Lauantai 17.11.2018

Professori löysi irtisanomislaista pahan ongelman: ”Tämä ei enää ole työntekijästä johtuva irtisanominen”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
18.10.2018 19:09
  • Kuva: Ossi Kurki-Suonio
    Kuva
    Professorin mukaan hallituksen niin sanotun irtisanomislain luonnos on poikkeuksellisen varomattomasti kirjoitettu. Kuva hallituksen tiedotustilaisuudesta lokakuulta.
|

Faktakulma

Hallituksen esitysluonnoksen pääasiallinen sisältö on seuraava:

”Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslain säännöstä henkilöön perustuvasta irtisanomisperusteesta. Säännöstä sovellettaisiin työnantajiin, joiden henkilöstön määrä on alle 10 työntekijää.

Säännöksen mukaan asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voitaisiin pitää myös nykyistä vähäisempää, mutta kuitenkin työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden niin merkittävää rikkomista, laiminlyöntiä taikka työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten muuttumista, ettei työnantajan voida tämän koko huomioon ottaen perustellusti edellyttää jatkavan työsuhdetta. Lisäksi pienillä työnantajilla ei olisi enää velvollisuutta selvittää, voitaisiinko irtisanominen välttää tarjoamalla työntekijälle muuta työtä. Poikkeussäännös ei kuitenkaan koskisi sairausperusteisia irtisanomisia.

Työttömyysturvalakia muutettaisiin siten, että työsuhteen päättymisen perusteella asetettavaa korvauksetonta määräaikaa lyhennettäisiin nykyisestä 90 päivästä 60 päivään tilanteissa, joissa työnantaja on päättänyt työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä.” Lähde: Hallituksen esitysluonnos

”Eikö ole varomattomasti kirjoitettu?”. Näin kysyy Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen lukiessaan hallituksen lakiluonnosta irtisanomisen helpottamisesta pienissä yrityksissä.

Professori katsoo, että luonnoksessa on yksi perustavaa laatua oleva ongelma: onko henkilöperusteinen irtisanominen muuttunut siinä oikeasti kollektiiviseksi eli yritysperusteiseksi irtisanomiseksi. Silloin se olisi ristiriidassa Suomenkin ratifioiman kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimuksen 158:n kanssa. Sopimus koskee työnantajan toimesta tapahtuvaa palvelussuhteen päättämistä.

”Ei tähän esimerkiksi karenssia voi laittaa enää ollenkaan. Siinähän ehdotettiin vain karenssin vähentämistä, mutta eihän tällaisessa tilanteessa voi olla enää mitään karenssia oikeasti. Se olisi hyvä miettiä”, Koskinen arvioi Uudelle Suomelle.

”Kyllä tämä ilman muuta eduskunnan perustuslakivaliokunnassa herättää kysymyksiä.”

ILO:n yleissopimuksessa 158 todetaan, että työsuhdetta ei saa päättää ilman pätevää perustetta, joka liittyy joko työntekijän taitoon tai käytökseen, eli henkilöperusteisiin, tai ”yrityksen, laitoksen tai toimipaikan toimintaedellytyksiin”, eli kollektiivisista syistä.

Koskinen arvioi, että muokatessaan henkilöperusteisia irtisanomiskriteerejä hallitus on vahingossa tehnyt kriteereistä yrityksestä johtuvia eli kollektiivisia.

”He suoraan tässä nyt toteavat sen, mikä tässä onkin suurin ongelma, että tämä ei enää ole ainakaan pääasiallisesti henkilökohtaisella perusteella tapahtuva työsuhteen päättäminen, vaan tämä on enemmänkin nyt kiinni henkilöstön määrästä ja työnantajan olosuhteista.”

Koskisen viittaama kohta löytyy lakiluonnoksen perusteluista, joissa hallitus käy läpi, miksi erilaisen irtisanomiskynnyksen asettaminen ei ole perustuslain yhdenvertaisuuspykälän vastainen.

