Keskiviikko 21.11.2018

Hallituksen tiedonannon ryöpytys jatkuu: ”Kyse ei ole harkitusta riskistä vaan poliittisesta ilmaveivistä”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
14.10.2018 10:51
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mielestä työllisyyttä ja työllistymistä edistävien toimenpiteiden pohtiminen on aloitettava puhtaalta pöydältä.
|

Pääministerin Juha Sipilän (kesk) päätös antaa eduskunnalle tiedonanto hallituksen työllisyyspolitiikasta saa edelleen osakseen rankkaa arvostelua oppositiosta ja ay-liikkeeltä. 

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kuvailee tiedonantoa ”poliittiseksi ilmaveiviksi”. 

”Kyse ei ole harkitusta riskistä vaan poliittisesta ilmaveivistä, joka herättää ihastusta vihastusta. Tämä on lähinnä jatkoa hallituksen aikaisemmin käsikirjoittamalle työelämäasioiden poliittiselle teatterille”, hän kirjoittaa Twitterissä.

Sdp:n kansanedustaja, entinen työministeri Tarja Filatov puolestaan sanoo, että kyseessä on uusi ja ihmeellinen poliittinen kulttuuri.

”Tämä on uutta ja ihmeellistä poliittista kulttuuria. Eduskunnalle annetaan pääministerin tiedonanto, josta todennäköisesti seuraa luottamusäänestys sellaisesta laista, jota ei vielä edes ole eduskunnassa. Työllisyyskeskustelu on tervetullutta, mutta on epäselvää mihin tiedonannon tullessa oikeasti otetaan kantaa. Eduskunta säätää lakeja hallituksen lakiesitysten pohjalta eikä sitoudu asioihin pelkkien luonnosten perusteella”, hän kommentoi tiedotteessaan.

Juha Sipilä ilmoitti torstaina, että hallitus antaa eduskunnalle tiedonannon työllisyyspolitiikasta. Osa työllisyyspolitiikkaa on niin sanottu irtisanomislaki, jolla halutaan helpottaa henkilöperusteista irtisanomista pienissä yrityksissä. Tiedonanto tarkoittaa, että eduskunta keskustelee ilmoituksesta ja äänestää siitä sitten.

Hallituksen esitystä henkilöperusteisten irtisanomisten helpottamisesta pienissä yrityksissä ei ole vielä annettu eduskunnalle, vaan eduskunta keskustelee ensi viikolla siitä, pitäisikö hallituksen jatkaa nykyisellä linjallaan. Juha Sipilän mukaan tiedonantokeskustelu käydään eduskunnassa tiistaina ja keskiviikkona äänestetään, jatkaako hallitus linjaansa vai ei.

Ay-liike puolestaan on tehnyt selväksi, että poliittiset lakot ja ylityökiellot jatkuvat ja laajentuvat, ellei hallitus vedä koko esitystään niin sanotusta irtisanomislaista pois.

”Kanta on edelleen, että hallituksen on luovuttava pienten yritysten irtisanomisen helpottamisesta ja että työllisyyttä ja työllistymistä edistävien toimenpiteiden pohtiminen on aloitettava puhtaalta pöydältä”, Antti Palola linjasi sunnuntaina. 

Tarja Filatov puolestaan sanoo, että ”viisas hallitus” aloittaisi puhtaalta pöydältä.

”Lakkoon ei koskaan ryhdytä, siihen joudutaan. Ratkaisut syntyvät yleensä parhaiten istumalla yhteisen pöydän ääreen. Neuvotteluiden tyrehdyttyä viisas hallitus aloittaisi puhtaalta pöydältä ja lunastaisi kilpailukykysopimuksen yhteydessä antamansa yhteistyölupauksen. Ratkaisut syntyvät luottamuksen ilmapiirissä - eivät julkisuustempuilla.”

Lue lisää:

Tutkija löysi irtisanomislaista uuden ongelman: ”Yhdenvertaisuusperiaatteen nojalla sanon heti, että EI”

”Toivon, että pääministeri Juha Sipilä ei lähde pikavoittojen toivossa romuttamaan yhteistyötä” - Näin ay-pomo perustelee päätöstä työtaisteluista

”Onko kiistely pienimpien yritysten työllistämiskynnyksen madaltamisesta enää missään mittasuhteissa?”

Sanaharkka Juha Sipilän päätöksestä: ”Poliittista teatteria ja ylimielistä huijausta”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Juhani Vinberg

parlamentaarisessa demokratiassa ay-liikkeen pyrkimys vaikuttaa lakien laatimiseen on ulkoparlamentaarinen kapinav altiovltaaja perustuslakia vastaan, yrityspolkea edusj-kunnan ja hallituksen varpaille lakkohmmat ob+at nyt kohdistuneet aivan viattomiin osapuoliin, työnantajiin ja yksittäisiin ihmisiin saalit ovat aaliskuussa ja näillä lakoilla yritetäänpelata vasenniston pussiin, ay-liikkeen toimintaa vastaan voidaanottaa käyttöön kapinalait

Juha Koivusaari

"Ratkaisut syntyvät luottamuksen ilmapiirissä - eivät julkisuustempuilla.”

Miten voit luottaa osapuoleen, joka ei ole noudattanut sopimuksia?

Hallituksella ei ole enää kansan luottamusta, mutta sillähän ei ole mitään merkitystä, sillä kansa ei äänestä luottamuksesta, vaan eduskunta. Luottamusäänestyksissä puoluekuri ajaa demokratian ohi.

Juha Salmi

Jos viittaat kiky sopimukseen niin SAK:n sivuilta voi hyvin lukea mitä hallitus on kikyn vastineeksi tehdä. Mitä noista noudatettu?

"Edellytyksenä kilpailukykysopimukselle on, että hallitus vetää valmistelemansa pakkolait pois,peruuttaa hallitusohjelmassa sopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset jatoteuttaa hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset."

https://www.sak.fi/tyoelama/sopimukset/kilpailukykysopimus

Ja lisäksi mikä perustuslaki suo jollekin järjestölle oikeuden määrätä mitä lakeja Suomessa laaditaan?

Tapio Tuomisto

..nyt vähän jäitä taas aamukahviin hyvä mies.
Suomi on demokraattinen ja vapaa kansalaisvaltio. Suomi on YKn prruskirjan ja sen alaisen järjestön ILOn sopimusten allekirjoittajamaana hyväksynyt järjestön päätökset, missä myös poliittiset lakot ja mielenilmaisut yhteiskunnallisista kysymyksistä ovat laillisia toimia.
Myös kaikilla kansalaisjärjestöillä kuten ay- liike on oikeus ilmaista mielipiteensä hallituksen lakihankkeista vaikka mielenilmauksilla. Se että pääministeri tuo ilmoituksen Eduskunnalle ja mittauttaa kannatuksensa lakiesityksestä, mitä ei ole edes olemassa kuin valmisteluvaiheessa ei tarkoita sitä, että kyseessä on kapina, jos sitä hanketta vastustetaan. Eri asia on silloin kun lakiehdotus tuodaan de facto Eduskuntaan..ei ay- liikettä voida valtiopetoksesta syyttää jos se vastustaa lakihanketta joka on kansalaisjärjestöillä vasta lausuntokierroksella.

Jukka Mattsson

Odotan mielenkiinnolla Perussuomalaisten linjanvetoa. Halla-aho herätys! Nyt on aika kerätä uusia äänestäjiä vai onko Sipilän linja Persujen linja?

Jos äänestävä Sipilää vastaan niin lupaan äänestää heitä ensi vaaleissa.

Jos ovat Soinin puolella niin sama kusetus ilmeisesti jatkuu vaalien jälkeen.