Sunnuntai 18.11.2018

Eduskunta Sauli Niinistön jyrähdyksestä: ”Olisi ollut syytä lisätä sivulause”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
15.10.2018 13:45
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Eduskunta äänesti perustuslain kiireellisyydestä ja sen muutoksesta lokakuun ensimmäisellä viikolla. Arkistokuva.
|

Faktakulma

Perustuslakia voidaan muuttaa kaksiosaisesti tai kiireellisessä menettelyssä.

73 §. Perustuslain säätämisjärjestys:

”Pykälän 1 momentin mukaisessa kaksijakoisessa perustuslain säätämisjärjestyksessä laki hyväksyttäisiin toisessa käsittelyssä yksinkertaisella enemmistöllä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin. Tuolloin sen hyväksyminen edellyttää kahden kolmasosan enemmistöä annetuista äänistä.”

”Pykälän 2 momentin mukaisessa kiireellisessä menettelyssä ehdotus voitaisiin toisessa käsittelyssä julistaa kiireelliseksi viiden kuudesosan enemmistöllä annetuista äänistä. Tällöin ehdotusta ei hyväksytä lepäämään yli vaalien, vaan se voidaan hyväksyä heti kiireelliseksi julistamisen jälkeen kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.”

Eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola kertoo Uudelle Suomelle, että tasavallan presidentti Sauli Niinistön perustuslakiasiasta antama lausuma käsiteltiin eduskunnan puhemiesneuvostossa viime torstaina.

Presidentti Niinistö antoi lausuman toissa perjantaina hyväksyessään perustuslain muutoksen. Perustuslain kiireellisestä muuttamisesta oli äänestetty eduskunnassa saman viikon keskiviikkona. Osa asiantuntijoista katsoi, että eduskunta menetteli virheellisesti julistaessaan sekä kiireellisyyden että itse perustuslain muutoksen samalla kertaa.

Paavola sanoo, että presidentin lausumassa oli kyse selonteosta, jonka puhemies luki ennen äänestystä.

”Kun siinä puhemies totesi, että mikäli ehdotus kiireelliseksi julistamisesta hyväksytään, katsotaan lakiehdotus samalla hyväksytyksi – siihen kohtaan olisi ehkä ollut syytä lisätä sivulause ’koska ei ole tehty ehdotusta lakiehdotuksen hylkäämisestä’, jotta se olisi täyttänyt sen, mitä presidentti edellytti lausumassaan”, Paavola sanoo.

”Mutta puhemies totesi torstaina, että tämäkin menettely oli sinänsä perusteltu. Mutta totta kai jatkossa, varsinkin kun on perustuslain muutoksesta tai säätämisjärjestyksestä kyse, niin kiinnitetään huomiota myös siihen, miltä tämä näyttää ulospäin. [Kansan-]edustajillehan tässä ei ollut mitään epäselvyyttä, koska tämä on se kirjoitustapa, jota meillä on noudatettu. Mutta otettiin toki vaari näistä”, Paavola sanoo.

Lausumassaan tasavallan presidentti Niinistö totesi näin:

”Istunnossa 3.10.2018 eduskunnan puhemies teki äänestysesityksen, joka päättyi: ’.. Mikäli ehdotus kiireelliseksi julistamisesta hyväksytään, katsotaan lakiehdotus samalla hyväksytyksi.’ Tämän äänestysesityksen eduskunta hyväksyi”, Niinistö totesi lausumassaan.

”Perustuslain sanamuodon mukainen järjestys olisi ollut, että ensin äänestetään kiireelliseksi julistamisesta ja sen jälkeen itse ehdotuksesta. Tässä tapauksessa, kun muutosesityksiä ehdotukseen ei ollut tehty, perustuslain muutos olisi erikseen tullut todeta hyväksytyksi”, Niinistö linjasi.

Tasavallan presidentti hyväksyy kaikki eduskunnan säätämät lait. Presidentin lausuma on harvinainen tapaus ja oikeustieteen professori Pauli Rautiainen on kuvannut, että niillä on ”jykevä ohjausvaikutus”.

Perustuslain muuttaminen kiireellisessä menettelyssä liittyy tiedustelulakiin, jota ei saada voimaan ilman perustuslain muutosta.

