Tiistai 11.12.2018

Lasse Laatunen: ”Hallitus joutuu perumaan irtisanomislain” – Poliittisen teatterin lasku hirvittää

Jaa artikkeli:
Luotu: 
8.10.2018 15:15
  • Kuva: Antti Mannermaa / Alma Talent
    Kuva
    ”Minä en kyllä usko mihinkään muuhun vaihtoehtoon kuin siihen, että tämä hallituksen esitys joudutaan perumaan ja siitä joudutaan luopumaan. Jos vähänkin katsoo työmarkkinahistoriaa, niin silloin kun SAK on lähtenyt tällä tavalla taistojen tielle, se ei enää peräänny”, Lasse Laatunen sanoo.
|

Kiistelty lakihanke irtisanomissuojan heikentämisestä pienissä yrityksissä pitäisi perua pikimmiten, katsoo kolumnisti ja Elinkeinoelämän keskusliiton entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen. Poliittisen teatterin hintalappu uhkaa karata kohtuuttomaksi ”kirpun nylkemisen” vuoksi, hän kuvaa lakiesitystä.

Uuden Suomen haastattelussa Laatunen sanoo, että jo lakihankkeen taustalla olevat hallituksen lähtökohdat ovat pielessä. Yrittäjät taas häviävät turhan paljon irtisanomiskiistoja oikeudessa osaamattomuuttaan.

”Nyt ollaan ajamassa maata erittäin kalliiden konfliktien piiriin sellaisella yhden pykälän kirpun nylkemisellä, mistä ei ole kenellekään käytännössä mitään hyötyä.”

Laatusen on arvosteltu Iltalehden kolumneillaan neuvovan tai huutelevan katsomosta. Itse hän kokee antavansa kolumneissaan neuvoja juuri työmarkkinajuristin näkökulmasta.

”Jokainen juristi, joka on ajanut näitä irtisanomisjuttuja paljon – ja itsekin niitä ajoin paljon – tietää, että käytännössä nämä tapaukset ratkaistaan oikeudessa kokonaisharkinnalla. Se tarkoittaa, että onko työntekijän käyttäytyminen ollut kokonaisuudessaan niin moitittavaa, ettei työsuhdetta voida kohtuudella jatkaa.”

”Tässä kokonaisharkinnassa vaikuttaa jo nyt yrityksen koko. Koska totta kai pienissä yrityksissä työnantajan ja työntekijän välinen suhde on läheisempi ja siinä luottamuksen horjuminen voidaan helpommin lukea irtisanomisen syyksi kuin suuressa yrityksessä. Silloin ei ole merkitystä sillä, miten lakiteksti on muotoiltu.”

Hallituksen ajaman lakiuudistuksen suurin muutos olisi lain ensimmäiseen momenttiin tuleva uusi virke, joka kuuluu näin:

”Kun työnantajan palveluksessa on säännöllisesti alle 10 työntekijää, asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää myös edellä 1 momentissa säädettyä vähäisempää, mutta kuitenkin työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden niin merkittävää rikkomista, laiminlyöntiä taikka työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten muuttumista, ettei työnantajan voida perustellusti edellyttää jatkavan työsuhdetta.”

Lisäys ei Laatusen mukaan muuttaisi pienten yritysten arkea mitenkään, koska oikeudessa yrityksen koko otetaan jo nyt huomioon. Sen sijaan hän arvioi, että lisäys voi hankaloittaa irtisanomisia suuremmissa yrityksissä, koska lakiin kirjattaisiin lainsäätäjän tahto korostaa entisestään pienten ja suurten yritysten välistä eroa.

Laatunen on sitä mieltä, että ylipäätään hallituksen perusteet niin kutsutun irtisanomislain ajamiseen ovat vinksallaan.

Lakiesitys syntyi kesän aikana sen jälkeen, kun hallitus kevään kehysriihessä ilmoitti, että niin kutsuttujen kollektiivisten ja henkilökohtaisten irtisanomisperusteiden välillä on liian jyrkkä epäsuhta.

