Maanantai 19.11.2018

Anne Berner Turun tunnin junasta: ”2031”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
14.10.2018 08:57
  • Kuva: Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Anne Bernerin mukaan työryhmä pohtii tällä hetkellä, miten yli miljardin euron liikennehankkeita voidaan rahoittaa. Turun tunnin juna kuuluu tähän ryhmään. Arkistokuva.
|

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk) mukaan nopeutettu junayhteys Helsingin ja Turun välillä on kaavailtu olevan valmis vuonna 2031. Berner mainitsi vuosiluvun lauantaina keskustan järjestämässä keskustelutilaisuudessa Lohjalla.

Nopea junayhteys Helsingistä Turkuun, niin sanottu tunnin juna, on yksi niistä hankkeista, jotka on tarkoitus sisällyttää hallituksen edistämään 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Lohjan ja Salon kautta oikaisevan radan suunnittelua edistetään parhaillaan siihen varatulla 40 miljoonalla eurolla.

”Olisin kovin yllättynyt, jos tässä 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa nämä keskeiset hankkeet eivät olisi mukana”, Berner sanoi viitaten tunnin junaan.

Eduskunta on tarkoitus saada sitoutumaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan yli vaalikausien. Uutta ajattelua valmistellaan eduskunnassa parlamentaarisessa työryhmässä eri eduskuntapuolueiden kesken.

”Olemme siirtymässä kohti ruotsalaista ajattelua ja järjestelmää, jossa pyritään sitouttamaan kaikki päättäjät pitkäjänteisesti 12 vuoden päätössykleihin, jolla pystyään luomaan enemmän ennakoivuutta, mutta myös enemmän näkymää siihen, minkälaisiin infrainvestointeihin olemme alueiden ja valtakunnan tasolla sitoutumassa ja miten niitä rakennetaan”, Berner totesi.

Suomessa on vireillä Turun tunnin junan lisäksi paljon muitakin ratahankkeita, jotka myös kilpailevat toistensa kanssa. Niihin kuuluvat Helsingin keskustan pisararata, Kouvolasta Porvoon kautta lentokentälle kulkeva rata ja Helsingin ja Tampereen välinen kolmas raide, jota myös tunnin junaksi kutsutaan.

Turun ja Helsingin nopeampaa junayhteyttä Salon ja Lohjan kautta selvitettiin viimeksi 1970-luvulla. Hanke kariutui silloin rahapulaan, eikä Uudenmaan kunnissa löytynyt myöskään hankkeeseen yhteistä tahtotilaa.

Nyt liikenneministeriössä on löytynyt vuosiluku, jolloin uuden radan pitäisi olla valmis liikennöitäväksi. Siitä huolimatta ei ole lähellekään varmaa, toteutuuko koko oikoratahanke ylipäätään tälläkään kerralla.

”Nykyisessä suunnitelman aikataulussa Turun tunnin juna valmistuu 2031. Nyt on sitten kysymys että, onko 2031 hyvä aika. Onko se liian kaukana, voisiko se olla lähempänäkin? Tähän kysymykseen voidaan vastata silloin, jos löytyy myös rahoitusratkaisu”, liikenneministeri sanoo.

Bernerin mukaan työryhmä pohtii tällä hetkellä, miten yli miljardin euron liikennehankkeita voidaan rahoittaa. Turun tunnin juna kuuluu tähän ryhmään, sillä sen kustannusten arvioidaan nousevan ministerin mukaan noin kahteen miljardiin.

”Etenkin nämä yli miljardin euron raideinvestoinnit voitaisiin rahoittaa monipuolisemmin niin, että rahoitukseen osallistuu esimerkiksi meidän työeläkeyhtiöt, mahdollisesti saataisiin paremmin rahoitusta EU:sta, voitaisiin hyödyntää Pohjoismaiden investointipankkia ja Euroopan investointipankkia valtion ja mahdollisesti kuntien lisäksi”, Berner sanoi.

Rahoituksen kannalta on ratkaisevaa saada käsitys, minkälainen taloudellinen hyöty yksittäisestä ratahankkeesta seuraa ja mitkä ovat hyödyt turvallisuuden sekä ilmaston kannalta.

Turun tunnin junan osalta selvitetään Bernerin mukaan tämän vuoden loppuun mennessä, onko sitä mahdollista edistää niin sanotulla hankeyhtiömallilla. Tämä voisi johtaa sen valmistumiseen jopa ennen vuotta 2031.

”Jos se olisi valmis vaikka viisi vuotta aikaisemmin, paljonko siitä syntyisi silloin yhteiskuntaan hyötyä, onko se sen arvoista?”, Berner sanoi.

