Lauantai 17.11.2018

”Suomi sahaa itseään jalkaan” – Näin eduskuntapuolueet vastasivat irtisanomissuojaan

Jaa artikkeli:
Luotu: 
17.10.2018 20:04
  • Kuva: Alma Talent arkisto
    Kuva
    Eduskuntaryhmien puheenjohtajat vastasivat Uuden Suomen kysymykseen: onko Suomessa liian helppoa irtisanoa tuotannollisin ja taloudellisin syin suhteessa henkilöperusteiseen irtisanomiseen? Moni puolue allekirjoittaa väitteen.
|

Faktakulma

Suomen yksilöperusteinen irtisanomissuoja on esimerkiksi OECD:n vertailuissa keskeisten kilpailijamaiden tasolla, työ- ja elinkeinoministeriö kertoo hankesivullaan. Ministeriön mukaan oikeuskäytäntö on kehittynyt siihen suuntaan, että osa yrityksistä kokee irtisanomiskynnyksen olevan liian korkea. Joissakin Euroopan maissa on helpotettu pienten yritysten irtisanomiskäytäntöjä siten, että irtisanomisperusteita ei sovelleta pienissä yrityksissä.

Sen sijaan kollektiivisen irtisanomisen suoja on Suomessa Euroopan maiden alhaisimpia OECD:n vertailujen perusteella, hallituksen lakiesityksen luonnoksesta selviää.

Onko Suomessa liian vaikea irtisanoa hankala työntekijä? Kysymys on noussut esiin hallituksen valmisteleman lakiesityksen myötä. Lakimuutos madaltaisi irtisanomiskynnystä alle 10 hengen yrityksissä.

Lain valmistelu on nostattanut poliittisia lakkoja ja saanut aikaan kiivasta väittelyä eduskunnassa.

Uusi Suomi, Kauppalehti ja Talouselämä selvittivät eduskuntapuolueilta, mitä mieltä ne ovat itse asiasta: onko Suomessa liian helppoa irtisanoa tuotannollisin ja taloudellisin perustein suhteessa henkilöperusteiseen irtisanomiseen? Pitäisikö tilannetta muuttaa ja miten?

Entä mitä mieltä puolueet ovat siitä, että henkilöperusteisesti irtisanottu saa 90 päivän karenssin ja menettää työttömyysetuuden.

Vastaukset kerättiin eduskuntaryhmien puheenjohtajilta tällä viikolla. Esimerkiksi vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit väläyttävät vastauksissaan, että kollektiivinen irtisanominen – eli tuotannollis-taloudellisperusteinen – on Suomessa niin helppoa, että kansainväliset yritykset ovat tästä johtuen toisinaan irtisanoneet juuri Suomessa, koska kilpailijamaissa se olisi vaikeampaa. Lue myös: Poliitikon havainto: Helpompaa lopettaa tehdas ja irtisanoa koko porukka – ”Suomi aina häviää”

”Tässä asiassa Suomi on sahannut itseään jalkaan”, sanoo kristillisten Peter Östman.

Alla vastaukset puolueittain.

Keskusta, Antti Kaikkonen:

“Kollektiivinen irtisanominen perustuu yrityksen talouden ja toiminnan muutokseen. Siinä on omat menettelytapansa, kuten yt-neuvottelut.  Kollektiivinen irtisanominen näyttää Suomessa olevan suhteellisen helppoa verrattuna yksilöperusteiseen irtisanomiseen.”

“Henkilöperusteinen irtisanominen on tarkasti säädeltyä, ettei yksilö joudu mielivallan kohteeksi. Varsinkin pienimmissä yrityksissä yksilön merkitys on suuri. Siksi niissä pitää voida hieman helpommin irtisanoa työntekijän yksilöllisillä perusteilla, jotta yrityksen toiminta ja työpaikat eivät yksittäisen työntekijän toiminnan perusteella vaarannu. Perusteen on silti oltava todellinen ja asiallinen”, Kaikkonen korostaa.

“Kolmen kuukauden karenssi voidaan lyhentää kahteen kuukauteen irtisanotun työntekijän aseman parantamiseksi.”