Kollektiivisilla irtisanomisperusteilla viitataan tuotannollisiin ja taloudellisiin perusteisiin. Hallituksen mielestä niissä olisi kiristämisen varaa ja vastaavasti olisi varaa höllentää henkilökohtaisia perusteita.

”Tässäkin lähtökohta on epälooginen. Pidän paljon tärkeämpänä, että Suomessa säilyy kollektiivinen irtisanomissuoja tällä tasolla, mikä se on nyt. Sitä ei pidä kiristää. Koska jos huonosti menestyvä yritys pakotetaan pitämään työvoimaa, mitä se ei tarvitse, siinä ei ole mitään järkeä. Ja juridisesti en näe mitään tarvetta heikentää henkilökohtaista irtisanomissuojaa pienissä yrityksissä.”

Lisäksi Laatunen näkee vain pienissä yrityksissä irtisanomissuojaa heikentävän lakiesityksen perustuslain hengen vastaisena. Hänestä irtisanomissuoja ei ole sellainen asia, jossa voitaisiin poiketa yhdenvertaisuusvaatimuksesta. Lakiesityksen perustuslaillisuuden arvioi lopulta eduskunnan perustuslakivaliokunta.

”Jos nykyiset säädökset osataan, niin irtisanomisen edellytykset eivät parane yhtään, jos laissa muutetaan pikkuisen sanontoja.”

Viisainta olisikin Laatusen mielestä, että hallitus luopuisi hankkeestaan heikentää irtisanomissuojaa pienissä yrityksissä.

”Minä en kyllä usko mihinkään muuhun vaihtoehtoon kuin siihen, että tämä hallituksen esitys joudutaan perumaan ja siitä joudutaan luopumaan. Jos vähänkin katsoo työmarkkinahistoriaa, niin silloin kun SAK on lähtenyt tällä tavalla taistojen tielle, se ei enää peräänny”, Laatunen kertoo.

Vanha EK:n työmarkkinajohtaja toteaakin, että jos ay-liikkeen kanssa aikoo panna napit vastakkain, pitää etukäteen käydä jo läpi eri vaihtoehtoiset etenemismallit.

”Koska paras tapa ratkoa asiat on, että ei päästä ay-liikettä menemään näin pitkälle”, Laatunen sanoo.

Koko lakihanke alkaakin tuntua Laatusesta poliittiselta teatterilta. Mutta sen lasku hirvittää häntä.

”Kieltämättä minullekin on tullut mieleen, että tässä on kokoomuksen ja keskustan välinen kilpailu yrittäjä-äänestäjistä. Kun edellisissä vaaleissa ilmeisesti aika paljon näitä äänestäjiä meni kokoomuksesta keskustaan, niin nyt halutaan varjella, että näin ei tapahtuisi. Ymmärrän, että politiikka on politiikkaa ja pitää tehdä kaikenlaista, mutta teatterillakin on hintansa. Pitää olla joku suhteellisuudentaju, kenellä tämä teatteri oikein maksatetaan. Nyt se ollaan maksattamassa suurteollisuudella”, Laatunen sanoo.

Entinen EK-juristi neuvoo yrittäjiä: Näin irtisanot oikein

Laatusen mukaan nykyisiä säädöksiä irtisanomisista ei välttämättä osata yrityksissä. Erityisesti yrittäjäpuolelta on moitittu, että laki on liian ylimalkainen, eikä irtisanomisperusteita suoraan pykälistä voi lukea. Laatusen mukaan tämä näkyy valitettavasti oikeuden ratkaisuissakin, kun yrittäjät häviävät oikeusjuttuja heikon näytön vuoksi. Oikeudessa yrittäjällä on näyttötaakka, eli hänen on osoitettava työntekijän vakavalla tavalla rikkoneen työvelvoitteitaan tai toimineen huolimattomasti.

Avain on, että tilanteet kirjataan ylös.

