Torstai 15.11.2018

Jupakka Vaasan sairaalasta: Unohtuiko hallitukselta Sauli Niinistön vakava viesti?

Jaa artikkeli:
Luotu: 
18.10.2018 13:58
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Anna-Maja Henrikssonin mukaan kukaan hallituksen edustaja ei ole ottanut millään lailla esille kielellisten oikeuksien toteutumista päivystysuudistuksen yhteydessä, vaikka presidentti antoi asiasta lausuman ja kyse on perustuslaillisesta oikeudesta.
|

Hallitukselta on jäänyt kotiläksyt tekemättä liittyen Vaasan keskussairaalaan ja sote-uudistukseen, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistön kielellisistä oikeuksista antama lausuma on näyttänyt kokonaan unohtuneen. Näin sanoo rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson Uuden Suomen haastattelussa.

Eduskunnan sote- eli sosiaali- ja terveysvaliokunta äänesti tänään nurin ehdotuksen, jonka myötä Vaasan keskussairaala olisi saanut laajan ympärivuorokautisen päivystyksen.

Taustalla on vuonna 2016 tehty päätös, että vaativan sairaanhoidon ympärivuorokautinen hoito keskitetään 12 yliopistosairaalaan ja keskussairaalaan. Uudistuksen myötä Vaasan päivystys siirrettäisiin Seinäjoelle. Hyväksyessään tämän lain vuoden 2016 lopussa tasavallan presidentti Niinistö antoi lausuman. Presidentin lausumat ovat harvinaisia ja niihin suhtaudutaan yleensä vakavasti.

Näin Niinistö lausui päivystysuudistuksen hyväksymisen yhteydessä 29.12.2016:

”Lain soveltamisesta on tarkoitus säätää asetuksilla, jolloin sekä asetusten antaja että niiden täytäntöönpanijat ovat virkavastuussa siitä, että kielelliset oikeudet käytännössä myös toteutuvat. Tässä tapauksessa se käsitykseni mukaan merkitsee, että päivystyspalveluja voidaan siirtää Vaasasta Seinäjoelle vain, jos siirrettäessä vallitsee varmuus siitä, että potilaat saavat nuo palvelut valintansa mukaan suomen tai ruotsin kielellä.”

Anna-Maja Henrikssonin mielestä nämä Niinistön sanat osoittavat, että kyseessä ei ole oikeus, jonka tulee toteutua vain paperilla, vaan kielellisten oikeuksien tulee todella toteutua käytännössä.

”Käsitykseni on se, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ei olla edes kuultu sen kummemmin tästä asiasta. Sellainen kuva on minulle jäänyt”, Henriksson sanoo.

”Ainakaan en ole kuullut, että kukaan hallituksen edustajista olisi koskaan tuonut tätä esille mitenkään. En tiedä, onko se unohtunut tarkoituksella vai muuten vain unohdettu, mutta minusta se on äärimmäisen vakava asia. Sehän on aika harvinaista, että presidentti lausuu jotain silloin, kun hän vahvistaa lain. Ja silloin kun hän lausuu, niin se pitäisi kuitenkin ottaa vakavasti ja silloin pitäisi herätyskellojen koko ajan olla mukana ja miettiä, ollaanko toteuttamassa tätä sillä tavalla kun edellytettiin”, Henriksson sanoo.

Hän muistuttaa, että myös eduskunnan perustuslakivaliokunta on lausunnossaan todennut, että kielellisten oikeuksien on toteuduttava käytännössä.

Henriksson toteaa, että sote-valiokunnan pitäisi selvittää, miten kielelliset oikeudet aiotaan Seinäjoella järjestää.

”Miten siellä on henkilökuntaa työssä sillä tavalla, että voidaan vuorokauden ympäri turvata näitä palveluita myös ruotsiksi? Kun potilas tulee, ehkä vakavasti loukkaantuneena tai vakavan sairauskohtauksen johdosta sinne, niin silloinhan tilanne on päällä. Kaikkihan me tiedetään se, että silloin kun on sairas, on erittäin tärkeää, että voi ilmaista itseään omalla äidinkielellään. Jos on kipuja ja jos on kovin sairas niin silloin on vaikea ilmaista itseään ylipäätään. Ja silloin jos tulee se tunne, etteivät muut ehkä ymmärrä, mitä sanon, niin se lisää sitä potilaan turvattomuuden tunnetta”, Henriksson sanoo.

