Keskiviikko 21.11.2018

Yle vastaa Aku Louhimiehelle: ”Kumpikaan väite ei pidä paikkaansa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
17.10.2018 16:22
Päivitetty: 
17.10.2018 16:43
  • Kuva: Ossi Ahola
    Kuva
    Ylen päätoimittaja Jouko Jokinen kiistää elokuvaohjaaja Aku Louhimiehen väitteet toimittajan motiiveista.
  • Kuva: Alma Media arkisto / Jenni Gästgivar
    Kuva
    Aku Louhimies.
|

Yleisradion vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen vastaa verkkokirjoituksessaan ohjaaja Aku Louhimiehelle, joka on esittänyt väitteitä Ylen ja sen yksittäisen toimittajan toiminnasta. Jokisen mukaan Yle puolustaa järkähtämättömästi yleisön oikeutta tietää ja toimittajiensa oikeutta hankkia tietoa.

Louhimies syyttää sosiaalisessa mediassa, että Ylen opintovapaalla oleva toimittaja olisi pyrkinyt toiminnallaan estämään hänen työllistymisensä Britannian yleisradioyhtiön tuotantoon. Lisäksi Louhimies syyttää virheelliseksi Ylen hänestä maaliskuussa julkaisemaa juttua, joka käsitteli Louhimiehen työskentelytapoja ja häneen kohdistuneita alistamissyytöksiä.

”Kumpikaan väite ei pidä paikkaansa”, Jokinen vastaa Louhimiehelle.

”Ylen opintovapaalla oleva toimittaja sai uutisvinkin Louhimiehen sopimuksesta isossa kansainvälisessä tuotannossa. Toimittaja alkoi oma-aloitteisesti selvittää vinkin todenperäisyyttä ja oli yhteydessä BBC:n mediapalveluun. Lyhyen sähköpostivaihdon tarkoituksena oli uutisvinkin varmistaminen.”

Jokinen painottaa, että kyse oli ”täysin normaalista tiedonhankinnasta, muuta motiivia toimittajalla ei toiminnalleen ollut”.

”Koska vinkissä näytti olevan perää, toimittaja siirsi jatkoselvittelyn heti Yle Uutisiin. Viimeksi tänään olemme hakeneet varmistusta uutiselle.”

Aku Louhimiehen mukaan Ylen toimittajan yhteydenotto BBC:hen oli toimittajan henkilökohtainen yritys estää Louhimiehen työllistyminen. Sama toimittaja, Sara Rigatelli, teki alkuperäisen jutun Louhimiehen työmetodeista.

Jokinen kiistää motiiviväitteen tiukasti. Hänen mukaansa kansainvälisen tuotannon rekrytointipäätöksiä tuskin tehdään kahden mediapalveluun saapuvan sähköpostiviestin perusteella.

Jokinen kysyy, miksi Louhimies haluaa kyseenalaistaa Ylen toimittajan ammattietiikkaa näin voimakkaasti julkisuudessa.

”Reilun pelin hengessä olemme halunneet kuulla ohjaajaa itseään viime päivien keskustelun aikana ja tarjonneet hänelle mahdollisuutta tulla kuulluksi. Toistaiseksi hän ei ole halunnut vastata Ylen kysymyksiin”, Jokinen kirjoittaa.

”Yle puolustaa järkähtämättömästi yleisön oikeutta tietää ja toimittajiensa mahdollisuuksia hankkia tietoa tätä tarkoitusta varten.”

Jokisen mukaan Yle perehtyi jo keväällä huolellisesti oikaisuvaatimukseen, jonka Louhimies Ylelle esitti. Yle muun muassa kuuli useita Louhimiehen nimeämiä lisätodistajia, Jokinen kertoo, mutta ”mitkään lisätarkastukset eivät kuitenkaan osoittaneet jutussa esitettyjä kirjauksia virheellisiksi”.

Myös perussuomalaiset kansanedustajat ottivat kantaa – vaativat potkuja

Louhimiehen ja Ylen väittelyä on kommentoitu myös politiikan puolella. Perussuomalaiset kansanedustajat, Yleisradion hallintoneuvoston jäsenet Jari Ronkainen ja Olli Immonen syyttivät tiedotteessaan Yleä ajojahdista.