”Kaikkein yksinkertaisin ohje on se, että jos on työntekijä, joka työantajan mielestä tavalla tai toisella käyttäytyy moitittavasti – oli se sitten käyttäytymistä työtovereita kohtaan tai työvelvoitteen epäasiallista täyttämistä – niin tilanteet pitää kirjata tarkasti ylös. Pitää keskustella työntekijän kanssa, mistä se johtuu ja onko hän valmis korjaamaan käytöstään. Jos on annettu puutteellinen työnopastus tai opetus tehtävään, on työnantajan velvollisuus täydentää sitä.”

”Näin kerätään täsmällistä tietoa ja jos tilanne menee niin pitkälle, että työnantaja katsoo, ettei tämä ole enää kohtuullista, niin kun moitittava työhistoria on dokumentoitu yksilöllisesti ja varmistettu, että löytyy jäävitön todistaja todistamaan, niin silloin on toimittu oikein. Näyttö on oikeudessa helppo esittää, koska se on päiväkohtaisesti dokumentoitu.”

Jäävitön todistaja voi Laatusen mukaan usein olla palkkalistoilla oleva esimies.

”Yrittäjän ongelma on tietysti se, että hän on usein itse myös fyysinen työnantaja. Jos tällaista jäävitöntä todistajaa ei ole, yrittäjä voi itse pitää kirjaa ja ottaa kuittauksen, että tällainen keskustelu työntekijän kanssa on käyty.”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

juho Pajari

Hallitus on taitamattomuuttaan ajautunut törmäyskurssille. Ammattiliitot eivät missään nimessä voi hyväksyä kaksien aivan erilaisten työmarkkinapelisääntöjen syntyyn. Hallitus voi säätää lain siitä huolimatta. Ammattiliitot keskusjärjestöjen johdolla voivat tehdä omia vastatoimia. esim.ylityökielto ja vuoronvaihtokielto ovat lieviä mutta haittaavia toimia ja niitä kannattaa jatkaa ainakin niin kauan kun lakiesitys on peruttu tai niin kauan kun mahdollisesti säädetty laki on kumottu uuden hallituksen nimissä. Mielestäni lain voisi antaa tulla voimaan ja ottaa siitä vaaliaseen ja sitten juhlia lain perumista näkyvästi toreilla ja turuilla. Yleislakko on liian järeä ase tuon lain vastustamiseen ja herättäisi hämmennystä yhteiskunnassa.

Tapio Tuomisto

..heh,heh ja yrittäjät hurraa hallituksen lakihankkeelle, mikä ei muuta käytännössä yhtään mitään..aiheuttaa vain poliittista lakkoilua ja maksajina yrittäjät..ja hölmöläishallitus jjatkaa hankettaan vaikka yleislakkoon..kyllä maailmalla taas naurua piisaa.

Tapio Pento

Tottakai hallitus joutuu perääntymään. SAK pyyhkii persuksensa hallituksella niinkuin se on tehnyt kymmenien vuosien aikana. Siinäpähän opettelevat kansanedustajat taas kerran meidän ns. "demokratiamme" toimintaa ja heidän kakkosrooliaan siinä.

Hannu Peltola

eiköös se hallitus ole pyyhkinyt takapuolensa kiky sopimuksella johon lupasi olla kajoomatta?? vai oletko elänyt pullossa, ammattilioitot olio msiinä luulossa että kikyyn ei enää kajota ja on työrauha, nyt kolmas kerta kun hallitus valehteli, ja pahin mitä tuosta voi seurata jos hallituksen laki menisi läpi, ei klukaan ammattimies uskalla mennä pieniin yrityksiin töihin kun henkilöperusteisesta irtisanomisesta rangaistaan 3 kk karenssilla, sillon tunku tulee soihin yurityksiin, oletko kenties ajatellut että se on tarkoituskin tolla suuryritysten etua ajavilla hallituksella, taitaa kluuupe olla skp,lin enemmän pienyrittäjän puolue

Pasi Anttila

Laatunen on oikeassa jos Sipilän ja Orvon tavoite on vain tämä irtisanomislaki. Jos tämän kaksikon tavoite tosissaan on ay-liikkeen hajottaminen eivät he tue antamaan periksi edes yleislakko uhan edessä koska jos heidän motiivinsa on kuten luulen ideologiset ja pidemmälle menevät ay-liikkeen tuhoaminen.

