Perjantai 14.12.2018

Lähes 70 % työttömistä pääsi töihin – Kansanedustaja: Miksi tämä palvelu ei kelpaa aktiivimalliin?

Jaa artikkeli:
Luotu: 
10.10.2018 14:49
  • Kuva: Sami Halinen / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Peräti 69 prosenttia pohjoiskarjalaisen työnetsintäpalvelun asiakkaista sai töitä vuonna 2017. Jos mukaan lasketaan koulutukseen edenneet asiakkaat, palvelun vaikuttavuus oli 87 prosenttia.
|

Kansanedustaja ihmettelee, miksi erittäin vaikuttavaksi osoittautunut paikallinen työnetsintäpalvelu ei kelpaa aktiivimallin edellyttämäksi aktiivisuuden osoitukseksi. Koska palvelu ei täytä aktiivisuusedellytystä, ovat työttömät kaikonneet muihin toimintoihin.

Merja Mäkisalo-Ropponen (sd) nostaa hallitukselle osoittamassaan kirjallisessa kysymyksessä esiin Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen KAJO-keskus-hankkeen, joka hänen mukaansa on osoittanut työnetsintätoiminnan hyvin vaikuttavaksi työllistämisen keinoksi. Mäkisalo-Ropposen mukaan hankkeella oli peräti 87 prosentin vaikuttavuus vuonna 2017. Töitä löysi reilut 69 prosenttia asiakkaista, minkä lisäksi iso osa eteni koulutukseen:

”Asiakkuuden päättäneistä 75 työnhakijasta vuoden loppuun mennessä 52 eteni työhön, 13 koulutukseen, 3 keskeytti hankkeen ja 6 jatkoi työnetsintää vuoden 2018 puolella. Suurin osa työllistyneistä henkilöistä (40) työllistyi yrityssektorille ilman palkkatukea. Palkkatuella työllistyi 7 henkilöä”, joensuulainen oppositioedustaja luettelee kysymyksessään.

Asiakkaat tulevat KAJO-keskukseen TE-toimiston ja yhteistyöverkostojen kautta tai omalla yhteydenotollaan. Vuonna 2018 aktiivimallin tultua voimaan asiakasmäärä väheni Mäkisalo-Ropposen mukaan ratkaisevasti, sillä työnetsintätoimintaa ei lasketa aktiivisuusedellytykseksi.

”Ymmärrettävästi työnhakijat hakeutuivat palveluihin, jotka täyttävät aktiivisuusedellytykset”, kansanedustaja toteaa.

Tänä vuonna työnetsinnässä oli lokakuuhun mennessä aloittanut 45 työnhakijaa, joista 32 on tavoitteen mukaisesti ohjautunut työhön ja koulutukseen, Mäkisalo-Ropponen kertoo. Näin ollen välitön vaikuttavuus oli 71 prosenttia.

Mäkisalo-Ropponen kysyykin hallitukselta, miksi työnetsintätoimintaan osallistuminen ei täytä työttömän työnhakijan aktiivisyysedellytystä, ”vaikka se osoittaa aktiivisuutta ja vaikka toiminta on osoittautunut vaikuttavaksi”.

Työnetsintätoiminnassa työnhakijaa tuetaan työpaikan etsimisessä sekä koulutus- ja oppisopimusasioissa.

Aktiivimallin tultua voimaan työttömän työnhakijan on tarkastelujakson aikana joko tehtävä 18 tuntia palkkatyötä, ansaittava yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta tai oltava viisi päivää TE-toimiston työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän mielii säilyttää työttömyyskorvauksensa täysimääräisenä.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Tarja Laakso

Siksi varmaan, että tuolla aktivointikuviolla tarkoituksena oli pienentää työttömyyskorvauksia, ja kyykyttää työttömiä. Ilmeisesti palvelu ei nöyryyttänyt riittävästi työttömiä eikä olisi alentanut työttömille maksettavaa työttömyyskorvausta.

Antti Piironen

"75 työnhakijasta vuoden loppuun mennessä 52 eteni työhön, 13 koulutukseen, 3 keskeytti hankkeen ja 6 jatkoi työnetsintää vuoden 2018 puolella. Suurin osa työllistyneistä henkilöistä (40) työllistyi yrityssektorille ilman palkkatukea. Palkkatuella työllistyi 7 henkilöä”

Eli 12 henkilöä pääsi palkallisiin töihin ja muilla jatkuu päivähoito tuttuun tapaan. Ei siinä mitään väärää ole, mutta vaikuttavuuta arvoidessa lienee syytä miettiä mitä eroa on vakituisilla palkkatuloilla ja ilmaiseksi työskentelemisellä.