Keskiviikko 12.12.2018

Kokoomus lähtee ”perintöveron kimppuun” – Timo Harakalta vahva vastalause: ”Tämä ei ole köyhän suomalaisen ongelma”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
12.10.2018 11:39
Päivitetty: 
12.10.2018 13:06
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Sdp:n verovastaava Timo Harakka vastusti kokoomuksen pyrkimyksiä eduskunnan keskustelussa vedoten muun muassa taloustieteilijöiden näkemykseen.
|

Eduskunnassa käsiteltiin torstaina kansalaisaloitetta perintö- ja lahjaverosta luopumisesta. Aloite ei ole etenemässä sellaisenaan, mutta muun muassa kokoomus julisti, että perintöveron kimppuun päästään ensi vaalikaudella. Sdp:n kansanedustaja Timo Harakka toi esiin, että asiantuntijat vastustavat perintöverosta luopumista.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Jukka Kopra vastasi kansalaisaloitetta vastustavalle Harakalle, joka tivasi kokoomukselta aikataulua, jolla puolue haluaa perintöverosta luopua.

”Varmaankin ensi vaalikaudella päästään sitten perintöveron kimppuun, viimeistään, toden teolla. Kuten on todettu ja täällä havaittu yhdessä, tässä nykyjärjestelmässä on ongelmia”, Kopra sanoi.

”Keskustelussa on kysytty, mikä on kokoomuksen aikataulu. Meillä ei itse asiassa ole aikataulua, vaan meillä on puoluekokouspäätös siitä, että me haluamme tehdä selvityksen siitä, että voisimme luopua joko osittain tai kokonaan perintöverosta ja korvata sen luovutusvoittoveron kautta. Eli meillä on valmius edetä tässä reippainkin askelin”, jatkoi Timo Heinonen (kok) myöhemmin kokoomuksen linjasta.

Myös Sofia Vikman (kok) toivoi, että seuraava hallitus ”ottaisi asiakseen ratkaista Suomen olosuhteisiin sopivan mallin ja aikataulun, jolla perintöverosta luovuttaisiin”.

Sdp:n, vasemmistoliiton ja myös vihreiden edustajat vastustivat keskustelussa perintöverosta luopumista. Paljon äänessä oli sdp:n verovastaava Harakka.

Vihreiden Ville Niinistö ei uskonut kokoomusedustajien puheisiin.

”Minusta on rehellistä sanoa tässä tilanteessa ääneen, että on suoranaista veropopulismia sanoa, että perintöverosta olisi järkevää luopua tai että siitä olisi mahdollista luopua lyhyellä aikavälillä. Ei kokoomus ole hallituksessa sitä toteuttanut, vaikka se siitä nyt täällä sitten vähän sinne päin antaa ymmärtää, muutamat sen populistisimmat kansanedustajat. Ette te ole luopumassa perintöverosta”, Niinistö sanoi kokoomuslaisille.

Kokoomuksen lisäksi myös keskustan puoluekokous on linjannut, että perintö- ja lahjaveroon pitää tehdä muutoksia sukupolvenvaihdoksia ja tavallisten perintöä saavien suomalaisten tilannetta helpottaen. Asiasta huomautti eduskunnan keskustelussa keskustan kansanedustaja Marisanna Jarva.

”Kuitenkin perintö- ja lahjaveron poisto kerralla ilman muita muutoksia johtaisi ojasta allikkoon. Korkeamman luovutusveron vuoksi perintöveron poisto merkitsisi joillekin tuntuvaa verotuksen nousua”, Jarva sanoi.

”Mahdolliset muutokset perintöveroon tulee tehdä osana verotuksen kokonaisuudistusta.”

Entä rahoitus?

Oppositiopuolueista rkp:ltä, kristillisiltä ja perussuomalaisilta löytyy ymmärrystä kansalaisaloitteelle.

”Ei ole mitään merkitystä sillä, montako kertaa jotain tuloa on verotettu. Kaikki raha yhteiskunnassa verotetaan moneen kertaan”

”Kuulun niihin, jotka kannattavat perintöveron poistamista, ja jotta tästä ei tulisi kohtuutonta haittaa, niin se olisi hyvä tehdä asteittain vaikka ensi vaalikauden aikana”, kristillisdemokraattien Antero Laukkanen sanoi.