”[K]oska irtisanomiskynnyksen korkeus olisi riippuvainen nimenomaan työnantajan henkilöstön määrästä ja sen myötä työnantajan olosuhteista, ei työntekijän henkilöön liittyvistä seikoista”, lakiluonnoksessa perustellaan.

”Jos tämän nyt aivan sananmukaisesti ottaa, tämä ei ole enää ainakaan pääosin henkilöön liittyvä palvelussuhteen päättäminen, vaan tämä on työnantajan kokoon liittyvä päättäminen. Se sanotaan suoraan: ’ei työntekijän henkilöön liittyvistä seikoista’”, Koskinen sanoo.

”Jos tämän nyt aivan sananmukaisesti ottaa, tämä ei ole enää ainakaan pääosin henkilöön liittyvä palvelussuhteen päättäminen, vaan tämä on työnantajan kokoon liittyvä päättäminen. Se sanotaan tässä suoraan!”

”Irtisanomiskynnyksen korkeus olisi riippuvainen nimenomaan työntekijän henkilöstön määrästä ja olosuhteista.”

Lopputulos voi siis tavoitteen kannalta olla nurinkurinen. ”Irtisanomislaiksikin” kutsutun lakiesityksen on epäilty olevan yhdenvertaisuuspykälän vastainen asettaessaan eri työntekijät erilaiseen asemaan ja nyt väistäessään sitä esitys ajautuukin seuraavan pulman eteen.

Työoikeuden professori tunnistaa, että luonnoksessa on selvästi pyritty vaikuttamaan juuri henkilöperusteiseen kynnykseen, mutta perustelujen vahva ankkuroiminen työnantajan kokoon ja olosuhteisiin saa Koskisen miltei epäuskoiseksi.

”Kun näin varomattomasti sen sanot, niin kuin hallituksen esityksessä se tässä sanotaan, niin pakkohan tämä on ottaa tosissaan”, hän pohtii.

”Vaikka toisaalta kerrotaan, että jotakin pitää olla virhettä työntekijässäkin, mutta kuitenkin se keskeisin seikka on työantajan koko ja työantajan olosuhteet. Silloin jos se on keskeisintä, päättäminen tapahtuu työantajasta johtuvasta syystä. Silloin koko konstruktio menee aivan toisenlaiseksi. Se on nyt niin varomattomasti tähän laitettu”, Koskinen jatkaa.

”Tämähän ei vähän kärjistäen ole enää henkilökohtainen päättämisperuste.”

Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok) on hallituksen lakihanketta puolustaessaan vedonnut, kuinka Saksassa raja kulkee juuri 10 hengen yrityksissä, ja että näin pieniä yrityksiä eivät irtisanomissäädökset koske juuri lainkaan. Koskinen huomauttaa, että Saksa ei olekaan ratifioinut eli vahvistanut ILO:n yleissopimusta, johon hän nyt viittaa.

Julkisuudessa on paljon keskusteltu myös siitä, miten laki irtisanomisten helpottamisesta pienissä yrityksissä vaikuttaisi työllisyyteen. Lakiluonnoksessa niitä kuvataan positiiviseen sävyyn, mutta myönnetään, että ”vaikutukset ovat epävarmoja”.

”Lainsäätäjän liikkumatilaan kuuluu se, että sääntelyn vaikuttavuus on vielä säätämisvaiheessa jossakin määrin epävarmaa, jos sääntelylle voidaan kuvata tavoiteltu johdonmukainen vaikutusketju”, luonnoksessa huomautetaan.

”Tässä esityksessä irtisanomiskynnyksen madaltamisen arvioidaan rohkaisevan pieniä yrityksiä ottamaan askeleen lisätyövoiman palkkaamiseen. Tämä on omiaan lisäämään työllisyyttä. Jos työntekijä irtisanotaan uuden säännöksen perusteella, hänen tilalleen palkataan yleensä uusi työntekijä. Työllisyysvaikutus muodostuisi myönteiseksi vähintäänkin tuon kannustevaikutuksen verran”, lakiluonnoksessa pohditaan työllisyysvaikutuksia.