”On erittäin ongelmallista, että tuomioita jaetaan ihmisille julkisuudessa ja sen ulkopuolella ilman oikeudenkäyntejä. Louhimies on jo pyytänyt julkisesti anteeksi, mutta silti hänen vainoamisensa jatkuu”, Immonen sanoi tiedotteessa.

”Se, että vapaa-ajallaan mustamaalaa aiemmin uutisoimaansa henkilöä on irtisanomisperuste”, Ronkainen väitti viitaten toimittajan virkavapaaseen.

Lue arkistojutuista aiemmasta Louhimies-kohusta:

Professori tyrmäsi Louhimiehen perustelun radiossa: ”Ei se ole metodi vaan alistamista”

Nyt leimahti: Aku Louhimies kiisti julmuudet IS:ssa – Yle ja näyttelijät lujina

Aku Louhimieheltä synkkä kommentti urastaan Jari Sarasvuolle: ”Ehkä tämä oli tässä”

Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Hannu Korpilampi

Kun tuon esikuvaansakin raivokkaamman uustaistolaisen raivolauman kohteeksi on joutunut, anteeksiantoa ei ole saatavissa. Anteeksipyyntöäkin pidetään vain tunnustuksena ja siis oikeutuksena vainoamisen jatkamiselle.

Ainoa, mihin nämä raivokkaat mutta robottimaisen tyhjäpäiset social-justice-warriorit tyytyvät, on jos vainoamisen kohde päätyy sillan alle asumaan. Mihinkään työpaikkaan, yhteistyösopimuksiin, yms. hänellä ei ole enää heidän mielestään oikeutta, ja jos se olisi mitenkään mahdollista, he painostaisivat myös ruokakauppoja olemaan myymättä kohteellensa ruokaa.

Sen hiljaisen ylivoimaisen enemmistön on asetuttava aktiivisesti näitä ”edistyksillisiä” kommunistivainoajia vastaan, muuten tähän menoon ei ole saatavissa mitään kohtuutta. Kukin meistä, vaikka kuinka tavallisina ja vaarattomina itseämme pidämmekin, voi jonain aamuna herätä siihen että twitter-lauma on alkanut pommittaa työnantajaamme, lähimmäisiämme ja yhteistyökumppaneitamme sillä tavallisella ja aina vain laajenevalla standardi-syytöslitanialla: ”seksisti, rasisti, islamofobi, transfobi, homofobi, ableisti, ahdistelija, raiskaaja...”

Kannustaisin Louhimiestä ottamaan yhteyttä lakimieheensä. Olen melko varma että kyseisen toimittajan toiminta oli laitonta ja henkilö saattaa hyvinkin olla rahallisessa korvausvastuussa Louhimiehelle aiheuttamastaan vahingosta. Suomen sananvapauslainsäädäntöhän on huomattavasti Usan vastaavaa suppeampi, ja kunnianloukkaustuomioon ei tarvita edes valehtelua. Kunnon tuomiolla olisi yhteiskuntaa tervehdyttävä vaikutus.

Jari Mustonen

Hieman pelottavaa, että valtiollinen media on näin sokea omalle käytökselleen. Aikooko YLE nyt vainota Louhimiestä hamaan tulevaisuuteen saakka? Erikoisen tapauksesta tekee sekin, ettei Louhimiestä ole tuomittu mistään, joten vaino on mielivaltaista ja sen pohjana toimii vainoajan oma logiikka. Jokinen vielä ihmettelee, ettei Louhimies halua käydä asiaa läpi YLEn kanssa, kaikkihan näimme, mihin edellinen kerta johti.

Normaalia tiedonhankintaa ei ole se, että toimittaja esittää liudan syytöksiä uutiskohteensa työnantajalle. Samalla logiikalla YLE voisi jahdata ketä tahansa tuomittua rikollista, mutta jostain syystä aikaa riittää vain Louhimiehen kiusaamiseen. Huonoa journalistista etiikkaa tuo ainoastaan on.