Hän pohti myös, kuinka veroista luopumisesta aiheutuva rahoitusvaje voitaisiin hoitaa. Perintö- ja lahjavero tuottaa valtiolle esimerkiksi tänä vuonna arviolta noin 720 miljoonaa euroa.

”Voisihan siihen rahoja ottaa vaikka ammattiyhdistysliikkeelle maksettujen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistamalla”, Laukkanen pohti.

Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ilmoitti, että ”samalla, kun rkp haluaa, että pitkällä tähtäimellä luovutaan perintöverosta, haluamme myös, että verot käytännössä sitten tuodaan takaisin valtion kassaan luovutusvoittoverolla”.

Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Leena Meri kertoi perussuomalaisten tekevän lakialoitteen, joka esittää perintö- ja lahjaverolakiin muutosta leskien ja lasten perintöverovelvollisuuden ajankohdan osalta. Puolue muun muassa estäisi tilanteen, jossa lasten verovelvollisuus laukeaa jo perittävän kuollessa, vaikka leski jäisi yhä asumaan ja hallitsemaan perittyä asuntoa.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson piti populistisena ”väittää, etteikö perintöveron poistaminen kokonaan olisi toimenpidemuutos, joka hyödyttäisi erityisesti rikkaita ja joka myöskin vaikeuttaisi varallisuuserojen kasvuun puuttumista”.

Harakka iski vastaan: Asiantuntijat vedonneet perintöveron puolesta

Timo Harakka huomautti, että kansalaisaloite perintö- ja lahjaveron poistamisesta on suuri haaste vastuulliselle päättäjälle.

”Se vastuullinen päättäjähän yhtyy siihen harvinaisen yksimieliseen taloustieteilijöiden konsensukseen maailmanlaajuisesti, että perintö- ja lahjavero on suositeltava väline julkisten palveluiden rahoitukseen, koska se haittaa talouden toimintaa mahdollisimman vähän. Samoin The Economist -lehti puolusti äskettäin voimakkaasti perintöveroa mutta huomautti samalla, että se on kenties kaikkein vihatuin vero. Tästä ristiriidasta on osoitus myös tämä kansalaisaloite”, Harakka pohti.

Laaja ja arvovaltainen asiantuntijajoukko on Suomessa vedonnut perintöveron säilyttämisen puolesta. Lisäksi muun muassa Ekonomistikoneessa taloustieteilijät ovat päätyneet siihen, että perintövero on yksi ”vähiten huonoista veroista” eli on talouskasvun kannalta vähemmän haitallinen kuin useimmat verot.

Harakka halusi korostaa, että ”perintövero ei ole köyhän ongelma”, vaan auttaa heidän käyttämiensä julkisten palveluiden tuottamisessa. Hänen mukaansa perintöveroa maksetaan vain yli 20 000 euron arvoisesta perinnöstä ja leski maksaa sitä vain siltä osin kuin perinnön arvo ylittää 110 000 euroa.

”Perintövero ei ole vähävaraisen suomalaisen ongelma. Toisen kuvan tästä eduskuntakeskustelusta on voinut saada.”

Hän esitti pitkässä puheenvuorossaan neljä perustelua perintö- ja lahjaveron säilyttämisen puolesta.

”Se lisää taloudellista tasa-arvoa yhteiskunnassa, kun se edes vähän tasaa varallisuuseroja. Se kohdistuu tutkitusti varakkaisiin kansalaisiin. Tämä ilmenee siitä, että kun kautta linjan vuonna 2016 perintöveroa alennettiin, siitä hyötyivät ennen kaikkea kaksi ylintä tuloluokkaa”, Harakka sanoi.

Lisäksi hänen mukaansa perintövero tiivistää veropohjaa ja kohdistuu ”ansiottomiin tuottoihin”.

”Ei ole mitään merkitystä sillä, montako kertaa jotain tuloa on verotettu. Kaikki raha, joka kiertää yhteiskunnassa, verotetaan moneen kertaan. Silti ansiotuloa verotetaan paljon raskaammin, mikä on paljon vahingollisempaa kuin lahjojen ja perintöjen verottaminen.”