Kokoomus, Kalle Jokinen:

”Pitää paikkansa, että Suomessa on suhteellisen helppoa irtisanoa työntekijöitä taloudellisista syistä, mutta vastaavasti todella vaikea irtisanoa yksittäistä henkilöä esimerkiksi asiattoman käyttäytymisen vuoksi. Nämä irtisanomisen eri syyt sekoitetaan julkisessa keskustelussa usein.”

Jokinen kertoo, että kokoomus ajaakin linjan muuttamista.

”On sekä työttömien että hommansa hyvin hoitavien työkavereiden kannalta hyvä asia, että tehtäviään toistuvasti laiminlyövä tai asiattomasti käyttäytyvä henkilö voidaan helpommin irtisanoa pienissä yrityksissä. Pienissä yrityksissä jokainen työntekijä on avainhenkilö, josta riippuu koko yrityksen ja kaikkien työntekijöiden hyvinvointi. Toisaalta tämä rohkaisee firmoja rohkeammin antamaan myös työttömille näytönpaikkoja.”

Mitä mieltä olette kolmen kuukauden karenssiajasta?

”Pidän hyvänä, että henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisen yhteydessä karenssia lyhennetään kahteen kuukauteen.”

Sdp, Antti Lindtman:

Lindtmanin mukaan Suomessa taloudellis-tuotannollisen ja henkilöperusteisen irtisanomissuojan välillä on eroja. Kansainvälisessä vertailussa taloudellis-tuotannollinen irtisanominen on meillä helppoa verrattuna henkilöperusteiseen, hän tiivistää.

”Tämä asiantila ei ole niinkään kirjoitettu lakiin, kuin vähitellen muodostunut oikeuskäytännössä.”

Suomen irtisanomissuoja kokonaisuutena on hiukan OECD-maiden keskitason alapuolella. Kuitenkin kollektiivinen irtisanomissuoja on selvästi OECD maiden keskitason alapuolella, Lindtman jatkaa.

”Tässä voisi olla keskustelun paikka. Työmarkkinajärjestöt voisivat tästä keskenään keskustella ja katsoa löytyisikö sieltä yhteisiä ehdotuksia.”

”Mahdollisia muutoksia tulee kuitenkin tehdä vain todelliseen painavaan tarpeeseen perustuen, vaikutukset tarkasti arvioiden. Jokaisen lakimuutoksen yhteydessä oikeuskäytännön vakiintuminen ottaa aikansa, joten muutosten on aina oltava huolellisesti valmisteltuja ja vaikutuksiltaan selkeitä. Kevyesti tai heikoin perustein tehdyt muutokset tuottavat työmarkkinoille enemmän epävarmuutta kuin hyötyjä. ”

Mitä mieltä olette 3 kk:n karenssiajasta?

”3 kuukauden karenssi on pitkä ja työttömyysturvan sanktiot ovat Suomessa kansainvälisesti vertailtuna tiukat. Pahimmillaan karenssit syrjäyttävät ihmisiä työmarkkinoilta kokonaan toimeentulotuen piiriin. Aktiivimalli on pahentanut ongelmia. Sanktiojärjestelmää olisi perusteltua uudistaa niin, että karensseihin ja muihin seuraamuksiin tulee enemmän kohtuutta, selkeyttä ja joustoa kuitenkin vastikkeellisuus säilyttäen”, Lindtman vastaa.

Siniset, Simon Elo:

“Sinisten näkemys on, että kollektiivista on syytä tiukentaa jos henkilöperusteista löysennetään”, Elo viestittää.

Samalla hän toteaa, että henkilöperusteisesti irtisanotun kohtaama 90 päivän karenssi “on liian pitkä”.

Perussuomalaiset, Leena Meri:

“Me emme ole tästä varsinaisia päätöksiä tehneet, vaikka keskustelua käydään. Jos ajattelen havaintojani juristina, niin kollektiiviperusteisista toimista meillä lomautus on aika helppoa. Esimerkiksi mainostoimistoalalla jossakin vaiheessa aina lomautettiin loppuvuodesta. Ensin alkuvuodesta tuli hyviä palkkoja ja loppuvuodesta lomautus. Kollektiiviperusteiset irtisanomiset muuten edellyttävät, että pitää pystyä osoittamaan tuotannolliset ja taloudelliset syyt.”

