Maanantai 19.11.2018

Miksi 6 €/h-kokeilu meni pieleen? – Ay-pomo: ”Palkanalennus ei nosta työllisyyttä Suomessa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
15.10.2018 20:14
  • Kuva: Pekka Karhunen / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Kyösti Suokas.
|

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas uskoo Rakennusteollisuuden kanssa toteutetun kuuden euron työkokeilun todistavan, että palkkojen alentaminen ei lisäisi kotimaista työllisyyttä Suomessa. Palkkojen alentamiseen tähtäävät Suokkaan mukaan puheet työehtosopimusten yleissitovuuteen puuttumisesta.

Suokas mainitsi maanantaina blogissaan, että Rakennusliiton testaama niin sanottu ”kuuden euron työkokeilu” lopetettiin vuoden jälkeen. Kouluttamattomien nuorten työllistämiseen tähdänneen hankkeen lopputulos oli surkea: kuuden euron tuntipalkalla ei saatu vuoden aikana töihin yhtään kokeilijaa. Lue lisää: 6 €/h-kokeilusta täysi pannukakku: ”Yksikään yritys ei ottanut ensimmäistäkään töihin”

Suokas kertoo Uudelle Suomelle, että ongelma ei ollut halukkaiden työkokeilijoiden puute. Heitä olisi ollut riittämiin. Sen sijaan yritykset, jotka alkuun hehkuttivat hanketta, eivät lopulta ottaneet työkokeilijoita vastaan.

”Alkuinfoissa oli paikalla satoja yritysten edustajia ja kaikki olivat sitä mieltä, että tämä on pirun hyvä juttu. Oli suuri hämmästys, kun vuoden päästä ei ollut yhtään tämmöistä kokeilua käynnissä”, Suokas sanoo.

Syy tuskin oli myöskään byrokratia, sillä kokeilu oli Suokkaan mukaan viritetty mahdollisimman byrokratiavapaaksi ja helpoksi. Yksi ehto oli: työkokeilijalle piti nimetä kokeneempi työntekijä tukihenkilöksi.

Suokkaalla on olettamus kokeilun epäonnistumisen syystä. Todella matala palkkakaan ei auta – ainakaan rakennusalalla – jos ei ole osaamista.

”Jos ei osaa, eli jos ei ole ammattimies tai -nainen, niin ei yritys ota. Vaikka se työntekijä tulisi ilmaiseksi, niin eivät ne ota, koska sillä henkilöllä ei ole mitään käyttöä. Nykyisin työmarkkina on mennyt tällaiseksi”, hän sanoo.

”Kun on huono aika, ei oteta työntekijöitä, ja kun on hyvä aika, ei keritä opettamaan työntekijöitä. Tässä on tämä suuri pullonkaula.”

Suokas päätteleekin blogissaan, että näin ollen ”työehtosopimusten vähimmäispalkkasuojan romuttaminen ei luo työpaikkoja Suomessa asuville”. Jos palkat alentuisivat, se vain mahdollistaisi ulkomaiselle työvoimalle täysin alimitoitetut palkat, Suokas kirjoittaa.

Suokkaan mielestä Rakennusliitolla on nyt kiistatonta vastanäyttöä väitteelle, että palkkojen alentaminen loisi työpaikkoja.

”Eihän se niin ole. Ei se ole siitä palkasta kiinni. Jos on hyvä timpuri, niin sille maksetaan kaksi kymppiä tai vaikka kolme kymppiä tunnissa, jos se itsenäisesti pystyy tekemään vaativia töitä. Mutta sellainen joka ei osaa mitään – ei sitä oteta ilmaiseksikaan.”

Suokas kohdistaa sanansa erityisesti työministeri Jari Lindströmille (sin). Ministeri totesi viikonloppuna Helsingin Sanomissa, että hän ei haluaisi kajota työehtosopimusten yleissitovuuteen, mutta että sille pitäisi ”tehdä jotain”, jotta työnantajat palkkaisivat ihmisiä nykyistä vilkkaammin.

Suokkaan mukaan yleissitovuuteen puuttuminen on lähinnä synonyymi palkkojen alentamiselle ainakin rakennusalalla. Hänen mukaansa Rakennusliitto sallii myös ei-järjestäytyneiden yritysten käyttää työehtojen joustoja suurilta osin. Rakennusliitto ”kyttää” Suokkaan mukaan lähinnä vähimmäispalkkoja ja työaikoja, koska ne ovat ainoita asioita, joita ulkomaalaisia työntekijöitä ja ulkomaalaisia yrityksiä vilisevällä alalla pystytään valvomaan.

”Ja niitäkin huonosti. Kaikki muu, mitä työehtosopimuksiin kirjataan, on menettänyt vuosi vuodelta merkitystään, ei se säätele enää työelämää.”

”Jos yleissitovuutta aletaan purkaa, käytännössä silloin haaveillaan, että aletaan tiputtaa palkkoja”, Suokas sanoo.

Suokkaan mukaan palkkojen alentaminen ei kuitenkaan johtaisi ”siihen, mistä Lindström puhuu, että työllisyysaste nousisi kotimaassa”.

