Keskiviikko 21.11.2018

Suomen Yrittäjät: Lakkohärdellissä unohtui Suomen iso kuva – ”Yleissitovuus on pakko uudistaa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
22.10.2018 19:21
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    ”On pystyttävä enemmän mahdollistamaan se, että kyetään työpaikkatasolla reagoimaan markkinamuutoksiin. Siinä tessit [työehtosopimukset] on liian joustamaton väline”, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja sanoo. Kuvituskuva.
|

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula ihmettelee Uuden Suomen haastattelussa sitä, että niin sanotusta irtisanomislaista nousseessa riidassa etsitään nyt työllistämistoimia, joilla korvataan työllistämistoimea. Makkula nostaa esiin ison kuvan ja muistuttaa, että Suomi tarvitsisi suuriakin muutoksia työmarkkinoilla.

Tänään on kerrottu, että työmarkkinajohtajat pohtisivat vaihtoehtoa hallituksen lakihankkeelle, jolla helpotettaisiin henkilöperusteista irtisanomista pienissä yrityksissä. Vaihtoehdon keskiössä on kerrottu olevan malli, jossa pienissä alle 10 hengen yrityksissä voitaisiin jatkossa palkata työntekijä määräaikaiseen työsuhteeseen ilman lain nykyisin vaatimaa määräaikaisuuden perustetta. Tällainen rekrytointi voitaisiin tehdä kuitenkin vain kerran.

Makkula pitää tätä ratkaisua riittämättömänä.

”Erilaisia ajatuksia, ehdotuksia, pohdintoja liikkuu. Se on hyvä, että nähdään se, että pienille yrityksille sääntelyn ei välttämättä tarvitse olla samaa tai yhtä raskasta. On hyvä, että on oivallettu, että työllistämisen potentiaali on pienissä yrityksissä ja siellä sitä erityisesti kannattaa helpottaa. Mutta ei se tuolla mallilla se ratkaisu löydy. Kyllä se on huomattavan paljon vaikuttavampi ja tärkeämpi asia se irtisanomisen helpottaminen, koska se alentaa sitä työllistämisen kynnystä koko sillä työsuhteen kaarella”, Makkula kommentoi.

LUE MYÖS: SAK:n Eloranta: ”On mietitty, onko ulospääsyä – ei meillä ole mitään valmista vaihtaria”

”On vähän jännä keskustelu ja ajattelutapa, että jollakin työllistämistä helpottavalla toimella korvataan joku toinen työllistämistä helpottava toimi. Kysehän on isommassa kuvassa siitä, että on tehtävä paljon enemmän, paljon useampia pieniä ja isoja toimia, jos lähdetään siitä, että meillä on muutaman vuoden päästä hyvinvointiyhteiskunta tässä maassa”, hän toteaa.

Työministeri Jari Lindström (sin) varoitti Puheenvuoro-blogissaan viikonloppuna, että seuraava taantuma tulee. Kun nyt niin sanottu irtisanomislaki on aiheuttanut työtaisteluiden ja lakkojen aallon, Lindström ihmetteli, mitä tapahtuu, kun joudutaan tekemään vielä ikävämpiä päätöksiä. LUE LISÄÄ: Jari Lindström: ”Mitähän mahtaa tapahtua, kun joudutaan tekemään vielä ikävämpiä päätöksiä?”

Makkula toteaa myös, että suhdannehuippu on nyt käsillä.

”Meillä on tällä hetkellä Pohjoismaiden alhaisin työllisyysaste ja elämme tänä vuonna nousukauden huippua. Kasvu alkaa pikkuhiljaa hiipua ja meillä on Pohjoismaiden korkein työttömyysaste. Ihmettelen tätä keskustelua noin niin kuin laajemminkin siitä, että mietitään, että millä mitäkin korvataan, kun pitäisi tehdä huomattavan paljon enemmän. Ymmärrän, että haetaan ratkaisuvaihtoehtoja akuuttiin kysymykseen, mutta koko ajan pitäisi pitää mielessä tämä iso kuva. Suomen haasteet ei katoa yhtään mihinkään, eikä ne poistu pelkästään sillä, että toteutetaan tämä henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen”, Makkula sanoo.

LUE MYÖS: Suomen työttömyys laski jo alle ”luonnollisen” rajan – Saiko hallitus aikaan pysyvän muutoksen?

”Se sana, joka koetaan tabuksi, niin koko meidän järjestelmän jäykkyys johtuu tästä täysin poikkeuksellisesta yleissitovuusjärjestelmästä, jota on pakko uudistaa.”

Hänen mielestään irtisanomislaki on aiheuttanut suhteettoman suuren reaktion, ”lakkohärdellin”.