Tunnin junan, kuten muidenkin suunniteltujen raidehankkeiden osalta yksi ongelmallinen kysymys rahoituksen ohella on se, mille paikkakunnille tulevat asemat.

Liikenneviraston papereissa ajoaika Helsingistä Turkuun olisi nopeimmillaan jatkossa 1 tunti 13 minuuttia nykyisen vajaan kahden tunnin sijaan. Lohjan Lempolaan ja/tai Vihdin Höytiönnummelle pääsisi Helsingistä noin puolessa tunnissa ja Saloon alle tunnissa.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Kaj Nyyssönen

Erinomainen ajatus kun Turun ja Tampereen tunnin junat kulkisi ao kaupukien lentokentille tai niiden kautta niin helsinki voisi vallata Seutulan lentokentän asuinalueeksi. Siellä olisi Infrakin valmiina. On tieyhteydet, Rautatie, Tilat valmiina kaikille palveluillekin ja valmiit suuret hallit liikuntatiloiksikin

Ilkka Salo

Turku-Helsinki osana länsi-itä-päärataa Skandinaviasta Pietariin valmis jo vuonna 2026? Laitetaanpa monipuoliseen rahoitukseen vauhtia!

Suomen päärata Turku-Salo-Lohja-Espoo-Helsinki-Vantaa-Lahti-Kouvola(Mikkeli/Kuopio)-Lappeenranta(Joensuu), minkä välittömässä vaikutuspiirissä tuotetaan yli 55% Suomen BKT:stä.

Hannu Mononen

Järjetön hanke, kun olemassa oleviakaan rataosuuksia ei kyetä pitämään kunnossa. Moniko ja kuka lopultakaan tarvitsee tuota tunnin junamatkaa (johon ei väliasemilta pääse kyytiin), kun nykyisten junayhteyksien matka-ajalla voi halutessaan tehdä töitä läppärillä, lueskella tai nauttia viihteestä?

Vuonna 2031 pienlentokoneet akkukäyttöisillä moottoreilla kuljettavat kiireistä matkustajaa nopeasti ja halvalla – on vain ymmärrettävä pitää Malmin lentokenttä ilmailukäytössä eikä pilattava sitä umpeen rakentamisella (ilman olennaista vaikutusta Helsingin asuntotilanteeseen).

"Tunnin juna" on vanhentunut jo liikennöintinsä alkaessaan, se ryöstää kaikkia veronmaksajia koko valtakunnassa eikä ikinä maksa takaisin investointeja ja rakennettavan uuden reitin takia tehtävää ympäristön pilaamista haittavaikutuksineen kymmenilletuhansille sivullisille.

Lauri Furtato

Vanhentunut se tosiaan on jo syntyessään. Koko euroopan tulisi ottaa mallia aasiasta. Muuten raideliikenne on ainakin toistaiseksi kustannustehokkain, edullisin ja kaikin puolin paras tapa matkustaa, mutta tällä hetkellä ei koske Suomea. Myös länsi-itä suunnan raideliikenne tulisi saattaa 2000-luvulle samoin kuin etelä-pohjoinen ilmansuunnan liikenne. On vallan kummallista, että vielä vuonna 2018 suurin osa liikenteestämme perustuu kumipyörillä kulkeviin rekkoihin. Sekö se sitten on tehokasta ja toimivaa?

Tarja Laakso

Jokohan se vuonna 2031 tulisi tuo Turku-rata... Niin kauan kuin minä muistan, on suunniteltu Helsinki-Turku-ratayhteyden parantamista. Muistan lapsuudesta (1970-luvulta siis) jopa merkinnät maastossa tulevasta Elsa-radasta - ei vaan ole näkynyt eikä kuulunut rataa...

En tiedä, onko sillä mitään merkitystä, toki Lohja tuntui olevan yksi "pääkaupunkiseudun asumislähiö" kun muutama vuosi sitten siellä piti käydä ihan julkisilla kulkuneuvoilla (siis verrattuna siihen, mitä se oli joskus omassa nuoruudessani).

Salosta varmasti voisi käydä pääkaupunkiseudulla töissä, jos yhteydet olisivat sopivat - käydäänhän pääkaupunkiseudulla töissä paljon myös pääradan varrelta saman matkan päästä kuin Salosta (ja pidemmältäkin, taitavat monet käydä Tampereelta asti töissä pääkaupunkiseudulle tai ainakin usein, junat ainakin täyttyvät Tampereella), Lohja vielä lähempänä toki.