LUE LISÄÄ:

Hallitus lähetti ”irtisanomislain” arvioitavaksi – Professorilta välitön tyrmäys HS:ssa

”Suomi sahaa itseään jalkaan” – Näin eduskuntapuolueet vastasivat irtisanomissuojaan

Juha Sipilä vastasi lakkoilmoituksiin : ”Eduskunnalta selvä linja – kehotan vakavaan harkintaan”

Nyt tuli kova ilmoitus: Kahden päivän lakko alkaa 22.10.2018

Faktakulma

Hallituksen esitysluonnoksen pääasiallinen sisältö on seuraava:

”Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslain säännöstä henkilöön perustuvasta irtisanomisperusteesta. Säännöstä sovellettaisiin työnantajiin, joiden henkilöstön määrä on alle 10 työntekijää.

Säännöksen mukaan asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voitaisiin pitää myös nykyistä vähäisempää, mutta kuitenkin työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden niin merkittävää rikkomista, laiminlyöntiä taikka työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten muuttumista, ettei työnantajan voida tämän koko huomioon ottaen perustellusti edellyttää jatkavan työsuhdetta. Lisäksi pienillä työnantajilla ei olisi enää velvollisuutta selvittää, voitaisiinko irtisanominen välttää tarjoamalla työntekijälle muuta työtä. Poikkeussäännös ei kuitenkaan koskisi sairausperusteisia irtisanomisia.

Työttömyysturvalakia muutettaisiin siten, että työsuhteen päättymisen perusteella asetettavaa korvauksetonta määräaikaa lyhennettäisiin nykyisestä 90 päivästä 60 päivään tilanteissa, joissa työnantaja on päättänyt työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä.” Lähde: Hallituksen esitysluonnos

Jaa artikkeli:

Kommentit

Tuomo Niemelä
Vastaus kommenttiin #12

"Asiaan tutustustumatta minulla on mielipide." Hyvä ystäväni tapaa sanoa, että kyseessä on varmuus jonka vain täydellinnen asiantuntemattomuus voi antaa.

Ja se ei sitten ollut kehu. Ettei vahingossa mene vitsit ohi intelligentsijalta.

Ensio Jauhiainen

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Suna Kymäläinen tyrmistyi Arvopaperi-lehdessä julkaistusta tiedosta, jonka mukaan pääministeri Juha Sipilän lähipiiri eli lapset ovat Fortel Investin kautta pörssiin listautuvan Ahola Transportin kolmanneksi suurin omistaja.
– Suomessa saa omistaa yhtiöitä vapaasti. Eihän siinä mitään. Mutta samaan aikaan kun julkisuudessa kyseenalaista huomiota saanut, nimenomaan suomalaisten työehtojen polkemisesta esiin tulleen yhtiön omistajista löytyy yhteys suoraan valtioneuvostoon, ollaan ainakin eettisesti heikoilla jäillä. Nyt alkaa näyttämään jo tosi pahalta, sanoo Kymäläinen tiedotteessaan.
Viime kesäkuussa ministerineuvostossa sovittiin kansallisten kabotaasirajoituksen poistamisesta ja lakimuutokset ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Kymäläinen ja muut SDP:n kansanedustajat ovat kritisoineet kaavailuja.
– Pahin pelko on, että suomalainen kumipyöräliikenne ulosliputetaan halvempien työvoimakustannusten ja kaluston ylläpidon maihin. Tämänkaltaisesta toiminnasta on jo varoittavia esimerkkejä, kuten Ahola Transport, josta on jo aiemmin julkisuudessa esitetty tieto, että he ovat palkanneet 500 euron kuukausipalkalla kuskin Virosta, Kymäläinen kertaa.
Tyylikkäältä tämä ei ainakaan näytä.
Ahola Transport on siis Kymäläisen mukaan toiminut juuri sen mallin mukaisesti, jota ehkäisemään muun muassa kabotaasirajoitukset on säädetty. Kymäläinen muistuttaa, että myös EU:n työtuomioistuimen kanta on, että jokaisessa maassa maksetaan kyseisen maan työehtojen mukaista palkkaa.
– Tyylikkäältä tämä ei ainakaan näytä. Eihän Suomi nouse koskaan lamasta, jos on pienintäkään vihjausta valtioneuvoston jäsenten osalta palkkakeinottelun hyväksymisestä, Kymäläinen moittii.
– Kuljetusalan toimijoiden huolta kabotaasirajoitusten muutoksen mukanaan tuomista haitoista ja muun muassa valvonnan ontumisesta ei ole otettu huomioon. Ei ihme jos moni kysyy tämän tiedon jäljiltä, että miksiköhän, Kymäläinen lataa.
Kymäläinen pohtii, onko pörssin laillisuusvalvonnalla ollut tieto tämänlaatuisesta mahdollisesta sisäpiirikytköksestä ennen listautumisesitteen hyväksymistä.

Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Hallituksen valmistelemassa irtisanomissuojaa heikentävässä laissa - lyhyemmin siis potkulaissa - ei olisi siirtymäaikoja esim. sen suhteen, että se koskisi vasta lain voimaantulon jälkeen palkattuja henkilöitä. Sitä pitäisin ko. lain ehdottomana edellytyksenä.

Yhdessä yössä alle 10 hengen työntekijäfirmojen työntekijöillä astuisi voimaan heikompi työsuhdeturva. Sitä en pidä oikeudenmukaisena.

Jos laki koskisi vasta uusia työsuhteita lain voimaantulon jälkeen, niin silloin työntekijä voisi vapaasti valita, minkä kokoiseen firmaan haluaa palkkautua - ja tulla mahdollisesti joskus irtisanotuksi "valitsemillaan" ehdoilla.

Jos taas mahdollista siirtymäaikaa (jako vanhoihin ja uusiin) miettii niiden "vanhojen" työntekijöiden kohdalta ts. jo ennen lakia pienessä firmassa työskenneleitä henkilöitä, niin sitten päätyy siihen ajatukseen, että näin ei voi toimia, jotta perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuus toteutuu: Kaikilla samassa firmassa ja saman kokoisissa firmoissa työskentelevillä tulisi olla yhtäläinen työsuhdeturva. Tosin niin tulisi olla myös kaikilla työntekijöillä kaikissa firmoissa eli tullaan taas lähtöasetelmaan, että ko. potkulaki on lähtökohtaisesti jo laiton ja sotii työntekijöiden yhdenvertaisuutta vastaan.

Tästä syystä ko. hallituksen esitykseen ei ole voitu laittaa siirtymäsäännöstä, keitä se koskee. Määrittävänä tekijänä on moitittavan teon ajankohta, joka ratkaisee irtisanomiskohtelun. Saman moitittavan teon perusteella tehty irtisanominen helpottuu yhdessä yössä... Aika erikoista.

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262702-potkulaki-muuttaisi-luot...

Markku Savikivi

"Yhdessä yössä alle 10 hengen työntekijäfirmojen työntekijöillä astuisi voimaan heikompi työsuhdeturva. Sitä en pidä oikeudenmukaisena."

Karl Marx oli puolityhmä äijä ja joutui siksi pakenemaan Saksasta.

Varsinainen työnantaja on tuotteen loppukäyttäjä, joka antaa työtä yrityksille ja niiden työntekijöille. Suomalaiset työnantajat eli kuluttajat saattavat olla varsin kovapintaista porukkaa ja tehdä työttömiä sekä yrittäjistä että yrityksen henkilökunnasta. Yrityksillä itsellään ei ole työsuhdeturvaa varsinaisiin työnantajiin eli tuotteen loppukäyttäjiin nähden.

Elämme turvattomassa maailmassa, jossa keinoemoja on vaikea löytää aikuisille kansalaisille.

Kai Häppölä

Nyt on vaikea käsittää sitä miten työoikeuden professori ajattelee, että henkilöperusteisesta irtisanomisesta syntyy kollektiivinen, kun se kohdistuu pieneen yritykseen. Sen ymmärrän, että tässä helpotetaan pienten yritysten irtisanomisperustetta ja, että yrityskoon huomioiden perusteet eivät ole yhdenvertaiset. Silti on kyseessä yksittäisestä työntekijästä. Jos kaikki irtisanotaan siitä syntyy kollektiivinen menettely.
Voin silti olla yhtä mieltä siitä, että irtisanomisen helpottaminen on ongelmallinen kun se kohdistuu yrityksiin niiden työllistettyjen lukumäärän mukaan jakaen yritykset 10 tai sitä pienempiin ja toisaalta yli 11 työntekijän yrityksiin.
Olisiko työoikeuden professorin mukaan hyväksyttävää, että muutos voisi koskea kaikkia yrityksiä yrityskoosta riippumatta kunhan asetetut hyväksyttävät perusteet irtisanomiselle ja määriteltävä prosessi toteutuvat ja ovat samat?

Tuomo Niemelä

Kyseessä on Sipilän halu saada pari ääntä lisää heittämällä puruluu pienyrittäjille. Eli kykenemättömille lisää mahdollisuuksia johtaa irtisanomisen uhkaa hyväksikäyttäen Yhtään työpaikkaa se ei luo ja liikkuvat äänestäjät kavahtavat pois. Mutta ehkä se jokusen entisen yrittäjä-äänestäjän pitää mukana.

Mika Peltokorpi

Siis ongelmahan tässä henkilökohtainen/kollektiivinen irtisanominen -tulkintaeroissa on enemmänkin, maksetaanko tällaisen irtisanomisen jälkeen työttömälle työttömyyskorvausta ensimmäisen 7 päivän jälkeen (työntekijästä johtumaton irtisanominen) vai vasta 60 päivän (lähes 3 kk) päästä (työntekijästä johtumaton irtisanominen).

Mika Peltokorpi

Siis ongelmahan tässä henkilökohtainen/kollektiivinen irtisanominen -tulkintaeroissa on enemmänkin, maksetaanko tällaisen irtisanomisen jälkeen työttömälle työttömyyskorvausta ensimmäisen 7 päivän jälkeen (TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUMATON irtisanominen) vai vasta 60 päivän (lähes 3 kk) päästä (TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVA irtisanominen).

Mika Peltokorpi

Kannattaa muistaa, että kyseessä on sama hallitus, joka joi läpi 6 e/h "kokeilupalkan" Rakennusliiton kanssa. Mitä ei Suomessa lasketa edes työksi, koska palkka on alle 6,97 e/h (Kelan työssäoloehto, joka on myös Suomen Lain mukaan suositusvähimmäispalkka). Itseasiassa 6 e/h voidaan tulkita palkkaperustaiseksi työsyrjinnäksi (koska alle syositusvähimmäispalkan). Eteenkin, kun Suomen Lain mukaan alalla pitäisi maksaa vähintään TES:n mukaan TES:n. Ja se on Rakennusalalla varmasti enemmän, kuin 6,97 €/h. Itsellä oli kesäpoikana 37 mk/h palkka jo 80-luvulla ja jotain huhua olen kuullut, että palkankorotuksiakin on tullut viimeisen 25 vuoden aikana.

tom brunila

"”Tässä esityksessä irtisanomiskynnyksen madaltamisen arvioidaan rohkaisevan pieniä yrityksiä ottamaan askeleen lisätyövoiman palkkaamiseen. Tämä on omiaan lisäämään työllisyyttä. Jos työntekijä irtisanotaan uuden säännöksen perusteella, hänen tilalleen palkataan yleensä uusi työntekijä. Työllisyysvaikutus muodostuisi myönteiseksi vähintäänkin tuon kannustevaikutuksen verran”, lakiluonnoksessa pohditaan työllisyysvaikutuksia."
Vähennetään yksi ja palkataan toinen tilalle ei suinkaan vähennä työttömyyttä vaan pitää sen samana. Ja uusi palkataisiin varmasti huonommalla palkalla.