Yleislakko on näin ollen juuri se mitä hallituskaksikko haluaa. Silloin se on totaalista sotaa omaistavan ja työtätekevän luokan välillä ja jos he osaavat retoriikkansa oikein pukea saavat he ehkä kansan tuen ja sympatian puolelleen ,sillä kyllähän yleislakko vaikuttaaa ihmisten akielämään ja pitkittyessään voi kääntyä ay-liiketttä vastaan.
Koska onhan tämä mitätön pikkuasia, halllitukselle ja yrittäjille mutta ay-liikkeelle perriaatteellinen kysymys mistä ei voi antaa periksi. Ihmiset eivät sitä ehkä kovin tärkeäksi ja periaatteliseksi koe kuukauden yleislakon jälkeen kun bensapumpuista ei tule bensaa, kaupat on kiinni, julkinen liikenne ei kulje, satamat on kiinni ja vienti ei vedä, toisinsanoen koko arkielämä ei kulje.

Tämä tulee maksamaan miljardeja suomalaiselle teollisuudelle ja yrityselämälle, lisää työttömyyttä ja epävakautta markkinoilla(suomen) syö kansalaisten luottamuksen ja ulkomaisten tilaajien uskon suomalaisten yritysten maineeseen.

Tällaisessa tilanteessa saattaa vaalien jälkeen löytyä kansalta tukea lakkorajoituksille, jopa niiden kielloille. Enkä puhu pelkästään poliittisten lakkojen rajauksesta. Mitä on ay-liike ilman lakko-oikeutta?

Jos tämä skenarioni pitää paikkansa niin hallitus ei taivu vaan pelaa upporikasta ja rutiköyhää. Kaikki häviämme. Toivotaan että olen väärässsä.

Jukka Mattsson

Häkämiehen, Sipilän, Vartiaisen, Orpon kannattaisi kuunnella tarkalla korvalla kyseistä juristia.

Elinkeinoelämän keskusliiton entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen puhuu harvinaisen hienosti asian ytimestä. Toivottavasti tämän uutisen luettuaan moni US lukija ymmärtää mitä tarkoitetaan "kirpun nylkemisellä".

Välillä on tunne että meidän hallituksen päätavoite on yhteiskuntarauhan järkyttäminen, eikä valtiojohto.

Presidentti Niinistön olisi pitänyt pistää peli poikki jo ajat sitten niin ei tarvitsisi kenenkään pelätä mitä tämä hullujen huoneelta karkuun päässyt lauma seuraavaksi keksii.

Pasi Anttila

Tunteesi on aivan oikea. Yhteiskuntarauhaa he juuri haluavat järkyttää saamalla aikaan yleislakon. Taivaa pokeria tämä kaksikko pelaa. Ay-liike on astunut heidän virittämäänsä ansaan.

Jos ay-liikkeessä huudetaaan yleislakkoa ei keneltään ole varmaan jäänyt huomaamatta Jaskarin ja heidän hengenheimolaistensa yltyvät puheet lakko-oikeuden rajojoituksista ja jollain aikavälillä jopa niiden poistamisesta kokonaan.
Ay-liike ilman lakko-oikeutta on kuin rampa ankka josta ainakin allekirjoittanut eroaa välittömästi.
Jos meillä on ay-liike ilman lakko-oikeutta ja maassa porvarihallitus ei mikään enää estä omistavaa luokkaa tekemästä tässä maassa mitä he haluavat.

Paikallinen sopiminen, irtisanomisten helppous, palkkojen alentamiset, työhönottovelvoitteen poistaminen...jne....jne.