“Henkilöperusteisten irtisanomisten osalta käytäntö on muodostunut oikeudessa. Se ei kovin helppoa ole. Meillä perussuomalaisilla on jäsenistössä paljon pienyrittäjänä ja itsekin olen ollut yrittäjänä omassa lakiasiaintoimistossa. Ymmärrän hyvin, jos on sellainen tilanne, että tulee yksi ihminen, jonka kanssa on haasteellista.”

“Mutta eivät yrittäjät palkkaa siksi, että voisivat irtisanoa. Eivät tietenkään, eikä työntekijä tahallaan halua olla hankala. Mutta jos tällainen tulee, niin onhan se pattitilanne. En silti tiedä, onko oikea ratkaisu se, että lähdetään purkamaan irtisanomissuojaa.”

“Yrittäjillä pitäisi olla oikeudellista apua saatavilla jopa ilmaiseksi ja hyvin helposti ihan niin kuin yksityiset ihmiset voivat mennä oikeusaputoimistoon.”

Meri katsoo, että julkisuuden kautta on syntynyt mielikuva, että Suomessa olisi liian helppoa irtisanoa tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Hän itse kaipaa asiasta vertailevaa tutkimusta.

“Jos henkilö on toiminut erittäin moitittavalla tavalla ja irtisanomiskynnys on korkea, karenssi voi olla pidempi, koska silloin on toimittu moitittavasti. Mutta jos on matalampi kynnys, niin täytyyhän karenssin olla lyhyempi. Eihän se muuten ole linjassa.”

Vihreät, Krista Mikkonen

“Nykytila kaipaa selkiyttämistä, mutta se on tehtävä tasapuolisesti niin, että sekä työntekijän että työnantajan oikeusturvaa parannetaan”, Mikkonen vastaa.

Hän ei ota suoraa kantaa irtisanomiskynnykseen tai karensseihin. Sen sijaan hän kommentoi hallituksen ja palkansaajajärjestöjen välistä tulehtunutta tilannetta.

“Mielestämme näin tulehtuneessa tilanteessa käynnistäisin työmarkkinajärjestöjen kanssa neuvottelut, jossa nämä kaikki asiat ovat samaan aikaan pöydällä.”

Vasemmistoliitto, Aino-Kaisa Pekonen:

“Kollektiivinen irtisanominen on Suomessa yleisesti ottaen liian helppoa. Joissakin tapauksissa tämä on johtanut siihen, että kansainvälisesti toimiva yritykset ovat irtisanoneet juuri Suomessa, koska kilpailijamaissa se on vaikeampaa ja kalliimpaa. Mielestämme kollektiivista irtisanomissuojaa tulisi Suomessa vahvistaa, ja esimerkiksi irtisanotuille maksettavia korvauksia kasvattaa”, Pekonen sanoo.

“Henkilöperusteisen irtisanomissuojan muuttamiseen emme näe tarvetta.”

Näiden linjamuutosten lisäksi vasemmistoliitto luopuisi henkilöperusteisesti irtisanotun karenssiajasta sekä myös muista karensseista.

“Vasemmiston kanta on, että kaikista työvoimapoliittisista karensseista tulee luopua. Tämä linjaus pätee myös henkilöperusteisen irtisanomisen kohdalla.”

Rkp, Thomas Blomqvist:

“Meillä on sellainen kanta, että työntekijän palkkaaminen ja yritystoiminnan pyörittäminen pitäisi tehdä mahdollisimman houkuttelevaksi Suomessa. Kaikki toimenpiteet, jotka palvelevat tätä tarkoitusta, ovat tervetulleita”, Blomqvist sanoo.

Varsinaiseen kysymykseen irtisanomiskynnyksistä Blomqvist sanoo ottavansa kantaa, kun hallituksen esitys tulee eduskuntaan.