Matti Kurki

Onneksi hallituksessa ei ole enemmän miljonäärejä. Sipilän ajatusmaailma ei sivua kenenkään inhimillisen olennon vastaavaa. Toivottavasti emme enää kevään vaalien jälkeen tapaa tätä propellipäätä. Kuka muu tahansa on parempi.

Ilkka Paananen

Se on tietenkin makuasia kuka mistäkin pitää, mutta kyllähän todellisuudentajun omaava henkilö ymmärtää sen, että jos vasemmisto on seuraavassa hallituksessa palataan takaisin pysähtyneisyyden aikaan. Ei AY:n talutusnuorassa oleva SDP ota mitään askeleita työelämän uudistamisen suhteen. Kokoomus komppaa taustalla niin kuin nytkin tavoitteena pitää Vapaavuori tyytyväisenä.

Matti Ahlstedt

Jos laki tälläisenään tulee voimaan, niin mikä tässä nyt sitten madaltui muu kuin karenssipäivät?

Yrittäjän pitää edelleen kiistattomasti osoittaa syy irtisanomiseen, sitä oikeuteen joutumistahan ja siellä häviämistä jokainen pienyrittäjä pelkää. Vaikka noin 3% henkilöperustaisista irtisanomisista päätyy käräjille.

Laki tälläisenään ei muuta oikeastaan mitään nykytilanteeseen, työtaidot tuli uutena perusteluna.

Pasi Siltanen

Työntekijä- ja työnantajaliittojen pomojen uhotessa taitaa unohtua, että Suomea tuollaiset turhanpäiväiset riidat eivät auta. Työntekijät menettävät pieniä ansioitaan lakkoillessaan, mutta ay-pomot eivät niistä joudu tinkimään. Nuo poliittiset lakot haittaavat yrityksiä, joita mahdollinen lakiuudistus ei edes koske ja myös työelämänsä päättäneitä tai siihen joskus tulevia. Suomessa ei ole ollut juurikaan kahden kerroksen väkeä, mutta jostain syystä nyt tuntuu sellainen henki puheissa olevan.

Jos uusi lakiesitys ei ole tasa-arvoinen pienten ja suurten yritysten työntekijöiden välillä, niin ei ole myöskään tasa-arvoista, että pientyönantajat sidotaan isojen luomiin ehtoihin eikä heille ole edes tarjottu mahdollisuutta osallistua päätösten tekoon. Olisiko syytä ajaa alas kaikki työnantajajärjestöt ja siirtyä aitoon työpaikkakohtaiseen neuvotteluun? Meidän on kaikkien syytä muistaa, että ilman työnantajia ei ole töitä eikä elantoa.

Milloin tajutaan, että Suomi vaurastuu vain saamalla hyödykkeitään kaupaksi ulkomaille? Vain niillä varoilla pystytään kustantamaan kustannusten nousu ja luomaan hyvinvointia maassa, jonka väestö ikääntyy ja kansakunnan elättäminen jää yhä harvempien vastuulle.

Pientyönantaja on paljon riippuvaisempi työntekijöistään kuin suuri ja varmasti haluaa pitää kiinni hyvistä tekijöistä. Ammattitaitoisen ja oikean asenteen omaavan duunarin ei tarvitse pelätä potkuja eikä palkan alennusta. Lakiesityksen läpimenoa pelkäävät eivät ehkä ole sieltä reippaammasta päästä? Miksi laiskuutta pitää nykyään kutsua alisuorittamiseksi? Suurtyönantajayritysten omistuksen valuessa ulos Suomesta saattaa käydä niin, että toiminta Suomessa jää pienyritysten vastuulle. Koittaako aika, että kukin työntekijä on oman onnensa seppä eli toiminimiyrittäjä ja neuvottelee "palkkansa" itse?