Vallastahan joka paikassa taistellaan. Ja tietysti rahasta.

Ilkka Salo

Lasse Laatunen oli yrittäjien kyykyttäjä EK:ssa yhdessä ay-liikkeen pakottava työkartellin kanssa, missä yrittäjät ajettiin ulos kokoushuoneista sopimasta edes omista asioistaan vaikka heille kuitenkin pakottavat velvoitteet ja maksut siellä päätettiin.

Mikael Nygård

Asiassa on vinha perä niinkuin se on kirjoitettu.

Mutta mielestäni nyt on muutoinkin toimittu taitamattomasti. Koko perussyy lakiuudistukseen on siinä, että näin voisivat pienyritykset helpommin palkata lisätyövoimaa. Jos ehdotus ei ay-liikkeelle käy niin silloin pitää pyytää ay-liikkeeltä vastaehdotusta millä helpotettaisiin työllistämistä pienyrityksiin.

Ei se sen vaikeampaa olisi ollut, mutta nut konflikti on jo siirtynyt toiselle tasolle ja perääntyminen voi olla vaikeampaa. Mutta aina voi kokeilla ottaa askeleen taakse ja kysyä vastaehdotusta! Niinhän se keskustelu kulkee.

Pertti Aaltonen

"varmistettu, että löytyy jäävitön todistaja todistamaan, niin silloin on toimittu oikein. Näyttö on oikeudessa helppo esittää, koska se on päiväkohtaisesti dokumentoitu.

Jäävitön todistaja voi Laatusen mukaan usein olla palkkalistoilla oleva esimies".

Alle kymmenen työntekijän yrityksessä ei ole palkkalistoilla olevaa esimiestä. Osakeyhtiön hallituksen jäsen ja jäsenen puoliso hoitavat asioita. Voi olla että työntekijöitäkin on vain yksi. Tai sitten työntekijöitä on, mutta ei heitä mielellään käytetä todistajina. Hanki siinä sitten jäävitön todistaja. Yksipuoliset muistiinpanot oikeus kuittaa räväkällä naurulla.

Simo Tamminen

Ollessaan EK:n johdossa Laatunen pyyhki, suoraansanoen, pöytää pienyrittäjien toiveilla. Pienyrittäjät eivät ole päässeet sopimuspöytään myöskään ennen ja jälkeen Laatusen. Ammattjärjestöillä, molemmin puolin, ei ole koskaan kiinnostanut pienten yritysten toimintaongelmat. Miksi olisikaan kun kummallakaan sopiapuolella ei ole ollut, eikä ole, henkilöitä joilla on kokemusta toimia pienissä yrityksissä. Tässä tarkoitan lähinnä 2 -5 henkilön yrityksiä.

Kaarlo Kunnari

Laatusen mielestä työmarkkinajärjestöt määräävät mitä maassamme tehdään. Eikö missään vaiheessa käy mielessä, että voisivat ne ammattiliitotkin antaa hiukan periksi. Yleensä riidalla on kaksi osapuolta. Jos asia on kirpun arvoinen (lakimuutos), niin lakot ovat jotain muuta asiaa hoitamassa.

