Maanantai 19.11.2018

Nyt tuli tiedonanto julki: Näin hallitus perustelee ”irtisanomislakia”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
15.10.2018 11:20
  • Kuva: Uusi Suomi
    Kuva
    Arkistokuvassa oikealta valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok), pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja työministeri Jari Lindström (sin).
|

Juha Sipilän (kesk) hallitus on antanut kiistellyn tiedonannon eduskunnalle työllisyyspolitiikkansa linjasta. Tiedonannosta keskustellaan eduskunnassa huomenna tiistaina ja siitä äänestetään keskiviikkona.

Tiedonanto on nähty keinona tuoda eduskunnan käsittelyyn ennenaikaisesti ehdotus laskea irtisanomiskynnystä pienissä yrityksissä. Ammattiyhdistysliike on vastustanut lakihanketta tiukasti ja eri liitot ovat käynnistäneet lakkoja ja työtaistelutoimia. Sunnuntaina Sipilä sanoi pääministerin haastattelutunnilla, ettei eduskunnan käsittelyä sovi työtaistelutoimilla vastustaa.

Viime viikolla tiedonannosta kertoneet Sipilä, työministeri Jari Lindström (sin) ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen korostivat, ettei tiedonanto koske yksittäistä lakihanketta, eli irtisanomisen helpottamista, vaan hallituksen koko työllisyyspolitiikan linjaa.

Maanantaina julkistetussa tiedonannossa kuitenkin korostetaan irtisanomislaiksikin parjatun hankkeen merkitystä.

”[Kansainvälisten] vertailujen perusteella Suomen henkilöperustainen irtisanomissuoja on tiukempaa kuin OECD-maissa keskimäärin”, tiedonannossa todetaan.

”Laki parantaisi pienyrittäjän mahdollisuuksia työllistää ja siten vähentää työttömyyttä, erityisesti pitkäaikaistyöttämyyttä. Lisäksi lain on katsottu parantavan tuottavuutta. Edellä esitetyn pohjalta hallitus jatkaa pienten yritysten työllistämiskynnyksen madaltamista koskevan hallituksen esityksen valmistelua, jos eduskunta antaa luottamuksen hallitukselle tässä asiassa”, siinä jatketaan.

Koko tiedonanto on luettavissa täällä (pdf).

Jaa artikkeli:

Kommentit

Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Tiedoanto päättyy lauseeseen, että "Edellä esitetyn pohjalta hallitus jatkaa pienten yritysten työllistämiskynnyksen madaltamista koskevan hallituksen esityksen valmistelua, jos eduskunta antaa luottamuksen hallitukselle tässä asiassa".

Eikö olisi reilua sanoa etukäteen, että jos luottamusta ei tule, mitä sitten tapahtuu? Kaatuuko hallitus? Vedetäänkö "potkulakiesitys" pois? Tuoko hallitus ehkä parannetun version "potkulaista" myöhemmin? Vai miten on tarkoitus toimia?

Jos hallitus katsoo oikeudekseen kysyä luottamusta lakiesitykseen, jota ei vielä edes ole - niin eikö vastavuoroisesti kansanedustajilla olisi oikeus nyt tietää, mitä sitten tapahtuu, jos luottamusta ei tule?

Hallituksen tulee kertoa nyt selvästi eri skenaariot jatkosta, kun se näin itsevaltaisesti aloittaa luoda uusia politiikanteon välineitä Suomeen.

Tero Ojala

Erkki, nimenomaan AY liike vastustaa lain valmistelua, koska se on ainoa järkevä paikka vastustaa tulevaa lakia. Jos lakiehdotus olisi jo tehty, sen vastustaminen olisi myöhäistä. Mutta aivan sama mitä oikeistolaisille selittää, lakot on jokatapauksessa heidän mielestään kiellettyjä.

