Sunnuntai 18.11.2018

Tutkija löysi irtisanomislaista uuden ongelman: ”Yhdenvertaisuusperiaatteen nojalla sanon heti, että EI”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
14.10.2018 09:41
  • Kuva: Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Jukka Seppisen mukaan hallituksen ajama niin sanottu irtisanomislaki voi olla mahdollinen vain perustuslain säätämisjärjestyksessä. Arkistokuvassa Juha Sipilä, Petteri Orpo ja Kai Mykkänen hallituksen aitiossa eduskunnassa.
|

Valtiotieteen tohtori, lakimies ja ex-diplomaatti Jukka Seppinen kysyy Puheenvuoron blogissaan, onko mahdollista eriarvoistaa irtisanomisperusteita suurissa ja pienissä yrityksissä. Seppinen viittaa Juha Sipilän (kesk) hallituksen suunnittelemaan niin sanottuun irtisanomislakiin, jolla halutaan helpottaa henkilöperusteista irtisanomista pienissä yrityksissä.

”Kun hallitus sanojensa mukaan antaa pieniä työnantajia suosivan lakiesityksen, päädytään asiaan eduskunnassa. Lakiesitys tulee saattaa perustuslakivaliokunnan tiukkaan käsittelyyn. Onko mahdollista eriarvoistaa irtisanomisperusteita suurissa ja pienissä yrityksissä. Yhdenvertaisuusperiaatteen nojalla sanon heti, että EI. Vain perustuslain säätämisjärjestyksessä tämä on mahdollista. Siihen en näe mahdollisuuksia”, Seppinen kommentoi.

Hallitus antaa eduskunnalle ensi viikolla tiedonannon työllisyyspolitiikasta, jonka osa niin sanottu irtisanomislaki on. Tiedontanto tarkoittaa, että eduskunta keskustelee ilmoituksesta ja äänestää siitä sitten.

Ay-liike puolestaan on tehnyt selväksi, että poliittiset lakot ja ylityökiellot jatkuvat ja laajentuvat, ellei hallitus vedä koko esitystään pois.

Keskustan Kymenlaakso piirin hallituksen jäsen Vesa Levonen arvioi, että kiistassa on ajauduttu pisteeseen, jossa molemmat osapuolet ovat selkä seinää vasten eikä kumpikaan kykene antamaan periksi.

”Hallituksen ja ay-liikkeen välinen kiista olisi pitänyt kyetä ratkaisemaan aikaa sitten niin, ettei yhtäältä Suomessa olisi vaaraa ajautua yleislakkoon ja toisaalta ajautua sellaiseen tilanteeseen, jossa ay-liike voi vielä senkin jälkeen ryhtyä vastustamaan tulevaa hallituksen esitystä nk. irtisanomislaista ulkoparlamentaarisin keinoin”, hän kirjoittaa omassa Puheenvuoron blogissaan.

Jos hallitus saa tiedonantomenettelyn jälkeen suoritettavassa eduskunnan äänestyksessä luottamuksen, irtisanomislain valmistelu jatkuu ja ay-liike on ajettu Levosen mukaan polvilleen.

”Työtaistelutoimenpiteitten jatkaminen tämän jälkeen löisi väistämättä ay-liikkeen otsaan ns. roiston leiman, jonka kuuluisi joutua kaltereitten taa, mikäli se ei alistu ja jatkaa työtaistelutoimenpiteitten viemistä pahimmassa tapauksessa kohti yleislakkoa, jonka jälkeen varmasti koko Suomi ja kaikki suomalaiset häviävät tässä ”pirulliseksi” muuttuneessa uhkapelissä”, hän kirjoittaa.

Mikäli hallitus taas ei saisi luottamusta tiedonantomenettelystä käydyn keskustelun jälkeen, Levosen mukaan kyseessä olisi Sipilän hallituksen loppu, vaikka uusia hallitustunnusteluja käytäisiin vielä ennen kevään eduskuntavaaleja.

”Hallitus luonnollisesti tietää, että sillä on eduskunnan enemmistö ja se uskoo saavansa luottamuksen niin kuin se on tähänkin asti onnistunut nämä luottamusäänestykset selvittämään.”

Juha Sipilän mukaan tiedonantokeskustelu käydään eduskunnassa tiistaina ja keskiviikkona äänestetään, jatkaako hallitus linjaansa vai ei. Tilanteesta tekee erikoisen se, että esitystä henkilöperusteisten irtisanomisten helpottamisesta pienissä yrityksissä ei ole vielä annettu eduskunnalle, vaan eduskunta keskustelee ensi viikolla siitä, pitäisikö hallituksen jatkaa nykyisellä linjallaan. 