Marko Kukkonen

Onpa muuten Ylen päätoimittelija selkeästi väärässä siinä, ettei muka yksittäisen toimittajan toimet saisi aikaan mitään tällaista. Koko meetoo-hysteria nimenomaan perustuu siihen pelolla hallitsemiseen, että joku sanoo jonkun nimen jossakin ja sitten koko globaali "vihervasemmisto" avaa laajan tulikeskityksen kohteen suuntaan valiten tarkoituksellisesti kohteekseen myös työnantajat ja muut kohteen kanssa tekemisissä olevat.
Tämä Louhimieheenkin nyt kohdistuva ajojahti johtunee monissa vastaavissa tapauksissa useimmiten siitä, että vainojen kohteena oleva henkilö ei ole suostunut "allekirjoittamaan" voimakkaasti ulospäin signaloivaa monikulttuurisuuslupausta.
Toki muitakin raskauttavia asianhaaroja löytynee, kuten vainojen kohteen mahdollinen taipumus realistiseen ajatteluun ja ehkäpä jopa taipumus isänmaallisuuteen.
Viimeksimainitulla muuten tuleekin nykyisin jo automaattisesti lynkkaustuomio, joten ehkäpä Louhimiehen uusi versio Tuntemattomasta Sotilaasta olisi kannattanut jättää tekemättä.
Laajaa hyväksyntää vihervasemmistolaispiireissä olisi toki varmasti saanut ostettua sillä, jos valtaosa em. elokuvateoksen roolihahmoista olisikin olleet tummaihoisia, homoseksuaaleja ja sukupuolettomia.
Jonkun arabipataljoonankin kun olisi vielä tajunnut kirjoittaa mukaan sankarin rooliin, olisi meetoo-koskemattomuus ainakin vähäksi aikaa varmisteltu.

Petri Hämäläinen

Ylen päätoimittajan vastine on kolmellta keskeiseltä osaltaan virheellinen ja koska virheellisyys on täysin tahallista, joten voidaan sanoa että vastine on valheellinen.

Meillä on siis valehteleva kansallinen yleisradio. Mielenkiintoinen lähtökohta sinänsä median roolia ja toimittajien oikeuksia koskevaan keskusteluun.

Ensimmäinen valheellinen väite koskee toimittajan toimintaa. Toisin kuin päätoimittaja väittää, toimittaja ei ollut „tekemässä juttua“ tai „varmistamassa lähdettä“. Hän oli opintovapaalla ja saamansa stipendirahoituksen ehtojen mukaan työnteko ei ole sallittu. Avoin kysymys kuuluu siis, miksi Yle:n opintovapaalla oleva toimittaja, joka ei saa tehdä toimittajan työtä, ottaa yhteyttä BBC:een, kertoo olevansa toimittaja ja kertoo olemansa „tekemässä juttua“.

Toinen valheellinen väite liittyy toimittajan motiiviin. Päätoimittaja väittää toimittajan motiivin olleen tiedonkeruu. Todellisuudessa kyseessä on tiedon jakaminen. Tiedonkeruun kohteena oli väitetysti selvittää tieto koskien Louhimiehen työsuhteen alkamista. Tähän tiedonhakutehtävään ei mitenkään uskottavasti ole liitettävissä toimittajan teko lähettää Louhimiehen väitettyä häirintää koskevan artikkelin tiivistelmä BBC:lle. Toiminnan motiivina näyttäytyy uskottavammin mustamaalaaminen ja vahingoittamistarkoitus.

Kolmas merkillinen valhe liittyy absurdiin väitteeseen „rekrytointitilanteesta“. Louhimies oli jo työsuhteessa BBC:n kanssa maalittamisen tapahtuessa. Muun muassa Hesari kirjoittaa edes hieman tosiasioihin perustuen että „työsuhde on katkolla“, vaikka todellisuudessa työsuhde katkaistiin nimenomaan YLE:n SJW-toimittajan hyökkäyksen takia. YLE:n päätoimittajan väite rekrytointivaiheesta on groteski tilanteessa jossa hän puolustaa toimittajaa. Päätoimittaja on siis valmis vääristämääm faktoja jotta todellinen tilanne, jossa toimittaja on tahallisella hyökkäyksellään aiheuttanut työsuhteen katkemisen, ei tulisi päivänvaloon.

Että tällainen yleisradio meillä. Kuka sammuttaa viimeisenä kansakuntamme valot?