Kansalaisaloite lähetettiin täysistunnosta valtiovarainvaliokuntaan. Vaikka sillä on kannatusta, aloite tuskin nyt etenee eduskunnassa.

”On varmasti selvää, että tämä kansalaisaloite ei tällaisenaan nyt mene läpi, kun budjettia käsitellään ja budjettisyksyä eletään, mutta esimerkiksi ensi vaalikaudella tulisi pitkäjänteisesti, järkevästi, harkitusti jonkinlaisella portaikolla luopua tästä verosta”, keskustan Antti Kurvinen totesi aloitteen tilanteesta.

Kansalaisaloitteen yli 50 000 allekirjoittaa haluaisivat seurata Ruotsin esimerkkiä ja luopua Suomessa sekä lahja- että perintöverosta. Aloitteen mukaan verot kohtelevat ihmisiä epäoikeudenmukaisesti, vaikeuttavat muun muassa yritysten sukupolvenvaihdoksia ja kohdistuvat jo ennestään verotettuun tuloon.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Juha Lehtonen

Kyllä tämä on myös köyhien esim. opiskelijoiden ongelma, jotka joutuvat ottamaan lainaa, jolla perintöveron saa maksettua niissä ihan tavallisissa tapauksissa, joissa vanhemmat asuvat omistusasunnossa ja toinen kuolee. Silloin leski jää asumaan asuntoon, ja perillisillä ei ole mitään mahdollisuutta asunnon realisointiin.

Pasi Anttila

Niin. kuka on maksanut ne verot? Ei ainakaan perinnön saaja. Perinnön Antaja on maksanut ne ja kun perinnön saaja saa nämä varat/omaisuuden haltuunsa on se hänelle tuloa josta ihan normaaliin tapaan maksetaan veroa. Miten vaikea tämä on ymmärtää?

Hanna Siira

Onko sinusta siis oikein, että perinnönsaaja, jolla ei ole varaa maksaa perintöveroa, joutuu ottamaan lainaa veronmaksua varten? Jos leski tosiaan pitää hallintaoikeutensa, niin perinnönsaaja ei pysty omaa osuuttaan edes realisoimaan. Tai pystyy toki, mutta kuka ostaa ventovieraan osuudesta esim. 1/4. Toki veronmaksuun saa (rajallisesti) lykkäystä, mutta jos leski asuu siinä esim. 5 vuotta, niin verottajalta tuskin löytyy ymmärrystä. No vielä karmeampi tilanne, ettei perillisellä ole mahdollista saada lainaa, no verot täytyy kuitenkin maksaa. No sitten kun saa sen perintöveron jostain kyhättyä, niin asunto/kiinteistö myydään esim. 5 vuoden päästä voitolla, niin mitäs taas maksetaan, luovutusvoitonvero. Kyllä tässä nyt pitäisi vähintään sellainen lakimuutos tehdä, että veronmaksuaika alkaa juoksemaan vasta silloin, kun on konkreettisesti saatu raha. Kirjoitan siis tästä asiasta nimenomaan osakehuoneiston/kiinteistön kantilta ja kaikissa tapauksissa ei ole edes itsestään selvää, että voisit kieltäytyä perinnöstä.

Tapio Angervuori

Kiinteä omaisuus on tuloa vasta, kun se realisoidaan. Mielestäni veroja pitää maksaa realisoinneista, eikä "virtuaalisesta" rahasta. Kiinteän omaisuuden periminen i ole rahaa, vaikka sillä olisikin rahassa laskettava arvo.
Voisihan tuohon ehdottaa, että
1) jos perijällä on varaa maksaa perintövero saa maksaa,
2) muutoin vero otetaan normaali luovutusvoittovero, kun perittävää omaisuutta realisoidaan.