Pertti Ikonen

Sipilälle olisi pitänyt antaa myös valtiovarain- ja työministerin salkut. Sen verran Joo-miehiä Orpo ja Lindström ovat. Ainakin kun yhdessä esiintyvät, kaikki toteavat yhteen ääneen noudattavansa tekemiään sopimuksia.

Monica Almenoksa

Joka kerta kun tämä tonttulauma avaa suunsa, ulos tulee jotain minkä todenperäisyyden asiantuntijat osoittavat alta aikayksikön täysin utopiaksi; useat asiantuntijat ovat jo todenneet, että
- irtisanomislaki ei paranna työllisyyttä
- aktiivimalli ei paranna työllisyyttä
- palkaton pakkotyö ei paranna työllisyyttä
- "paikallinen sopiminen" eli mahdollisuus maksaa TESin määräämiä palkkoja vähemmän ei paranna työllisyyttä tai edesauta talouselämää
- sote-uudistus ei paranna hoidon tasoa tai säästä rahaa
- valtionyhtiöiden myyminen ulkomaille ei paranna mitään mutta mahdollistaa rahan pumppaamisen suomalaisilta ja rahojen verosuunnittelun ulos maasta
- asunnon ostamisen vaikeuttaminen (eli ts. laki jonka mukaan osa kämpästä pitää rahoittaa jollain muulla kuin asuntolainalla, jolloin ihmiset ottavat mm. kulutusluottoja tämän osuuden rahoittaakseen)
AIka monta muutakin juttua vielä tästä parin vuoden ajalta tulisi kyllä vielä mieleen...seuraukset näistä em. "parannustoimista" ovat a) työväestön oikeuksien romahdus, b) tilanne, jossa yritykset voivat touhuta aivan mitä lystäävät, riistää ketä haluavat ja tämä kaikki eduskunnan tuella, ja c) kansan jakautuminen entistä voimakkaammin A- ja B-luokan kansalaisiin.
A-luokka on luonnollisesti rikkaiden ja eliitin oma porukka joka pelailee yhteiset rahat ensin toistensa pussiin ja sitten pakenevat maasta, ja B-luokan kansalaiset taas syntyvät köyhinä, kasvavat köyhinä, saavat heikomman koulutuksen sekä terveydenhuollon (joka taas näkyy alhaisina palkkoina ja lyhyempänä ikäodotteena), raatavat itsensä romuksi ja lopulta kuolevat köyhinä.

Olisiko hallituksen nyt viimein vaan myönnettävä, että he ajavat Suomea hyvinvointivaltiosta täydelliseen dystopiaan jossa voittajia on valtaeliitti rikkaine sukulaisineen ja kavereineen, joiden taskuja tässä nyt on kilvan täytetty valtion varoista?

Monica Almenoksa

Ai niin, tietyst KIKY on oman mainintansa arvoinen - se ei ole nostanut tuottavuutta tai lisännyt vientiä. Moni yritys on luopunut jo siitä tai luopumassa vuodenvaihteessa, koska kiky laskee yrityksen houkuttelevuutta työnantajana eikä vastineeksi tule niin mitään.

Mikko Toivonen

Hallituksen esitys irtisanomissuojan normalisoimisen suuntaan alle 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä oli oikeansuuntainen mimnimiehdotuksena ja sen vaikutukset positiivisena työllistäjänä ovat rationaalilla ja loogisella päättelyllä ilmiselvät.

Hallituksen ei olisi pitänyt minimiesityksestään mitään "kompromisseja tehdä", kun oikeammin tuo irtisanisajan normalisoiminen olisi pitänyt ulottaa kaikkiin yrityksiin ja mieluummin sellainen esitys mittauttaa luottamuksena eduskunnassa.

Kiky sopimuskin oli hyvin vajaa siihen nähden mitä olisi oikean kilpailukyvyn ja yrittämisen nimissä saada aikaan. Ts. paljon jäi tehtävää silläkin suunnalla.

Toisaalta paljon on jäänyt tekemista asumisen, energian, soten ja maahantulon osaltakin.