Arvo Tammela

Muistaako kukaan Timo Laatusta loistavaksi ja tolkun mieheksi kehuvista kommentoijista aikaa, jolloin Laatunen oli EK:n työmarkkinajohtaja. Minä muistan ainakin kuukausitolkulla jatkuneet neuvottelut ay-liikkeen kanssa. Minkäänlaisia sopimuksia ei saatu aikaan. Kun sitten päästiin kalkkiviivoille, alkoi läpi yön kestäneet "neuvottelut" ja kuinka ollakaan, lopen uupuneet neuvottelijat tulivat median haastatteluihin kertomaan erinomaisesta ja yhteisymmärryksessä aikaansaadusta neuvottelutuloksesta. Ek ja ammattiyhdistysliike olivat taas sopineet kaikki erimielisyydet ja maahamme oli saatu erinomainen työmarkkinasopimus. Lähes kaikki EK:n vaatimat uudistukset oli lakaistu maton alle ja kaikki olivat tyytyväisiä.
Sopimuksiin tyytymättömät olivat hiljaa koska pelkäsivät menettävänsä työpaikkansa jos olisivat avanneet suunsa.
Sitä tosin ihmeteltiin varsin usein, miksi liittojen piti neuvotella kuukausitolkulla sopimuksista, kun tiedettiin, että sopimukset kuitenkin saadaan tehtyä viimeisissä läpi yön jatkuvissa "neuvotteluissa". Itse kukin voi nyt miettiä, oliko toiminta EK:n ja SAK:n johtajien ennalta laaditun käsikirjoituksen mukaista toimintaa.
Kommenttini perustuu täysin omiin muistikuviin, joten olen varma, että muitakin muistelijoita riittää ja saan heiltä kovaa kritiikkiä. Onneksi meillä on ainakin vielä sananvapaus.

Arvo Tammela

Mattsson, eikö sinulla ollut naamarisi takaa mitään muuta kirjoitettavaa kuin ladella kovia uhkauksia keskustalaisille.
Latelitko vastaavia uhkauksia 2011 - 2015 demareille. Nyt suurta suosiota "suosiota" nauttiva Lauri Ihalainen oli 4 vuotta työministerinä ja maahamme tuli 100 000 työtöntä vaikka vaalilupauksissaan demarit lupasivat 100 000 uutta työpaikkaa. Kaiken huippuna ay-liike oli hiljaa kuin kusi sukassa koko tuon ajan. Toivottavasti et langeta syytä keskustalaisille.

Kai Häppölä

Laatusella on hyviä neuvoja menettelyihin työsuhteen päättämisen suhteen. Silti syntyneen tilanteen purkaminen vetämällä yksinkertaisesti esitys pois järkyttäisi nykyisen demokratiamme perusteita, ellei se ole vain osa ratkaisua.

Järkeä sen sijaan uskoisin osapuolilla olevan. Nyt näyttäisi siltä, että sitä ei osata käyttää! Niin hallitus, Ay-liike ja EK varmasti ymmärtävät, että esillä olevat ongelmat: Poliittisten lakkojen käyttö kohtuuttumina ja kohdistettuina niin, että osuvat riidan ulkopuolisiin, irtisanomiskäytäntöjen kohdistaminen erilaisina erikokoisiin työnantajiin ja heidän työntekijöihinsä ovat sellaisinaan ongelmallisia samoin työsopimusten yleissitovuus.
Näyttää siltä, että muualla on osattu rakentaa kohtuullisempaa pelikenttää, jossa edelleen voidaan ratkoa asioita ja mielellään katsoa eteenpäin sellaisen vision rakentamisessa, jossa vastakkainasettelua puretaan eikä kiihdytetä polarisoitumista. Sellainen olisi Suomellekin otollisempi lähtökohta kun kohdatataan globalisoitumisen haasteet.

Tapio Mäkeläinen

Olen joutunut vetämään Suomessa liki 20 kertaa yhteistoimintamenettelyn. Senkin sisältä vaihtelee riippuen onko kyse rakenteen eti muutoksista tai laitoksen kokonaan sulkemisesta vai viheliäisestä juustohöyläämisestä.
Verrattuna kokemuksiin muista maista on Suomen menettely helppo ja suht vähän byrokraattinen. Kunhan opettelee säännöt ja kysyy neuvoa! Käsittämättömän moni isokin toimija lähtee hommaan takki levällään.
Infividuaalitapauksten leimaaminen avioeroakin vaikeammaksi on naurettavaa löpinää.
Työsopimuslaissa on selvät dpeksit ja alan kirjallisuutta on kasapäin. Konsultaatiota saa kun älyää kysyä.
En kerta kaikkiaan ymmärrä mitä vajakkeja ne ovat ,jotka pystyvät hoitamaan yritystä mutta uupuvat yritysmasilmaan kuuluvan asian edessä.?