Lue lisää:

”Toivon, että pääministeri Juha Sipilä ei lähde pikavoittojen toivossa romuttamaan yhteistyötä” - Näin ay-pomo perustelee päätöstä työtaisteluista

Demarikansanedustaja ryöpyttää: ”Hallitus leikkii irtisanomissuoja-asiassa tulella”

Antti Kaikkonen: ”Onko kiistely pienimpien yritysten työllistämiskynnyksen madaltamisesta enää missään mittasuhteissa?”

Sanaharkka Juha Sipilän päätöksestä: ”Poliittista teatteria ja ylimielistä huijausta”

Keskustavaikuttaja irtisanomislaista: ”Veikkaan että tilalle tulee voimakkaasti muutetumpi malli”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Timo Virtanen

Samaa mieltä. Ei Saksassakaan ole nuo irtisanomisajat ja korvaukset kaikissa yrityksissä samat. Tohtorit ja professorit tuntuvat olevan pihalla. Suomessakin on ihan eri ehdot virkamiehillä kuin muilla työntekijöillä. Ja johtajilla ei taas ole mitään suojaa, ellei ole itse erikseen sopinut työsopimuksessaan.

Mauri Lindgren

Ei ole vielä nähty lakiluonnosta, mutta veikkaan Sipilän ehdottavan sitä mallia, mikä vastaa mallia, mikä on käytännössä 1-4 työntekijän yrityksiä Saksassa. Siinä ei tietenkään ole mukana Sipilän sairasta karenssiseurausta. Se saisi 100-0 turpiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.

Timo Vahtera

Nope. Perustuslain mukaan kansalaisia kohdeltava yhdenveroisina, ei yrityksiä.
Suuremmille yrityksille voidaan säätää pienimpiä yrityksiä enemmän velvoitteita.
Irtisanomislaki taas asettaa yksittäiset työntekijät eri-arvoiseen suhteeseen.

Jaakko Aalto

Harvaa, jos mitään, periaatetta tarjoillaan sovellettavaksi niin mielivaltaisesti ja sattumanvaraisesti kuin tuota yhdenvertaisuusperiaatetta. Toisinaan, kuten tässä tapauksessa, sen väitetään estävän jonkun lain säätämisen, vaikka periaatteen tulkintaa jouduttaisiin venyttämään absurdeihin mittoihin. Toisinaan se taas ei vaikuta edes ilmiselviin ertyiskohteluihin.

Periaatteen keskeisenä sisältönä on vaatimus kohdella samanlaisia tapauksia samalla tavoin mutta erilaisia tilanteita sen sijaan niiden eroavuudet huomioon ottaen. Yhdenvertaisuusperiaate sisältää myös viranomaiseen kohdistuvan yleisen syrjintäkiellon eli kiellon asettaa ketään ilman hyväksyttävää perustetta eriarvoiseen asemaan esimerkiksi alkuperän, uskonnon, sukupuolen, iän, poliittisen tai yhteiskunnallisen näkemyksen, ammattiyhdistystoiminnan tai muun vastaavan syyn vuoksi. Periaate edellyttää myös päätöksenteon ja kohtelun johdonmukaisuutta.

Jari Eeva

Tunnen myötähäpeää. En niitä kohtaan jotka puolustavat perustuslakia ja työntekijöiden oikeuksia, vaan luottamuslauseen anelijoita kohtaan. Kokoomuksessahan on "oikeusoppinut". Ehkä siellä tehdään sama oivallus, kuin Juha -elokuvan päähenkilö teki nähdessään lastun tulevan ylävirrasta: elämää on muuallakin!

Tapio Mäkeläinen

Toi on kanssa yks SY läpi saama hokema. Mihin neuvotteluihin? Suomessa on alakohtaiset sopimukset mutta SY jauhaa tuota syrjintäänsä. Millaiset skabat ne ” neuvottelut ” olisivat jos 50000 yritystä kokoontuu stadikalle vai miten se menisi? Olis vispiläntekijät, parturit ja balalaikankorjaajat yhdessä Wartsilan ja ABB kanssa pohtimassa. Niinkö?

Mikko Isotalo

Kuinka on sitten mahdollista, että suuremmat yritykset joutuvat maksamaan isommat eläkemaksut työllistämistään ihmisistä? Tämähän on ilmiselvää yhdenvertaisuuslain rikkomista. Lisämaksut pitää siis poistaa heti.
Entä kuinka on mahdollista, että jotkut joutuvat maksamaan isomman osan tuloistaan veroina kuin toiset? Tämäkinhän on ilmiselvää yhdenvertaisuuslain rikkomista. Progressiivinen verotus pitää siis poistaa heti.