Tapio Angervuori

Mielestäni veroja maksetaan realisoinneista, eikä "virtuaalisesta" rahasta. Kiinteän omaisuuden periminen i ole rahaa, vaikka sillä olisikin rahassa arvioitavissa oleva arvo.
Voisihan tuohon ehdottaa, että
1) jos perijällä on varaa maksaa perintövero, niin saa maksaa,
2) muutoin tuo vero otetaan luovutusvoittoveron kautta perittävästä omaisuudesta, kun sitä joskus realisoidaan.

Hannu Rautomäki

Kataisen jäljiltä valtion velkakuorma on edelleenkin EU:n asettaman kriisirajan pinnassa, joten hallituksella ei ole mahdollisuuksia luopua yhdestäkään valtion tulolähteestä.
Luottoluokituksen tippuminen ja luotonoton kallistuminen uhkaavat.

Pertti Vaulasvirta

Lainaus: ”Ei ole mitään merkitystä sillä, montako kertaa jotain tuloa on verotettu. Kaikki raha, joka kiertää yhteiskunnassa, verotetaan moneen kertaan. Silti ansiotuloa verotetaan paljon raskaammin, mikä on paljon vahingollisempaa kuin lahjojen ja perintöjen verottaminen.”
---Ajatuspieru. Perintönä jaettava voi yhtä hyvin olla tuloa joka on jo ansiotulona verotettua omaisuutta. Ei siis ilmaista rahaa, vaan sen ihmisen antama lahja toiselle rahoistaa jotka on jo verotettu,,,,kenties moneen kertaan. Pitääkö sekin vielä verottaa. Mikä kiima saa demarit haluamaan ettei suomalaiset saisi kerättyä varallisuutta.

Seppo Simonen

Vasemmistopuolue on yrittänyt häivyttää kommunistiset perinteensä mutta Li Andersson on sanonut että hän diggaa Karl Marxia, Vihreäpuolue on liukunut jopa Vasemmistosta vasemmalle ja Touko Aallon mukaan hänen esikuvansa oli kommunismi kaiken kruunaa Sosialidemokraattinen puolue joka jo nimensä mukaan kannattaa sosialismia, ja on harakkana käsi ojossa apajalla eikun perinnöllä.
Siis nämä edellä mainitut puolueet vastustaa perintöveron muuttamista luovutus
veroksi, muistakaa tämä vaaliuurnalla.
Ruotsi, Norja ja Viro ovat luopuneet perintöverosta joten nyt on Suomen aika ja luopua, itseasiassa luovutus verona se tulee takaisin viiveellä.
Perintöverosta luopuminen helpottaa yritysten sukupolven vaihdoksia yritystä ei tarvitse muuttaa lihoiksi kun perillinen jatkaa yritystä.
Suotavaa on että eduskuntaan mennyt kansalaisaloite tästä asiasta saa nopean positiivisen käsittelyn.

Pasi Anttila

Haluatteko että Suomi tekee kaiken mitä naapurimaat? Mikä ihmeen perustelu on että joku jossain on tehnyt jotain. Ei ihme että Suomessa asiat ei tahdo sujua kun kokoajan pitää matkia jotakin. Vieläkun tietäisi aina että ketä matkis milloinkin. Muistaakseni Ruotsissa työnantajaliitto haluaisi palauttaa tämän veron.

Ruotsi on muuten luopunut yleisestä asevelvollisuudesta. Pitäisikö Suomen seurata perässä?

Seppo Simonen

Jaha Pasi kyllä meillä on hyvinkin plagioitu Ruotsia edesmennyt suuri viisas Sosialidemokraatti vaikuttaja Pekka Kuusi toi Ruotsista kokonaisen yhteikuntamallin nimittäin: pohjoismaisen sosialidemokraattisen hyvinvointiyhteikunta mallinnuksen joka perustuu progresiivisen verotuksen avulla tulonsiirtoihin jolla tasataan toimeentulo, jota hän kyllä katui myöhemmin.
Kaikki on paremmin Sven mamman sylissä, ei lakkoilla hallitusta vastaan, työttöömyys pientä, ei perintöveroa, autot halvempia ja oma valuutta sekä paljon muuta.

Jarmo Makkonen

"Haluatteko että Suomi tekee kaiken mitä naapurimaat? "

Toivottavasti Suomi tekisi kuten naapurimaat eikä lähtisi maksamaan muiden euromaiden velkojakin, eihän mikään verotus riitä kokoomuksen, keskustan ja sossujen verotukselle.