Kokoomuksen sote-edustajat kuitenkin rauhoittelevat Vaasa-päätöksen aiheuttamia huolia omassa tiedotteessaan tänään. Sari Sarkomaa, Sari Raassina, Jaana Laitinen-Pesola ja Mia Laiho korostivat, että päätöksestä huolimatta laaja-alainen toiminta säilyy Vaasassa. Vaasan tapauksessa vain hyvin erikoistuneet palvelut ovat jatkossa Seinäjoella, kokoomus huomauttaa.

”Vaasan keskussairaalassa säilyy nykyisen tasoinen erikoissairaanhoidon päivystys, eli siis siellä jatkuu kymmenen erikoisalan ympärivuorokautinen päivystys”, nelikko totesi.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Eero Nevalainen

Kerrankin RKP:läisen kanssa samaa mieltä "kielellisistä oikeuksista". Jos ruotsinkielisiä palveluita ei voi keskittää yksiköihin jotka toteuttavat niitä oikeuksia, niin sitten niitä oikeuksia voi vaatia ihan joka paikassa joka taas velvoittaa (suomenkielisiä) ihmisiä laajemmin.

Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Jupakka Vaasan sairaalasta on vain yksi kolmesta asiakokonaisuudesta, joihin pressan tulee puuttua. Tässä alla hallituksen tekemää tiedoantoa koskeva vakava moite:

PeVL 18/1997 vp -asiakirjassa on näin (suora lainaus):

- - "Päätöksentekotavat

Käsiteltävänä olevassa selonteossa pidetään valtiopäiväjärjestyksen 36 §:n 1 momentin mukaista valtioneuvoston tiedonantoa valtiosäännön näkökulmasta luontevimpana tapana eduskunnan päätöksen tekemiseksi yhteiseen rahaan siirtymisestä.

Tiedonannon käyttöala on määritelty niin, että se voidaan antaa "jostakin valtakunnan hallintoa tai sen suhteita ulkovaltoihin koskevasta asiasta". Tiedonanto on valtioneuvoston aloitteesta käytettävissä oleva keino, jonka nimenomaisena tarkoituksena on saattaa eduskunnan arvioitavaksi valtioneuvoston tärkeinä pitämiä asioita ja keskeisiä poliittisia ratkaisuja.

Tiedonantomahdollisuus otettiin vuoden 1928 valtiopäiväjärjestykseen juuri siksi, että sitä ennen valtioneuvostolla ei ollut luontevaa tapaa saattaa tällaisia politiikka-päätöksiä eduskunnan käsiteltäviksi.

Tiedonannon eduskuntakäsittelyyn liittyy elimellisesti valtioneuvoston eduskunnassa nauttiman luottamuksen mittaaminen, mikä antaa tiedonantomenettelylle erityistä painavuutta.

Toisaalta on todettava, että euroalueeseen osallistuminen on sen suuruusluokan kysymys, että sen eduskuntakäsittelyyn asian vireillepanotavasta riippumatta kytkeytyy hallituksen luottamuselementti.

Tiedonannon päätteeksi tapahtuva perusteltu päiväjärjestykseen siirtyminen antaa eduskunnalle mahdollisuuden sisällöllisen kannan muodostamiseen ilman, että kyseessä välttämättä olisi epäluottamuksen osoittaminen valtioneuvostolle.

Tiedonantoon liittyy myös mahdollisuus lähettää asia valiokuntaan. Siten tiedonannon käyttäminen ei estäisi eduskuntaa käsittelemästä perusteellisesti kysymystä Suomen osallistumisesta yhteiseen rahaan myös sisällön puolesta (ks. esim. PeVM 16/1982 vp ympäristöministeriön perustamista tarkoittaneesta valtioneuvoston tiedonannosta, erityisesti mietinnön päätösosan yksityiskohtaisuus)." - -

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documents/pevl_18+1997.pdf

---

Nyt hallituksen työllisyyspolitiikasta antamaa tiedonantoa ei voi verrata omaan rahaan tai ympäristöministeriön perustamiseen. Ei ensinkään. Siten tiedonanto ei ole perustuslain mukainen ts. sitä ei ole nyt käytetty tiedonannon säädetyssä tarkoituksessa.

Miten tähänkään ei nyt puututa, kuten ei puututtu virheelliseen äänestykseen kiireellisestä tiedustelulaista?

Kansalaisten oikeustaju on kovilla. Samaa "tulkintaa" tulee siten voida käyttää ihan tavallisten pienten ihmisten oikeudenkäynneissä, joissa voidaan samalla tavalla "tulkita" ja vetää mutkat suoriksi.

Oikeusjärjestelmämme rapautuu nopeasti tällaisten valtion hallinnossa tapahtuvien jatkuvien laittomien menettelyjen hyväksymisen johdosta.