Pauli Ojala

Työryhmä on lausunnossaan todennut ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahalaista, että se on perustuslain vastainen, koska sen rahoituksesta vastaavat kaikki työntekijät, mutta vain osa, työttömyyskassan jäsenet, saavat siitä korvauksen.
Koskahan tämä yhdenvertaisuusongelma korjataan?
AY-liikehän vaatii yhdenvertaisuutta. Tosin en ole kuullut yhtään mainintaaym. yhdenvertaisuusrikkomuksen korjausvaatimusta.

Seppo Simonen

Kommunistisessa yhteiskunnassa piti yhdenvertaisuuden toimia mutta eipä toiminut, puolue-eliitillä oli loisto edut tavalliseen tallaajaan nähden.

AY liikkeen johdon tili ei hupene mutta aiheuttaa toiminnallaan rahallisia menetyksiä jäsenistölle ja syyttömälle kolmannelle osapuolelle.
Edustuksellisessa demokratiassa lansäätö valta on eduskunnalla suvereenisesti. Oikeastaan AY liikkeen pitää suututtaa kansa yleislakolla AY vastaiseksi tulevia vaaleja ajatellen.

Muutoin olisikin epänormaalia jollei US-n toimittaja Katja Incoronato olisi löytänyt viikonloppu valistajaa meille infoamaan yhdenvertaisuudesta.

Hannu Kauppinen

Tässähän on SY ry teettänyt kyselyn omassa jäsenkunnassaan (n.80 000 tmi, ay, ky, oy -mikro, pien ja pk yrityksissä, jotka ovat kokoluokassa 1, 1-4, 5-9, 10-19, 20-49, 50-99, 100-) työllistäviä.
Tosiasiahan on, että juuri nämä yritykset joutuvat
jatkuvasti taistelemaan näiden tiukkien työllistämissäädösten, henkilökunnan ja työntekijöiden palkkakustannusten kanssa ja erityisesti noudattamaan joustamattomia irtisanomisehtoja jne. Yksi virheellinen työduhde voi maksaa yritykselle keskipalkalla arvioiden 3 kk koeajalla 8 000-15 000€ ja riitatapauksessa kaataa koko yrityksen. Tosiasiassa tämän koko luokan yrityksille ei muodostu vapaata omaa pääomaa tälläisiin lakivelvotteisiin irtisanomiskustannuksiin. Nyt puhutaan ja kiihkotaan ihan toisista asioista, koska työmarkkinat eivät ole homogeeniset eikä työnantajat. Tasapuolisuus on täysin naiivi ja absurdi perusteluna.

Nostaisin nyt keskusteluun, että onko tasapuolisuutta riskien jaossa ja vastuuta jakaa yrittäjä/yritysriskejä työllistämiskysymyksissä näissä mikro- pien- yritysissä, joissa yhden henkilön tuottama liikevaihto vaihtelee keskimäärin 40-150 t€/v ja nettovoitto 0-6000€/v.
Case: tehkääpä nyt tutkimus näiden kokoluokkien yrityksien nykytilasta ja niiden tuottavuudesta, niin yllätys yllätys alkaa selviämään faktat missä on todelliset kannattavan yritystoiminnan vaatimukset ja erityisesti työllistämisen ja kasvun esteet.
Paikalliseen sopimiseen ja irtisanomiseen tarvitaan joustoja ja uudistuksia.
Nyt olisi myös tarvetta tutkia ja uudistaa yrittäjien sosiasliturvaa ja erityisesti YEL ehtoja
(erityisesti naisvaltaisilla itsensä tyllistävillä yrittäjillä ei synny tarvittavaa edes eläketurvaa, maksa siinä sitten yritystoiminnasta tuottamatonta palkaa ja henkilökuluja).
Tasapuolisuuden nimissä on syytä kysyä, että mitkä ovat työntekijän riskit ja vastuut.
Toivottavasti näitä asioita punnitaan tasapuolisesti ja huolella tuota lakiehdotusta perustuslainkin näkökulmilla arvioitaessa.
Poliitikalla ei tässä maassa nykyisin hoideta kuin vanhoja valtasuhteita ja rapautuvia suojamuureja puolustamalla ja omia etuja ajamalla.