LUE MYÖS:

Professorit: ”Karmea virhe” äänestyksessä – Eduskunta selittää

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö jyrähtää eduskunnan äänestysvirheestä

Professori arvioi Sauli Niinistön poikkeuksellista jyrähdystä: ”Ei ollut ensimmäinen kerta istuvan eduskunnan kaudella – mistä tämä kertoo?”

Faktakulma

Perustuslakia voidaan muuttaa kaksiosaisesti tai kiireellisessä menettelyssä.

73 §. Perustuslain säätämisjärjestys:

”Pykälän 1 momentin mukaisessa kaksijakoisessa perustuslain säätämisjärjestyksessä laki hyväksyttäisiin toisessa käsittelyssä yksinkertaisella enemmistöllä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin. Tuolloin sen hyväksyminen edellyttää kahden kolmasosan enemmistöä annetuista äänistä.”

”Pykälän 2 momentin mukaisessa kiireellisessä menettelyssä ehdotus voitaisiin toisessa käsittelyssä julistaa kiireelliseksi viiden kuudesosan enemmistöllä annetuista äänistä. Tällöin ehdotusta ei hyväksytä lepäämään yli vaalien, vaan se voidaan hyväksyä heti kiireelliseksi julistamisen jälkeen kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Juha Lapveteläinen

Tiedustelulain muuttamista ei saa lain mukaisesti toteuttaa perustuslakiin näin nopealla aikataululla, ja mahdotonta se olisikin ollut jos maassamme toimisi vain täysivaltainen perustuslakituomioistuin. Alkuperäisen Perustuslain kirjauksen mukaisesti myös seuraavan hallituksen enemmistön kansanedustajista tulee hyväksyä lakimuutos perustuslakiin, ei riitä laillisesti että yksi hallitus tekee perustuslaillisen muutoksen Suomen Perustuslakiin. Ylipäätään valtaoikeutta perustuslaillisiin muutoksiin ei pitäisi olla puolueista koostuvalla perustuslakivaliokunnalla ja eduskunnalla laisinkaan. Kansanedustajat edustavat erilaisia etujärjestöjä, joilla on omia päämääriä perustuslaillisista tulkinnoista niin Tasavallan, kuin kansalaisoikeuksienkin osalta joiden tarkoituksena on yksiselitteisesti heikentää yksilönoikeuksia. Etujärjestöpolitiikan- ja puolueohjelman varjolla toteutettiin myös 1930- luvun Natsi- Saksassa perustuslaillisia muutoksia lakiin, ne noudattivat Kansallissosialistisen puolueen mukaisia ihanteita perustuslaillisin kirjauksin. Lakimuutoksella tiedustelulain muutoksen osalta vuonna 2018 vähennetään kansalaisen perustuslaillisia yksilönoikeuksia Suomen Tasavallassa, ja näin lisätään poliittisten puolekoneistojen ohjauksessa olevien viranomaistahojen perustuslaillisia oikeuksia toimia laittomasti isänmaassamme kansalaisia vastaan, ilman minkäänlaisia näyttöjä, tai todisteita rikoksesta.

Hannu Kauppinen

Tämähän osoutraa ja alleviivaa, että eduskunnassa ei kukaan kanna minkäönlaista vastuuta - edes lainsäädäntöposessissa ja/tai päätöksenteossa. Vastuunjakotaulukko on, että kaikesta voi syyttää hallitusta tai pääministeriä, mutta harvemmin presidenttiä. Näin on Suomen parlamentarismi ja demokratia toteutunut viimeiset 70 vuotta.

Jari Koponen

Ei tämä päätös nopeutetulla käsittelyllä tule yhtään paremmaksi sivulausein täydennettynä. Jos kuusi kesällä paikalla olevaa äänestää perustuslain muutosta siten että löytyy viisi kannattajaa ja toteavat sivulausein että kuudeskaan ei vastustanut, voidaan tällä menetelmällä muuttaa lakia ihan miten kuten vain. Tarkoitushan on laittaa ehdotus lainmuutoksen tekemisestä esille jotta myös hämäläiset ja muut hitaat ehtivät reagoida ja muodostaa mielipiteen varsinaisen lainmuutoksen käsittelyssä. Nyt perustuslakia voidaan muuttaa kepoisemmin kuin taloyhtiön yhtiöjärjestystä. Sekin sentään vaatii kaksi yhtiökokousta ja niillä on kokoonkutsumissäännöt jotka tekevät mahdottomaksi pitää ne yhdellä kertaa.