Perjantai 14.12.2018

Sivallus Antti Rinteelle: ”Minne haluat siirtää Suomen biotaloussektorin työpaikat?”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
10.10.2018 18:56
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Arkistokuvassa Elsi Katainen. ”On ymmärrettävä, että puutuotteet tehdään joka tapauksessa jossain. Kysynkin, minne Antti Rinne haluaa siirtää Suomen biotaloussektorin tuotannon ja työpaikat? Missä on laadukkaampaa tuotantoa tai kestävämpää metsätaloutta kuin meillä Suomessa?” hän kysyy.
|

Pääministeripuolue keskustaa hiertää suurimman oppositiopuolueen sdp:n puheenjohtajan Antti Rinteen lausunto metsähakkuista. Nyt Rinteelle vastaa europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk) blogissaan.

Rinne sanoi hiljattain Helsingin Sanomissa, että hakkuita tulisi vähentää. Myös luonnonsuojeluliitto ja oppositiopuolue vihreät ovat aiemmin tuoneet esiin sen, että metsien hiilinielut pienenevät hakkuiden takia.

Rinne kommentoi Helsingin Sanomissa näin:

”Asian­tuntijoiden arvio on, että me hakkaamme liian paljon suhteessa hiilinieluun. Suomeksi se tarkoittaa sitä, että puun käyttöä kertakäyttötuotteisiin ja polttoaineisiin pitää uudelleen harkita. Lisäksi tarvitaan paljon toimia päästöjen vähentämiseksi.”

Katainen vastaa Rinteelle:

”Rinteen väite on reilusti ylimitoitettu”.

”On ymmärrettävä, että puutuotteet tehdään joka tapauksessa jossain. Kysynkin, minne Antti Rinne haluaa siirtää Suomen biotaloussektorin tuotannon ja työpaikat? Missä on laadukkaampaa tuotantoa tai kestävämpää metsätaloutta kuin meillä Suomessa?”, Katainen sivaltaa.

Myös varakansanedustaja Mikko Kärnä on kärttänyt Twitterissä viime päivinä sdp:ltä vastausta siihen, mitkä laitokset puolue olisi valmis lakkauttamaan. (Juttu jatkuu tviitin jälkeen.)

 

 

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen kommentoi ilmastopaneeli IPCC:n raportin julkaisupäivänä, että Suomella on edessä vaikeita päätöksiä.

”Suomessa on voimakas sellun kysyntä ja paljon on suunnitteilla uusia sellutehtaita. Paljon suunnitellaan myös puusta biopolttoainetta valmistavia tehtaita, joita ei pitäisi rakentaa ollenkaan. Puusta valmistetun biopolttoaineen päästöt ovat nelinkertaiset fossiiliseen verrattuna”, Ollikainen sanoi.

Elsi Katainen toteaa olevansa Antti Rinteen kanssa samaa mieltä siitä, että puun käyttöä tulee kohdentaa entistä enemmän tuotteisiin, jotka jäävät kiertoon.

”Puunjalostuksesta saamme suoria ilmastohyötyjä kestävien tuotteiden muodossa, jotka ovat pitkäikäisiä ja biohajoavia. Tästä saamme myös verotuloja, jolla voidaan kattaa vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymisen kustannuksia. Tästä huolimatta puusta jää jotain jäljelle. Materiaalikäyttöön kelpaamaton osa kannattaa käyttää uusiutuvaksi energiaksi, sillä tämä on fossiilista energiaa kestävämpi vaihtoehto”, Katainen kirjoittaa. k 

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Martti Nurmi

Kemiä ja Kuopiota ei ole vielä rakennettu. Jos tarkoitus on viedä sellua Kiinaan, kannattaa viedä se tuotantokin.
Sitä mukaa, kun voidaan osoittaa, että raaka-aine riittää ja ettei päästöjä tuotannosta aiheudu, erityisesti vesistöihin, voidaan laajennuksia harkita.
Kiinaan voi viedä sitä "cleantech-versiota". Niille on siellä kasvava potentiaali.
Suomi on pieni maa ja vesistöjen nykykuormitus on kestämätöntä.
Ei tule niitä työpaikkoja siitä kiinalaisten matkailustakaan, kun jatketaan pilaamista.