Katsokaa hyvät ja arvon poliitikot itse YLE Areenasta nauhotetut kyselytunnit ja täysistunnot. Siellä on paljon niitä pärdtäkertoimia, jotka taitaa saada potkut. Ei tarvinne perustella ja tuoda esille nyt käytävää valtasotaa ennen vaaleja. Työkaluiksi käy kaikki millä pystyy hutkimaan vastustajiaan. Nyt on käyty tietysti jo parlamennttarisimin ja lainvalmistelunkin kimppuun ja erityisesti työllistämisen ja työllisyyden arimmilla ongelmilla. Meno on härskiä ja täysin vastuutonta jopa puolin ja toisin.
Elääkö Suomen politiikka jo vihapuheiden ja koston pysyvää aikaa. Siltä näyttää ja jokainen äänestäjä miettii tarkaan mitä sitten tekee, kun on kypsä aika antaa äänensä. Meitä kansalaisia ei voi toista kertaa huijata tai sitten voi, kun huijaamne itsekkin omaksi haitaksi.

Jari Eeva

Yhdenvertaisuutta ei ole. Varsinkin, kun puhutaan hallituksen leikkauspolitiikasta. Hyväosaisilta ei leikata, yritystukia ei leikata, mutta vähäosaisille leikkuria on jos jonkinlaista. Leikattua konjakkia ei tosin tarjota. Yritystukea voidaan kevyesti maksaa, koska kyseessä ei ole luonnollinen henkilö. Luonnollisen henkilön, osakkeenomistajan tilille se kuitenkin osinkona päätyy varsin monessa tapauksessa.

Vesa Huhtanen

Sinähän paasaat aivan päättömiä. Kaikilta on leikattu. On esim. solidaarisuusvero. Yritä nyt muistaa sekin, että keski- hyvätuloiset pitävät tätä hyvinvointivaltion rulettia aika vahvasti yllä. Kuka heidän etuaan ajaa?
Sinäkin harrastat tätä asenteellista jargonia.

Jari Eeva

En kirjoittanut imperfektissä. Työssä olevien palkkasumma on kasvanut viime vuoteen verrattuna huimasti ja tulee varmaan edelleen kasvamaan. Sosiaaliturvan leikkaukset sekoittavat monen ihmisen elämän, oli syyllinen tai ei. On jokaisen valinta, haluaako kuulua johonkin etujärjestöön. Siihen ei kyllä tarvetta ole ollut, koska työehtosopimukset koskevat kaikkia, joten edun ajajia on. Jokaiselle löytyy myös etujärjestö, jäsenmaksua vastaan.Olen kyllä tietoinen, mitä verojen maksaminen on ollut ja on edelleen. Eläkeläisiltä ja sotaveteraaneilta leikataan ostovoimaa. Inflaatio syö etuisuuksia. Näin ainakin on hallituksen suunnitelma.

Vesa Huhtanen
Vastaus kommenttiin #36

Eiköhän tämä hallitus ole jo leikkauksensa tehnyt? Huhtikuussa on vaalit ja uusi hallitus saa kestävyysvajeen taas murheekseen. Porvarihallitus sai sitä sulatettua muutamalla miljardilla, mutta syömävelkaa on vielä otettu lähes pari miljardia. Mikä puolue sitten saakin pääministerin, niin yksi on varmaa jakovaraa ei ole eikä tule.

Pasi Käyhkö

Mutta, saivathan maajussit viime talvena ja vuonna 2016 lisätukia kun Venäjänkaupoa ei käynyt. Nyt tulee taas tänä syksynä tukia kun tämä pohjolan luonto on tällainen.
Kenelläkään muulla ei ole vastaavaa tukiautomaattia.

Ilkka Paananen

Se on oikein, että tuet maksetaan niin kuin ne on sovittu maksettavan. Niin maajusseille, yrityksille kuin yksityisille kansalaisillekin. Mitä sitä suotta hermojansa repimään. Käydään äänestämässä ja katellaan miten menee jatkossa.

Lauri Kiiski

Seppinen voisi vastata, että onko kunta-alan 5 vuoden irtisanomissuoja sekään perustuslain vastainen ja onko se, että joidenkin palkka on 2.000 euroa ja toiste 20.000 euroa sekään ehdenvertaisuuden perustein perustuslain vastainen.

Seppinen taisi kyllä nyt sortua ajattelemattomuuteen.

Viljo Asikainen

Seppinen ei suinkaan sortunut ajattelemattomuuteen vaan nimenomaan heräsi ajatteluun. Hän korosti ajattelevansa asiaa ja kirjoittavansa juristina juridisesta näkökulmasta. Tämä onkin kestävä näkökulma tässä asiassa.

