Lauantai 17.11.2018

”Joustoturvalla” uusia työpaikkoja Suomeen? - Ex-työministeriltä vinkki Jari Lindströmille

Jaa artikkeli:
Luotu: 
19.10.2018 07:40
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    ”Tanskan mallin varsinainen salaisuus sen kotimaassa oli uudistuksen ’tuotteistaminen’ ja markkinointi sekä voimakas panostaminen työvoimapalveluihin. Mallia katsottiin Suomessa tuolloin kuten edelleen kuitenkin vain toisella silmällä, eli kokonaisuuden sijaan siitä otettiin esille vain itselle mieluisimmat osaset”, Liisa Jaakonsaari (sd) arvioi.
|

Politiikan konkari, europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) muistelee tänään ilmestyneessä kirjassaan Tarkoitus (Kirjapaja 2018) työministeriaikojaan 1990-luvun loppupuolella. Hän kertoo, että jo silloin työvoimapolitiikan kuuma aihe oli Tanskan malli – aivan kuten nytkin. Tanskan joustava työttömyysturva on nostettu useaan otteeseen esille puhuttaessa tarpeesta uudistaa Suomen työmarkkinoita. Viimeksi mallia esittelivät kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä ja ex-työministeri Tarja Filatov (sd) Liberan blogeissa.

Jaakonsaari toimi työministerinä Lipposen ensimmäisessä hallituksessa vuosina 1995–1999.

”Heti ministerikauteni alussa pyysin työministeriön virkamiehiä tutustumaan ns. Tanskan malliin. Tanskassa oli koettu samankaltainen velka- ja työttömyyskriisi Suomea aikaisemmin. He olivat saaneet velan kasvun kuriin ja työttömyyden laskemaan. Tanskalaiset tiivistivät strategiansa yhteen sanaan, joka oli flexicurity eli joustoturva. Lyhyesti kyse on siitä, että kun sekä työelämän joustavuutta että turvaa muutostilanteita varten lisätään, syntyy kokonaisuus, joka tukee uusien työpaikkojen syntyä ja työllistymistä”, Jaakonsaari kirjoittaa.

Asmo Maanselkä puolestaan tiivistää Tanskan mallia toteamalla, että Tanskassa on helppoa sekä palkata että irtisanoa. Lue myös: Poliitikon havainto: Helpompaa lopettaa tehdas ja irtisanoa koko porukka – ”Suomi aina häviää”

”Lipposen hallitus ryhtyi Tanskan inspiroimana työstämään työvoimapolitiikan reformia nimellä Suomen malli. Pääidea oli parantaa työmarkkinoiden toimivuutta. Uudistuksilla tuotiin joustavuutta työelämään. Irtisanomisaikoja lyhennettiin, mutta samalla parannettiin työntekijöiden asemaa ottamalla käyttöön vuorotteluvapaa ja parantamalla pätkätyöntekijöiden eläketurvaa ja muita oikeuksia”, Jaakonsaari kirjoittaa.

Lipposen hallituksen Suomen malli -nimi on sittemmin otettu käyttöön Juha Sipilän hallituksessa liittyen kilpailukykysopimusta seuranneisiin palkkaratkaisuihin.

1990-luvun Suomen mallissa kuvattiin olevan kaksi päälinjaa, joista ensimmäinen on työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen palvelemalla työnantajia paremmin työvoimatoimistoissa.

Toisena päälinjana oli pitkäaikaistyöttömien aktivoiminen, jossa keskeisenä uudistuksena oli työmarkkinatuen ja työllistämistuen yhdistävä yhdistelmätuki. Korostettiin työttömän omaa aktiivisuutta työnhaussa. Kuulostaa tutulta, kun vertaa nykypäivän keskusteluun.

Jaakonsaaren mielestä Tanskan mallista puhutaan vielä tänäkin päivänä yksipuolisesti; niin, että mallista otetaan vain ne itselle sopivimmat kohdat. Itse asiassa kd:n Maanselkä kritisoi Jaakonsaaren puoluetoveria ja niin ikään ex-työministeriä Tarja Filatovia täsmälleen samasta asiasta. Filatov korosti hiljattain Liberan blogissa Tanskan mallista kirjoittaessaan nimenomaan panostuksia työttömien henkilökohtaisiin palveluihin ja aktivointiin. Samaa korostaa myös Jaakonsaari. Maanselkä taas huomautti vastauksena Filatoville, että ”Tanskalla on varaa panostaa työvoimapalveluihin, kun kenelläkään ei ole varaa jäädä kotiin makaamaan”.

”Tukea ei tipu kruunuakaan, jos ei tanssi työvoimahallinnon pillin mukaan”, Maanselkä kirjoitti.

Jaakonsaari puolestaan toteaa kirjassaan näin:

”Tanskan mallin varsinainen salaisuus sen kotimaassa oli uudistuksen ’tuotteistaminen’ ja markkinointi sekä voimakas panostaminen työvoimapalveluihin. Mallia katsottiin Suomessa tuolloin kuten edelleen kuitenkin vain toisella silmällä, eli kokonaisuuden sijaan siitä otettiin esille vain itselle mieluisimmat osaset. Erityisesti minua harmitti ja harmittaa tämänkin päivän keskustelussa se, että Tanskan mallia suosittelevat näyttävät säännöllisesti unohtavan työvoimapolitiikan resursoinnin tärkeyden. Pahinta kuitenkin oli, että koko työvoimapolitiikan kokonaisuus demoralisoitiin kokoomuksen taholta jo varhain vain tempuiksi. Tempputyöllistäminen oli sana, jolla saattoi tehdä työvoimapolitiikan naurunalaiseksi”, Jaakonsaari kirjoittaa.

Filatov huomautti, että Sipilän hallituksen parjatulla aktiivimallilla on juuret Tanskan mallissa. Jaakonsaari tuntuu ajattelevan, että Sipilän hallitus ei ole onnistunut brändäämään uudistuksiaan.

”Pidin työministerinä erittäin tärkeänä, että työvoimapolitiikan kokonaisuudistus on tuotteistettava ja siitä on tehtävä Tanskan mallin tavoin kiinnostava ja haluttava, jotta se saadaan erottumaan normitulvasta. Vain niin viesti saataisiin tehokkaasti perille. Myös nykyisen työministeri Jari Lindströmin [sin] olisi keväällä 2018 kannattanut menetellä ns. aktiivimallin kohdalla samoin”, Jaakonsaari kirjoittaa.

Jaa artikkeli:

Kommentit