“Työllistämisen pitää olla houkuttelevaa, ja kynnyksen pitää olla mahdollisimman alhainen. Mutta kuitenkin meidän on seurattava kansainvälisiä sopimuksia ja otettava huomioon perustuslain takaama suoja.”

Nykyisen karenssiajan Blomqvist arvioi olevan “oikeasuhtainen, mutta ei se ole kiveen hakattu”.

Kristillisdemokraatit, Peter Östman:

“Irtisanomiskeskustelussa pitää erottaa henkilöperusteinen irtisanominen ja tuotannollis-taloudellisin syin tapahtuva kollektiivinen irtisanominen. Ne keskustelussa sekoitetaan aina keskenään.”

“Suomessa on helppoa irtisanoa työntekijöitä kerralla taloudellisiin syihin vedoten. Taas esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa se on vaikeata. Näissä maissa taas henkilöperusteinen irtisanominen on helppoa ja täällä erittäin vaikeata.

“Tässä asiassa Suomi on sahannut itseään jalkaan. Kansainvälisen yrityksen on Saksaa helpompaa sulkea Suomesta tehdas ja irtisanoa koko porukka, mutta yksilöä on vaikea irtisanoa. Esimerkiksi Tanskassa jokainen työntekijä voidaan irtisanoa välittömästi tai 1-6 kuukauden varoitusajalla riippuen työsuhteen pituudesta. Näin ilman pitkäaikaisia yt-neuvotteluja tai riippumatta, mihin ammattiliittoon työntekijä kuuluu.”

“Siksi kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä pitää erittäin tärkeänä, että tulevaisuudessa tehdään lainsäädäntömuutoksia työllisyyden parantamiseksi erityisesti paikallista sopimista lisäämällä ja työllistämisen kynnystä madaltamalla mikro- ja pienyrityksissä.”

Henkilöperusteisesti irtisanotun karenssiajasta hän täydentää myöhemmin, että linjan tulisi kulkea käsi kädessä irtisanomiskynnyksen kanssa: jos kynnys on matala, karenssinkin tulisi olla lyhyt.

Faktakulma

Suomen yksilöperusteinen irtisanomissuoja on esimerkiksi OECD:n vertailuissa keskeisten kilpailijamaiden tasolla, työ- ja elinkeinoministeriö kertoo hankesivullaan. Ministeriön mukaan oikeuskäytäntö on kehittynyt siihen suuntaan, että osa yrityksistä kokee irtisanomiskynnyksen olevan liian korkea. Joissakin Euroopan maissa on helpotettu pienten yritysten irtisanomiskäytäntöjä siten, että irtisanomisperusteita ei sovelleta pienissä yrityksissä.

Sen sijaan kollektiivisen irtisanomisen suoja on Suomessa Euroopan maiden alhaisimpia OECD:n vertailujen perusteella, hallituksen lakiesityksen luonnoksesta selviää.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Minä kysyisin, että miksi yleensä on edes koko käsite irtisanomisaika, ellei sitä voi laillisesti toteuttaa.

Minä käsitän asian niin että jos on esimerkiksi kuukauden irtisanomisaika niin se tarkoittaa että henkilö lähtee kuukauden kuluttua jos työnantajalla ei ole hänelle käyttöä.

Työttömyysturva on asia erikseen ja sen pitää alkaa ensimmäisestä työttömyyspäivästä ja voi jatkua vaikkapa 90 päivää ansiosidonnaisena ja sen jälkeen pudota Kela työttömyyskorvaukseen. Tietysti, jos on todella itse irtisanoutunut jonkin lainen, vaikkapa 30 päivän, työttömyyskorvauksen karenssi voisi oilla ajateltavissa

Nuo täysin loogiset, joskin nykyisten holhottujen ihmisten mielestä tuiki torppariajatukset pitäisivät takuulla ihmiset tekemässä työnsä kunnolla ja myös haluamaan heti kohta uudestaan töihin jos vanha meni syystä tai toisesta alta pois.

Kirjoitan tämän tässä muodossa vain siltä varalta että poliitikotkin sattuisivat lukemaan ja näkisivät miten heistä poikkeavalla tavalla voidaan ajatella. Myös AY ja työnantajaliitoista poikkeavasti.