Jukka Mattsson

Samaa mieltä, mutta eikö työntekijän kanssa riitelevä työnantaja voisi myös saada tuntuvan sanktion? Tämä tuntuu Sipilältä unohtuneen täysin.

Esimerkiksi yritys maksaisi irtisanottavalle 12 kk. palkkaa vastaavan korvauksen ilman työttömyysajan karenssia.
Luulen että tämän olisi AY puolikin voinut hyväksyä.

Nyt vika halukkuuteen potkia työntekijä ulos talosta tuntuu löytyvän vain irtisanottavista työntekijöistä.

Yrityshän ja erityisesti sen johto ei näytä koskaan tekevän mitään virheitä jotka johtavat työntekijän irtisanomiseen?

Kaarina Mäkinen

Ei ole oikein, että työntekijälle, jolla on sukset ristissä työnantajan kanssa syystä tai toisesta, tulee älytön karenssi. Tätähän tämä irtisanomislaki ei näe lainkaan ongelmana, että työntekijä kantaa kaikki negatiiviset seuraukset ja työnantaja pääsee tästä kuin koira veräjästä. Ehkäpä yrittäjät tarvitsevat toisenlaista apua johtamiseensa ellei alaisten valitseminen ja yhteistyö heidän kanssaan suju syystä tai toisesta. Ei ole oikein, että työntekijän koko elämä menee raiteiltaan jollei naama ns. miellytä työnantajaa. Työehdot ovatkin tämän lain myötä sanelupolitiikkaa työnantajan puolelta.Jos uskallat sanoa vastaan, niin potku persiille ja karenssiin. Suomi nousuun??

Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

- -"Tiedonantokeskustelussa voidaan esittää hallitukselle epäluottamuslausetta. Tiedonannon käsittely päättyykin yleensä äänestykseen hallituksen luottamuksesta. Ennen äänestystä tiedonanto voi käydä myös eduskunnan valiokuntien käsiteltävänä." - -

https://www.eduskunta.fi/FI/hallituksenvalvonta/Sivut/hallituksen_itseva...

---

Huomaa erityisesti edellä olevasta "käsittely päättyykin yleensä äänestykseen hallituksen luottamuksesta". Siis päättyykö se myös nyt äänestykseen? Sitä ei annettu tiedoksianto kerro.

Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

- -"Epäluottamuslauseiden ohessa voidaan ehdottaa myös luottamuslauseeksi muotoiltuja perustelulausumia.

Jos eduskunta hyväksyy epäluottamusta osoittavan perustelulausuman, valtioneuvostolle tai kohteena olevalle yksittäiselle ministerille syntyy välittömästi eroamisvelvollisuus. Eroamispyynnön esittää koko hallituksen puolesta pääministeri tasavallan presidentille. Presidentti on oikeudellisesti velvollinen myöntämään eron. Uuden hallituksen nimittämiseen saakka epäluottamuslauseen kohteeksi joutunut valtioneuvosto kuitenkin jatkaa ns. toimitusministeristönä työtään uuden hallituksen nimittämiseen saakka." - -

http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:ep%C3%A4luottamuslause

---

Toimitusministeriökö meillä seuraavaksi säätää sote- ja makulait?...

Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Siis edellä olisi pitänyt olla "Toimitusministeristökö meillä seuraavaksi säätää sote- ja makulait?... (Kirjoitusvirhe)

Huomatkaa myös, että Perustuslain 44 §:n 1 momentti kuuluu seuraavasti:

44 §
Valtioneuvoston tiedonanto ja selonteko

Valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle tiedonannon tai selonteon valtakunnan hallintoa tai kansainvälisiä suhteita koskevasta asiasta.

---

Nyt annettu tiedonanto ei koske valtakunnan hallintoa eikä kansainvälisiä suhteita, vaan se koskee hallituksen työllisyyspolitiikkaa. Ihmettelen, miksi edes tulisi hyväksyä tällaista hallituksen tiedonantoa...?