Keskiviikko 21.11.2018

TE: Nyt tuli työnantajilta kiky-varoitus Teollisuusliitolle – ”Ei se niin mene, että kikystä otetaan vain palasia”

Jaa artikkeli:
  • Kuva: Kimmo Haapala / Alma Talent
    Kuva
    Kemianteollisuus, kuten muukin työnantajapuoli, yllättyi Riku Aallon (kuvassa) johtaman Teollisuusliiton kiky-ilmoituksesta.
|

Kemianteollisuuden työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén kertoo Talouselämälle yllättyneensä Teollisuusliiton ilmoituksesta irtautua kikyn lisätyötunneista. Nyt vaakalaudalla voivat Hollménin mukaan olla myönnytykset, joita myös palkansaajat saivat kikyn mukana.

Teollisuusliitto ilmoitti perjantaina, että viidellä liiton sopimusalalla ei enää vuonna 2020 tehdä kilpailukykysopimuksessa määriteltyä 24 tunnin mittaista lisätyötä. Työajan pidentämistä koskeva sopimus irtisanottiin teknologiateollisuudessa, auto- ja konealoilla, pelti- ja teollisuuseristysalalla, malmikaivoksissa sekä teknisessä huollossa ja kunnossapidossa.

Lue lisää: Teollisuusliitto irtisanoo kiky-lisätunnit – koskee 100 000 työntekijää

Esimerkiksi kemianteollisuudessa kiky työajan pidennyksineen on työehtosopimuksessa, kuten kaikki muutkin ehdot, kertoo Hollmén. Tällaisia aloja irtisanomisilmoitus ei koske. Niiden osalta Teollisuusliiton tavoitteena on poistaa työajan pidennys eri alojen seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa.

Jos kiky päättyisi, kemianteollisuuden yrityksille aiheutuisi merkittävät kustannukset, sillä kiky-tunnit vastaavat 1,5 prosenttia yritysten vuotuisista työvoimakustannuksista, Hollmén kertoo.

Ne ovat kemianteollisuudella yli kaksi miljardia euroa. Näin ollen kiky-tuntien puuttuminen aiheuttaisi 30 miljoonan euron laskennalliset vaikutukset. Hollménin mukaan kikyllä on ollut myös dynaamisia vaikutuksia, joiden arvoa on vaikea laskea.

Hollmén muistuttaa, että kiky-sopimus piti sisällään paljon muutakin kuin työajan pidennyksen. Sopimukseen sisältyi myös myönnytyksiä palkansaajille – esimerkiksi luottamusmiesten lisäoikeudet ja työaikapankit. Nämä myönnytykset otetaan uudelleen pöydälle työehtosopimusneuvotteluissa Teollisuusliiton toimien takia, Hollmén viestii.

”Ei tämä niin mene, että kiky palastellaan ja sieltä otetaan pois työajan pidennys, joka harmittaa, mutta se hyvä, mikä kaupassa saatiin, unohdetaan”, Hollmén sanoo Talouselämälle.

Ay-liike on ryhtynyt työtaisteluihin vastalauseena hallituksen niin sanotulle irtisanomislaille, jonka tarkoituksena on helpottaa henkilöperusteista irtisanomista pienissä yrityksissä. 

Lue lisää aiheesta:

Ay-johtaja tulistui lakko-operaatiosta: ”Suomen Yrittäjät syyllistää naisia”

Ministeri Jari Lindström varoittaa tilanteen eskaloitumisesta 

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Juhani Joensuu

Pipilän poppoo haukkaa paskaa yrittäessään heikentää työntekijöiden turvaa entisestään. He eivät ymmärrä, että myös työtekijöille pitäisi antaa jotain, tai edes pysyä entisissä asemissa, onhan Suomikin sentään saanut osansa maailmantalouden noususuhdanteesta, jota ei pitäisi jakaa vain kepuleille ja Kokkareille.

Juha Salmi

Niin onhan se väärin jos ei hyväksytä juopottelua työaikana, toisten haukkumista ja työtehtävien laiminlyöntiä.

Kerrotko ihan omin sanoin miten lakiesitys heikentää työntekijöiden turvaa?

Ja mitä pitäisi työntekijöille antaa siitä että työllisyys nousee? Tosin tässä on tullut useasti huomattua että sitä mitä on saatu ei tahdota muistaa vain ne muistetaan mitä koetaan negatiivisina.

Lauri Nederström

Ennen vanhaan käytettiin konepajalla nimitystä "häärviilari" semmoisesta vähätöisestä työkaverista, jonka lusmuilu haittasi paitsi firmaa myös työkavereita. Häärviilari-sana tuli hautausmaalta, monessa kivessä luki "Här hvilar".

juha-pekka naukkarinen

Työsulku päälle,näin meneteltiin -70 luvulla ja odoteltiin nälkäisiä,monet entisiä työntekijöitä neuvottelupöytään,Ay pamppujen ahneudella ei ole rajoja,vain näitä tyyppejä suomalaiset voi syyttää,kun tilaukset yhtiöltä vähenevät ja lama iskee ensi vuonna,työttömiä tulee rutkasti lisää ja kaikki tämä on vain Rinteen pääministerin viran saamiseksi ensi vaaleissa!