Tiistai 23.10.2018

Koskee jopa 100 000 nuorta – ”Suomen suurin ongelma, kaikki keinot käyttöön heti”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
12.10.2018 19:09
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Nuorten syrjäytyminen on Suomen suurin ongelma, STTK sanoo. Kuvituskuva.
|

Nuorten syrjäytyminen on ”Suomen suurin ongelma”, johon tulee puuttua heti ja kaikin mahdollisin keinoin. Näin linjaa toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen vt. johtaja Taina Vallander STTK:n blogissa.

”Suomessa arvioidaan olevan jopa 100 000 syrjäytynyttä nuorta. Kuilu hyvin ja huonosti voivien nuorten välillä nähdään olevan kasvussa. Tuskin kukaan meistä toivoo tätä kehitystä, mutta konkreettiset teot kehityksen kääntämiseksi jäävät puolitiehen”, Vallander kirjoittaa.

”Selvää on, että mitä pidempään ongelman ratkaisu viipyy, sitä kalliimmaksi se kansakunnalle tulee. Yksinkertaisemmalla matematiikalla voisi siis todeta, että kaikki käytettävissä olevat keinot kannattaisi kokeilla heti. Ehkä jokin niistä puree”, hän jatkaa.

STTK:n elokuussa tekemästä kyselystä käy ilmi, että suomalaisten mielestä tehokkaimmat keinot nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä ovat varhainen puuttuminen ja koulunkäynnin tukeminen.

”Oppivelvollisuuden pidentäminen jakoi vastaajia, mutta peräti 56 prosenttia uskoi sen olevan toimiva ratkaisu. Keinoista kaksi ensimmäistä on jo käytössä, oppivelvollisuuden pidentäminen sen sijaan vasta esitys poliittisessa keskustelussa”, Vallander toteaa.

”Oppivelvollisuuden pidentämisen varsin suuri kannatus toimivana keinona nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn yllätti kyselyn tilaajat. Tämä siitäkin huolimatta, että olemme itse esittäneet sitä ratkaisuna nuorten syrjäytymiseen”, hän jatkaa.

STTK kuitenkin katsoo, että pelkkä oppivelvollisuuden pidentäminen ei riitä.

”Katsomme, että syrjäytyminen tulee yksilölle ja yhteiskunnalle niin kalliiksi, että sen poistamiseksi tarvitaan kaikki keinot. Erityisesti sellaiset, joita ei ole vielä kokeiltu”, Vallander kirjoittaa.

Hän ottaa myös esille tuoreen tilastohavainnon: monet 25-35-vuotiaat miehet ajautuneet kokonaan työvoiman ulkopuolelle. Tästä puhui hiljattain myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen uusi johtaja Elina Pylkkänen Ylen Ykkösaamussa. Arvioidaan, että kyseisestä miesten ikäryhmästä 10 000–20 000 henkeä ei näy lainkaan tilastoissa edes työttöminä. Pylkkäsen mukaan skenaario on, etteivät he myöskään koskaan tule työelämään.

”Välinpitämättömyys vai tyhmyyskö meitä estää tarttumasta toimeen?” kysyy STTK:n Vallander.

Juttua korjattu 15.10. klo 10:52: Oppivelvollisuuden pidentäminen on vastaajien mielestä toimiva, muttei kaikkein toimivin keino syrjäytymisen ehkäisyyn.

LUE MYÖS:

Jaana Pelkonen: ”Yhdenkään toimintakykyisen nuoren paikka ei ole työkyvyttömyyseläkkeellä”

Eduskunnassa iso mölinä Sanni Grahn-Laasoselle: ”Ala ottaa vastuuta itse omasta tekemisestä”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Juha Salmi

Tosin AY-liike tyrmäsi ne toimet, millä yritettiin nuorten työllistymistä edistää. Koulutuspaikaikat joissa ei opiskelijloita näy ovat vain rahan haaskausta ja viroista päättävät koulutuksen järjestäjä.
Lopuksi vielä että on joskus tasapuolisuuden vuoksi hyvä että leikaukset koskevat joskus ammatillista opetusta ettei ne aina kohdistuisi yleissivistävään opetukseen,kuten edellinen hallitus kohdisti.

Hannu Rautomäki
Vastaus kommenttiin #13

Eli kyse oli aivan eri asiasta.

"SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan keskusteluja käytiin aktiivimalli kakkosesta ja erityisesti kehysriihen hankkeista eli pienten työpaikkojen yksilöperusteisten irtisanomisten helpottamisesta ja alle 30-vuotiaiden nuorten määräaikaisuuksien perusteiden poistamisesta."