Juhani Iivari

Kiina on hyvä esimerkki siitä, että myös ilmastopoliittisesti Suomen metsä- ja puujalostusteollisuutta pitää tarkastella osana globaalia järjestelmää eikä ikään kuin Suomi olisi suljettu talous. Kuvittelisin, että nimenomaan selluteollisuudessa erot kasvihuone- ja muissa ympäristöpäästöissä ovat suuret eri maiden välillä (esim. Suomi vs. Venäjä), kun taas sahateollisuudessa kyseiset erot eivät ole niin suuria. Niinpä itse asiassa Suomen puunjalostusteollisuuden pitäisi keskittyä selluun ja sen jatkojalostukseen, jolla voidaan korvata muovia, puuvillaa jne. Sahateollisuudessa ei ympäristön kannalta ole niin suurta väliä, että missä tukit sahataan.

Suomi voisi kuitenkin omalta osaltaan lisätä puurakentamista merkittävästi. Jos Pudasjärven hirsinen koulukeskus osoittautuu hyväksi, kaikki betonikoulujen rakentaminen voidaan kieltää ja rakentaa kaikki koulut puusta. Siinä sitoutuu hiilidioksidia ja sisäilman laatu paranee.

Tarja Laakso

Ikävä juttu, jos poliitikot eivät saa hairahtua luontoon, sillä tämä ilmastonmuutos-asia on ennenkaikkea polittiinen asia ja poliitikkojen täytyy asialle tehdä jotain. Muuten ei päästä niihin tavoitteisiin, joita IPCC on asettanut. Ja myös ennen kaikkea kansainvälinen asia.

Ja poliitikot nyt muutenkin ovat asemassa, jossa heidän on pakko ottaa kantaa mitä erinäisimpiin asioihin. Järkevä poliitikko on sellainen, joka ottaa huomioon asiantuntijoiden lausunnot (toisin kuin nykyinen hallitus), koska heillä nyt vain ei ole tarvittavaa asiantuntemusta tarvittavalla tasolla joka asiasta (kuten ei meistä kellään, myöskään niillä asiantuntijoilla kaikista asioista, siksihän niitä asiantuntijoita tarvitaan, että he ovat oman alansa asiantuntijoita).

Me suomalaiset kansalaisina emme pysty asiaan vaikuttamaan millään tavoin, vaikka tekisimme mitä - eikä toki paljoakaan pystytä vaikuttamaan vaikka teollisuuskin otettaisiin mukaan - ja siksi on kyllä vähän kyseenalaista se, kannattaisiko Suomen olla olevinaan eturivissä ilmastonsuojeluasioissa, vai kannattaisko kuitenkin tehdä vain se, mikä on järkevällä tavalla toteutettavissa. Se kuitenkin mitä kannattaisi tehdä, olisi panostus tutkimukseen tällä saralla, eli teknologian kehittämiseen sillä tasolla, että siitä tulisi myös vientituote. Siihen ehkä tarvitaan se, että toimitaan muutenkin suunnannäyttäjänä, mutta tehokkaimmin sekin tapahtunee kuitenkin teknologian kehittämisen saralla.

Pertti Vaulasvirta

Eihän oppositiosta päin tarvitse mitään ratkaisuja tehdä, sehän on hallituksen tehtävä. Riittää kun Rinne kumartaa kaikkialle ennen vaaleja, johan suomalainen äänestäjä nyökkii mukana:"on se vaan fiksu tuo Rinne".
Hah, katsotaan vaalien jälkeen kuinka Rinne kumartelee luonnon suuntaan.
Taitaa työpaikat vetää pitemmän korren