Kaarlo Kunnari

Harakka: "Perintövero ei ole vähävaraisen suomalaisen ongelma. Toisen kuvan tästä eduskuntakeskustelusta on voinut saada.” Harakka itse eliittikansalaisena puhuu palturia. Minulle perintövero on köyhänä 15 vuotiaana maailmalle lähteneen ongelma. Olen pienestä palkastani säästänyt ja tallettanut 40-50 vuotta lapsiani ja lapsenlapsiani varten pääomaa, jotta heidän elämänsä olisi hiukan parempi lähtökohdiltaan kuin minulla, jolla ei ollut mitään. Nyt kun sen perintäaika lähestyy vie verottaja lähes kaiken. Kuten aiemmin on kerrottu on näistä säästöistä jo moninkertaisesti maksettu vero. Hyvinvointilapset; kuten Harakka eivät taida ymmärtää mitä köyhyys on. Se on asunnon ja ruuan puutetta ja koulutuksen mahdollisuuden käyttämättömyyttä jne. Yksinkertaisesti aloitat nollasta; ei asuntoa, ei ruokaa, ei vaatetusta, ei haluamaasi koulutusta vaikka pääsykokeet on läpäisty (ei rahaa) . Kyllä joku roti vasemmistopolitiikoillakin pitäisi olla ettei kansalaiselta kaikkea ryöstetä.

Seppo Koskela

Perintövero joka kuitenkin koskee eniten niitä joilla on vähiten mahdollisuuksia hoitaa nuo verot: Duunarilla asuntovelka, opiskelijalla opintovelka,jne: kuitenkin nykyien lainsäädännön mukaan verotetaan siinä maassamissä perinnön jättäjä asuu eli on kirjoilla kuten myös lahjavero eipä taida olla kovin hyvin monillakaan mahdollisuutta moiseen ja nimen omaan näillä pieniyuloisilla velksisilla

Kaarlo Kunnari

Koskela; opintovelkaa et saanut ellei holhooja ole laittanut nimeään opintolainapaperiin, eli ikäluokkani joka on syntynyt sota-aikana ei saanut edes opintolainaa, koska paskamainen holhooja ei suostunut hyväksymään, saatikka takaamaan sitä. Silloin ei ollut valtiontakausta. Nyt sitten, kun olen yrittänyt toisella tavalla auttaa seuraavaa ja sitä seuraavaa sukupolvea, vie verottaja lähes kaiken. Kyllä mahdottomalta tuntuu taloudellisesta suosta poispääsy. Jos ei muu kiikasta niin verottaja vie tuhkatkin pesästä. Siskoni neuvo oli jo nuorena, kuluta kaikki mitä hankit, kyllä yhteiskunta sinusta ja lapsistasi huolen pitää. En ole tuota kokeillut, mutta joskus tuntuu siltä, että ehkä olisi sittenkin pitänyt tehdä niin. Ehkä olisin elänyt helpommalla ja kuin taivaan lintu. Yhteiskunta hoitaa asenteella, nyt olen maksajan roolissa, jota ei varmaankaan Harakan suku ole. Kälttäreitä kun ovat!

Pentti Westerholm

Toiset osaavat laittaa rahan tekemään työtä.Jotkut tuhlaavat ja elävät kädestä suuhun,osaavien kustannuksella.Sitten näitä osaavia ja heidän jälkeläisiä vielä rangaistaan moninkertaisilla veroilla.Onhan se aikamoista perustuslain mukaista tasavertaista kohtelua.

Tapio Angervuori

Mielestäni veroja pitää maksaa realisoinneista, eikä "virtuaalisesta" rahasta. Kiinteän omaisuuden periminen i ole rahaa, vaikka sillä olisikin rahassa arvioitavissa oleva arvo.
Voisihan tuohon ehdottaa, että
1) jos perijällä on varaa maksaa perintövero, niin saa maksaa,
2) muutoin ko. vero otetaan luovutusvoittoveron kautta perittävästä omaisuudesta, kun sitä joskus realisoidaan.