”Työllisyysaste ei [palkanalennuksella] kotimaassa nouse mihinkään. Jos alennetaan palkkoja, niin niitä työllisiä – ammatti-ihmisiä – tulee rajan takaa. Käytännössä ne alimmat palkat koskisivat vain ammattilaisia, jotka tuotetaan EU:n syrjäperiltä tai EU:n ulkopuolelta.”

Rakennusalalla kotimaisen työllisyyden nostaminen olisikin juuri nyt hankalaa. Alan työttömyyskassan jäsenistä alle 4000 oli työttömänä viime mittauksessa. Suokas ei ole 31 vuoden uransa aikana koskaan nähnyt niin alhaista lukua.

”Jokainen, joka on työkykyinen, on töissä.”

Suhdanteet muuttuvat, mutta Suokas toivoo, että nykyjärjestelmää ei pilata avaamalla lisää ovia ulkomaiselle työvoimalle ja palkkojen polkemiselle.

”Näiden kahden yhdistelmä, yleissitovuuden poistaminen ja rajojen aukaiseminen, olisi ihan tappoa suomalaiselle rakennushommalle. Sen jälkeen tämä valuisi nopeasti ihan muiden tehtäväksi”, hän sanoo viitaten tarveharkinnan poistoon.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Kaarina Leinonen

Kyllä oli selvästi sanottu Kyösti Suokkaalta, nyt tämän hallituksen ja Lindströmin "pakkotyöllistämisen" ymmärtää. Nimittäin sillä tavalla että hallitus on kaikenaikaa yrittänyt jatkotyöllistää vain itseään, kansalaisilla ei "niin väliä"

Tuomo Niemelä

Samalla lailla irtosanomissuojan heikentäminen ei tule luomaan työpaikkoja. Joskus tämä meidän hallituksemme ikävä kyllä häröilee ilman mitaan tolkkua. Eli mennään enemmän yritys-erehdys menetelmällä sen sijaan että ajateltaisiin ensin.

Tavattiin puhua sokeasta rotta labyrintissä, rotan koettaessa selvittää tiensä hakkaamalla päätään seinään tarpeeksi monta kertaa. Allegorialla kuvattiin osuvasti 3. aallon feministejä, jotka etsivät sukupuolisortoa yhteiskunnasta. Sipilän touhussa on paljon samanlaista.

Pentti Westerholm

Miksi pitäisi palkata 6 eur/tuntipalkalla henkilö jota opastaa 30 eur/tunnissa ansaitseva ammattihenkilö.
Kustannuksia kertyy 36 eur/tunti ja työntulos jää alle puoleen siitä mitä ammatilainen tekee yksinään.Ei siinä ole kysymys palkan alletamisesta vaan palkkakustannusten noususta ja työtuloksen laskusta.Luulenpa ettei sellaista yrittää löydy joka tähän rulettiin rupeasi.

Juha Lapveteläinen

Rakennusliikkeiden työnantajat maksavat mielellään palkkaa ammattitaitoiselle timpurille vaikka €20/h, jos vain osaamista löytyy? Työkokeilutoiminta ei ilmeisesti toimi käytännössä juuri siitä syystä johtuen, että 3-4 uutta timpuri- harjoittelijaa eivät omaa jo valmiiksi rakennusalan ammattiosaamista? Kuinka se ylipäätään voisikaan toimia, kysehän on työkokeiluun osallistuvista timpuriharjoittelijoista?

Ammattitaitoisella timpurilla ei siis yksinkertaisesti ole aikaa opettaa työmaalla uusia timpuriharjoittelijoita työjäljen- ja usein myös nopeasta aikataulutuksesta kannettavan vastuun vuoksi. Joissakin tapauksissa myös rakennusfirmat muuttavat omaa työmalliaan, ja näin ollen vähentävät vanhempia timpurintaidot jo omaavia ammattiosaajiaan, voi olla mahdollista että esimerkiksi työteho rakennustyökohteessa on laskenut 20-35% nuorempiin ja osaaviin itä- euroopasta kotoisin oleviin timpureihin verrattuna?

Olisiko työkokeilu uusien timpuriharjoittelijoiden osalta järkevämpää toteuttaa siten, että vuoden työkokeilun aikana noin 58-63 vuotias vanhempi suomalainen timpuriammattilainen opettaisi jatkossa ainoastaan uusia alasta tosissaan kiinnostuneita timpuriharjoittelijoita? Näin vanhempi timpuriammattilainen voisi vähentää fyysistä työtehoaan korkean ikänsä vuoksi.
Työkokeilukoulutus harjoittelijoiden osalta olisi varmasti myös mahdollista toteuttaa joissakin osissa firman rakennustyökohdetta käytännössä, varsinkin jos siitä on jotain hyötyä jatkossa molemmille osapuolille? Tällä ratkaisulla, noin vuoden päästä, kotimaiset rakennusfirmat saisivat näin uusia ja tehokkaita ammattitimpureita työmailleen jo ensi kesään mennessä ja vuoden sisällä.

Mielestäni vanhemman timpuriammattilaisen työkokemusta olisi erittäin tärkeää käyttää hyödyksi ns. käytännön työn ja opetuksen avulla koulutustarkoitusta varten, nimenomaan rakennusyhtiöiden uusien suomalaisten työntekijöiden rekrytointien osalta tulevaisuudessa.