Tiistai 13.11.2018

Hyviä uutisia: Saimaannorppia on jo lähes 400 – turvassa se ei silti vieläkään ole

Jaa artikkeli:
Luotu: 
15.10.2018 13:28
  • Kuva: Eriika Ahopelto / Alma Median arkisto
    Kuva
|

Saimaannorppakanta on kasvanut jo lähes 400 yksilöön, kertoo maa- ja metsätalousministeriö. Ministeriön mukaan kannan kasvu on saatu turvattua. WWF korostaa silti, että laji ei vielä ole turvassa.

Kanta on kasvanut vakaasti vuodesta 2014, jolloin kannan kooksi arvioitiin noin 300 norppaa. Metsähallituksen arvion mukaan norppien talvikanta on kasvanut taas viime vuodesta 10–20 yksilöllä ja on nyt kooltaan 380–400 norppaa.

”Määrä on jo hyvin lähellä saimaannorpan suojelustrategiassa ja toimenpidesuunnitelmassa vuodelle 2025 asetettua 400 yksilön välitavoitetta. Pitkäjänteinen suojelu ja paikallisväestön sille antama tuki ovat tuottaneet tulosta”, ministeriö kertoo tiedotteessaan.

Ministeriön mukaan viime vuosien leudot talvet ovat vaikeuttaneet sekä norppien pesintää että pesien havainnointia. Apukinosten tekemiseen ja pesälaskentoihin osallistunut runsas vapaaehtoisten joukko on mahdollistanut norppakannan suojelun ja seurannan leutoinakin talvina.

”Paikallisten toimijoiden työ ja tuki suojelulle ovat olleet ratkaisevan tärkeitä suojelussa onnistumiselle, lämmin kiitos siitä. On rohkaisevaa, että kanta on leudoista talvikeleistä huolimatta kehittynyt edelleen hyvään suuntaan ja lähes jo saavuttanut 400 yksilön välitavoitteen. Suojelutoimet ovat olleet vaikuttavia”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) sanoo tiedotteessa.

Tuore arvio norppakannan koosta perustuu alueittain tehtyyn pesintäanalyysiin, jossa hyödynnettiin vuosien 2016–2018 pesätietoja, syntyneiden kuuttien määrää sekä havaintoja jäällä lepäävistä norpista. Kuutteja syntyi tänä vuonna 86, ja 80 kuutin määrä on ylitetty jo kolmena perättäisenä vuotena. Tulokset viittaavat ministeriön mukaan siihen, että kannan elpyminen jatkuu myös tulevaisuudessa.

WWF: Suojelu onnistunut, mutta laji ei ole turvassa

Myös ympäristöjärjestö WWF katsoo kannan kasvun osoittavan, että lajin suojelussa on onnistuttu. Järjestö korostaa kuitenkin, että saimaannorppa ei ole turvassa – laji on edelleen erittäin uhanalainen ja tarvitsee ihmisen apua vielä pitkään.

”Saimaannorppa on edelleen yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Tulevaisuudessa etenkin voimistuva ilmastonmuutos on sille vaaraksi, sillä norppa on pesinnässään täysin riippuvainen lumesta ja jäästä”, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo.

Ympäristöministeriö julkaisi vuonna 2011 saimaannorpan suojelun strategian ja toimenpidesuunnitelman, jonka tavoitteeksi asetettiin, että norppakanta kasvaa vakaasti ja saavuttaa niin sanotun suotuisan suojelun tason. Suojelun tasoa voidaan pitää suotuisana, kun kanta on tarpeeksi iso, norpalla on riittävästi sille sopivaa elinympäristöä eikä lajin luontainen esiintymisalue supistu.

Vaikka 400 yksilön välitavoite on jo nyt käden ulottuvilla, on päätavoitteeseen eli suotuisan suojelun tasolle WWF:n mukaan vielä pitkä matka.

”Saimaannorpan suojelua on jatkettava, sillä se ei ole vieläkään turvassa. Meidän on muistettava, että jos norppa häviää Saimaalta, se häviää koko maailmasta. Siksi norpan suojelu on kunnia-asia meille suomalaisille”, Rohweder sanoo.

Kun WWF aloitti saimaannorpan suojelun vuonna 1979, norppia uiskenteli Saimaalla enää hieman yli 100.

”Kannan kasvu osoittaa, että saimaannorpan suojeluun on löydetty toimivia ratkaisuita. Etenkin laajentuneet verkkokalastuksen rajoitukset ja apukinosten kolaaminen ovat auttaneet norppaa”, Rohweder kiittää.

Kalastuksen sivusaaliskuolleisuutta on vähennetty vapaaehtoisilla sopimuksilla saimaannorpan suojelemiseksi. Vesialueen omistajat ovat näin osoittaneet aidon halunsa ja sitoutumisensa suojeluun, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) kiittää.

Metsähallituksen mukaan saimaannorpan suojelussa keskeistä on ollut EU:n LIFE rahoitus, joka päättyy tänä vuonna.

”Tuleva vuosi onkin haastava rahoituksen merkittävän pienentymisen vuoksi. Haluaisimme edelleen jatkaa hyväksi koettuja suojelukeinoja, kuten ilmaston lämpenemisen ja lumen vähyyden vuoksi tärkeiden apukinosten tekemistä”, sanoo luonnon ja kulttuuriperinnön suojelun päällikkö Tuula Kurikka Metsähallituksesta.

Arvio norppien määrästä pesimäalueittain (lähde maa- ja metsätalousministeriö):

Pyhässelkä – Jänisselkä 4
Orivesi 10
Pyyvesi – Enonvesi 13
Kolovesi 12
Joutenvesi 32
Haukivesi 92
Pihlajavesi 124
Puruvesi 7
Katosselkä – Tolvanselkä 35
Luonteri 9
Lietvesi 16
Petraselkä – Yövesi 34
Suur-Saimaa 4
Yhteensä 392

Jaa artikkeli: