta tilanne ei laajene hallitsemattomaksi”, hän sanoi.

SAK:n liittojohtajat pohtivat perjantaina seuraavia toimia, koska hallitus ei aio perääntyä suunnitelmistaan irtisanomissuojan muuttamisesta. Kokouksessa mainittiin useaan otteeseen sana ”yleislakko”. Liittojohtajien puheenvuoroissa ehdotettiin muun muassa viikon poliittista lakkoa ja polttoaineen jakelun keskeyttämistä keinoiksi pysäyttää hallituksen hanke. AKT ilmoitti torstaina, että se aloittaa maanantaina uudet, pitkäkestoiset työtaistelutoimet, jotka näkyvät muun muassa julkisessa liikenteessä.

Lue myös: 

”Huonoista pääsee jo nyt kyllä eroon” – Hjallis Harkimo lyttää irtisanomislain SS-blogissa

Ay-pomolta tyly viesti hallitukselle: ”Alkaa olla viimeinen hetki ottaa järki käteen”

Nyt puhutaan jo yleislakosta – ”Olemme valmiita”

Jäätävä arvio Suomen talouspolitiikasta: ”Ongelman myöntäminen kesti vuosia”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Ilman tällaista suurta episodia - mahdollisesti ilman yleislakkoa - ei poliittisia lakkoja voitaisi kieltää lailla. Päätös poliittisten lakkojen kieltämisestä on siten varsinainen pihtisynnytys, ja tulee vain sen kautta, että hyvin suuri osa yhteiskunnasta ja ihan tavallisista kansalaisista joutuu nyt kärsimään.

Ja nämä kiusatut kansalaiset äänestävät sitten seuraavissa vaaleissa ne puolueet valtaan, jotka säätävät ko. lait, joilla poliittiset lakot kielletään. Sen jälkeen on baana vapaa kaikenlaisille työelämän uudistuksille...

Taskinen Mika

Matti Vanhanen ollessaan pääministerinä, Kiinan matkan jälkeen tosi "jokaisen Suomalaisen olisi hyvä käydä tutustumassa Kiinan työolohin, sillä sama on meillä edessä".
Sinällään mielenkiintoista, työ tekemisen tarve vähenee, mutta enemmän pitäisi vaan tehdä. Veikkaan mahdottomaksi yhtälöksi.

Juri Sivonen

Juu, hyttysen ininää on, mutta seuraava säästökohde ei ole. Tällä hallituskaudella piti puuttua neljän miljardin yritystukiin, ei saatu mitään muuta aikaiseksi kuin uusi työryhmä. Kyllä yritysten pitäisi pääsääntöisesti pystyä pyörittämään toimintaansa ilman valtion tukea. Siinä on neljän miljardin säästökohde.

Ari Ohvo

Voisi oikeisto käyttää välillä jotakin muutakin taktiikkaa kuin pelolla johtamisen. Ei oikein jaksa enää kiinnostaa teidän uhkailunne. Onneksi kohta on vaalit ja tulee vasemmistohallitus. Sitten voitte oppositoista uhkailla kaikenlaisella etuisuuksien leikkaamisella ja silloin teidän naurettaville uhkauksille nauravat harakatkin. Minä en usko teidän itsenne kehittämiin "vaihtoehtoihin" enkä valitse jotakin typerää "keskitietä" mitä minulle uskottelette. Kokeilkaa jotain muuta taktiikkaa koska tämä nykyinen alkaa jo kyllästyttää eikä taida huijata juuri ketään.