Kommenttiketjussa on tuotu esiin kaikenlaisia kansalaisia ja palkkatyöntekijöitä eriarvoistavia seikkoja ikään kuin vastalauseena Seppisen esittämälle tasa-arvovaatimukselle. Mutta nämä esiin tuodut seikat perustuvat erilaisiin valtiovallan ulkopuolisten toimijoiden välisiin sopimusperäisiin käytänteisiin. Seppinen puhuu nimenomaan valtiovallan lainsäädäntötoimin luotavasta eriarvoistamisesta. Sitä olisi työntekijöiden asettaminen erilaiseen asemaan lakisääteisen irtisanomissuojan suhteen kaavamaisesti vain heidän työnantajansa koosta riippuen. Sellainen ei todellakaan voi tulla kysymykseen muuten kuin perustuslakia muuttamalla jos sittenkään.

Jaakko Lautaoja

Niissä pienissä yrityksissä, joille tuota sorvaamassa ollaan, on jo nyt jokseenkin kaikissa nollasopimukset. He vain lopettavat kutsumasta töihin ilman mitään yt neuvotteluja. Työntekijä on jopa pahemmassa liemessä, kun ei voi itse edes irtisanoutua, kun siitä seuraisi karenssi. Mihin ihmeeseen tuota pärstäkerroinlakia siis ollaan vääntämässä. Yritysmaailman rupusakilla on jo tehokkaampi kyykytysmalli.

Ilmari Sepponen

Tämä keskustalainen hallitus on itse piru. On uhkailtu pakkokeonolailla ja monella muulla. Sitä saa mitä pyytää. Nyt on Ay-liikkeiden vuoro uhkailla yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan. KIKY-sopimuksen hyväksymisen lupauksena oli myös, ettei enää kiristetä työehtoja. Valehtelijoita koko hallitus. :(

Ilkka Salo

Nykyisin TES-yleissitovuus pakottaa nekin työnantajat hyväksymään muiden sopimat ehdot vaikka heitä ei ole eriarvoisesti hyväksytty neuvottelemaan edes omista asioistaan.

Niinpä näiltä yrittäjiltä / työnantajilta on nykyisin viety perustuslaillinen sopimusoikeus sekä järjestymisvapaus. Yrittäjien kyykyttäjinä on työkartellissa lähinnä ay-liike. Työkartellissa mikä sanelee ja pakottaa yrittäjiä vastoin oikeusperiaatteita.

Tero Sivula

Kysymys, miksi hallitus yrittää tehdä jatkuvasti lakeja jotka eivät mene läpi perustuslain, olisiko jotain tärkeämpää tekemistä, tämä kyseinen laki ei voi mennä läpi kahdesta syystä, kuka on syyllinen siis lakkoihin, olisi kornia edes ajatella että hallitus ei tiedä kansainvälisistä sopimuksista tai perustuslaista, joka viimeistään pysäyttää tämän lakiehdoituksen: https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2018/10/14/naytelman-j...

Kai Häppölä

Tutkija on herännyt myöhään tutkimaan ja mielestään löytänyt jotain - kyllä, mutta näitä löytyy suomalaisesta lainsäädännöstä riittämiin. Edellä jo tuotu esiin mm. Edellä on tuotu jo esiin ansiosidonnaisuuden ja yleissitovuuden ongelmat. On tietenkin harmillista, että niitä on ja, että laillisuus ja yhdenvertaisuusnäkökulma ovat vinosti kietoutuneet toisiinsa huolimatta sitä, että lainvalmistelun pitäisi niihin tarttua.
Nyt ollaan korjaamassa mm. asevelvollisuuden suorittamisen osalta jehovantodistajien vapauttaminen asevelvollisuudesta. As Oy-laki on uusiutunut ja nyt siinä vannotaan osakkaiden yhdenvertaisuuden nimeen. Silti lain tulkinta sallii yhdenvertaisuuden vastaiset yhtiöjärjestykset. Sote kompuroi maaliin pyrkiessään näiden kysymysten kanssa jatkuvasti. Tekemistä riittää! Ehkä näkökulma voisi nousta jopa tulevien vaalien poliittiseen ytimeen.

Lasse Hurskainen

Ruohonjuuresta tuhma ihmettely:
Onkohan alle 10 työntekijän yrityksen vakinainen "pink slip" työsuhde vakinainen myös pankin mielestä ?
Saattaa vaikuttaa yrityksen (nykyisenkin) työntekijän luottokelpoisuuteen, jos pankki ei ole lainsäätäjän kanssa samaa mieltä vakinaisuudesta.