Hannu Peltola
Vastaus kommenttiin #10

niin. pienet yrittäjät tosta kusis en iten, kukapa ammattiosaaja haluaa hakleutua ja jatkaa ikuisella koeajalla, ite ainakin hakeudun suuriin yrityksiin jossa ei tarvi ressata jos vaikka iltapäivällä potkut 3kk karenssille, nuorillehan sellanen sopii kun ei ole velkaa ja lapsia, mutta pärjääkö pienet yrittäjät ilman kokeneita osaajia ja ammattim iehiä jotka taatusti ei mene ikuiselle koeajalle

Kari Aaltonen

Onnittelut Sipilän hallitukselle, työn hedelmät alkaa näkyä ja tämä on vasta alkua, todelliset vaikutukset näkyvät vasta vuosien päästä. Erityis kiitos Grahn Laasoselle joka tuli ihan telkkariin puollustamaan koulutuksen alas ajoa.

Jouko Salminen

Tässäkin artikkelissa kerrotaan virheellisesti, että syrjäytyminen olisi ongelma erityisesti Suomessa. Oikeasti ongelma on globaali, eikä se koske ainoastaan nuoria miehiä. Verotuksella (sen alentamisella tai uudelleenkohdentamisella) ei edes teoreettisesti pysty poistamaan globaalia ongelmaa.

Köyhyys muualla aiheuttaa sen, että tuonti halvempana korvaa omaa tuotantoa. Köyhyyden ja ylikansoittumisen vahva korrelaatio edellyttää sitä, että köyhyyden poistamiseen pitäisi puuttua globaalisti.

Rikkailla (mailla ja ihmisillä) ei luonnollisestikaan minkäänlaista halua muuttaa järjestelmää, joka aiheuttaa köyhyyttä, mutta rikastuttaa heitä.

Jouko Salminen

Tässä teille keino, joka ratkaisisi ongelman, mutta jota ette halua ymmärtää.

FIAT järjestelmä aiheuttaa köyhyyttä ja syrjäytymistä. Sen perus idea on, että kaikki raha syntyy pankkien antolainauksesta. Käytännössä se ei ole mahdollista, joten keskuspankit ovat joutuneet viimeiset 10 vuotta letkuttamaan järjestelmään valtavasti rahaa, suoraan rikkaille.

Ne maat, joiden valuuttaa käytetään maailmankaupassa hyötyvät järjestelmästä taloudellisesti, muille kertyy pelkästään haittoja.

Järjestelmän ongelma on nimenomaan se, että rikkaudet kertyvät niille, joilla on varaa ottaa lainaa, mutta samalla rahamäärän kasvu aiheuttaa inflaatio-ongelman niille, jotka eivät omista vakuuksia lainaa varten.

Järjestelmä onkin erittäin epädemokraattinen. Raha pitää muuttaa sellaiseksi, että se syntyy kaikille tasapuolisesti, kaikkialla maailmassa. Tämä tietenkin edellyttää, että maapallolla on käytössä vain yksi valuutta

Hannu Lehessaari

Tuskin koulu tai hallitus pystyvät ratkaisemaan ongelmaa, jonka syntypaikka on koti. Perheen ja kodin roolia on pikkuhiljaa siirretty yhteiskunnalle, mutta kyllä lasten kasvatus tapahtuu ensisijaisesti kotona. Päiväkoti on hoitopaikka, vaikka kuinka puhuttaisiin varhaiskasvatuksesta. Jos ongelman syyytä ei tunnisteta, ei tilanteeseen löydy korjausta oireita lääkitsemällä.

Pirkko Achrén

Nuorten syrjäytymisen seurauksena osa nuorista ei ole kykenevä opiskelemaan, vaan saattaa jopa aiheuttaa turvallisuusuhkia koulu- tai työkavereilleen. Ammatillinen koulutus on tarkoitettu sellaisille nuorille, joilla on riittävä opiskelukunto. Opettajilla ei ole riittävää mielenterveys- ja päihdetyön osaamista - eikä heillä kuulukaan olla, koska ammatillisen koulutuksen perustehtävä edellyttää opettajilta ensisijaisesti pedagogista osaamista. Myöskään rahoitusuudistus ei asiaa tue. Suomesta kunnilta puuttuvat riittävät palvelut syrjäytyneiden nuorten ja nuorten aikuisten kuntouttamiseksi. Näiden nuorten sysääminen ammatillisen koulutuksen kuntoutettavaksi on vastuutonta sekä syrjäytyneen itsensä että opiskelukuntoisten nuorten näkökulmasta.