”Siihen isoon tarpeeseen nähden, joka Suomessa on lainsäädäntöuudistusten tarve työmarkkinoilla, niin tämä [irtisanomisen helpottaminen pienissä yrityksissä] on yksi osa sitä. Jos me saadaan tämmöisestä aikaan kauhea rähinä, niin se on huolestuttavaa.”

”Se on tärkeä uudistus, mutta isoon kokonaiskuvaan nähden se on suhteellisen pieni”, Makkula sanoo.

Suomen Yrittäjien mielestä Suomen sosiaaliturvaa katsottava kokonaisuutena, jotta siitä tulisi työhön kannustavaa. Byrokratia- ja kannustinloukkuja olisi järjestön mukaan purettava.

Makkula tarttuu myös työmarkkinoiden tabuaiheeseen, yleissitovuuteen.

”On pystyttävä enemmän mahdollistamaan se, että kyetään työpaikkatasolla reagoimaan markkinamuutoksiin. Siinä tessit [työehtosopimukset] on liian joustamaton väline.”

”Se sana, joka koetaan tabuksi, niin koko meidän järjestelmän jäykkyys johtuu tästä täysin poikkeuksellisesta yleissitovuusjärjestelmästä, jota on pakko uudistaa. En sano, että se pitää poistaa, vaan sitä pitää uudistaa. Silloinkin puhutaan siitä, että pitää pystyä sopimaan joustavammin”, Makkula sanoo.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on ehdottanut, että irtisanomislain sijaan palattaisiin työaikalakiin, jossa kolmikantaneuvottelut paikallisesta sopimisesta päätyivät umpikujaan. Työntekijäjärjestöt katsoivat, että vain luottamusmies voisi neuvotella työntekijöiden edustajana, kun taas Suomen Yrittäjien mielestä järjestäytymättömissä yrityksissä myös liittoon kuulumaton luottamusvaltuutettu voisi toimia henkilöstön edustajana.

”Meidän kanta on ihan sama kuin se on ollut johdonmukaisesti koko ajan. Eli sellaista mallia, jolla järjestäytymättömiä työntekijöitä syrjitään paikallisessa sopimisessa ja heidät jätetään sopimisen ulkopuolelle, niin me emme voi sitä hyväksyä. Tällä hetkellä laki syrjii järjestäytymättömiä yrityksiä. Asettamalla sopimisen kieltoja ei syrjivää lainsäädäntöä voida korvata uudella syrjivällä lainsäädännöllä. Lisäksi siinä on käytännön asia: varsinkin pienissä yrityksissä ei siitä sopimisesta tule mitään, jos osa jätetään sen ulkopuolelle. Kyllä kaikilla täytyy olla mahdollisuus osallistua paikalliseen sopimiseen ja työntekijöillä täytyy olla mahdollisuus demokraattisesti valita, haluavatko he edustajan ja se, kenet he haluavat valita. Edustaja taas itse päättää siitä, kuuluuko hän työntekijäliittoon vai ei. Lainsäädäntö, jossa ennakollisesti asetettaisiin järjestäytyminen sopimiseen osallistumiseen edellytykseksi, se ei ole yhdenvertaista, oikein eikä demokraattista”, Makkula tiivistää yrittäjien linjan.

LUE LISÄÄ:

Lindström seurasi Sipilän yllätysvetoa A-studiosta: ”Ohoh – tästä ei ole hallituksessa keskusteltu”

Metsäteollisuus hermostui: ”Kiistan ulkopuolinen mutta maksamme laskut – Poliittisia lakkoja rajoitettava”

Nyt jysähti: Teollisuusliitto aloittaa lakon

”Suomi sahaa itseään jalkaan” – Näin eduskuntapuolueet näkevät irtisanomissuojan

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Tarja Laakso

Ja lisää vain vaatimuksia... vaikka on Pohjoismaiden alhaisin työttömyysaste ja vaikka yrityksillä menee paremmin kuin koskaan ennen (osinkoja maksetaan huomattavasti enemmän kuin edellisinä huippuvuosina), vaikka yrityksillä on mahdollisuus palkata työntekijöitä juuri niin kuin haluavat ja niin pitkäksi aikaa tai niin vähällä työmäärällä (0-sopimukset ja määräaikaiset sopimukset) kuin haluavat, vaikka on saatu puolen vuoden koeaika, jolloin kyllä pitäisi jo saada selvyys onko työntekijä kunnollinen / sopiva, vaikka Suomessa voidaan irtisanoa tuosta vaan porukkaa (jos pitää roosa-nauhaa), vaikka yhteisöverot on lähes EU:n matalimmat, vaikka on yritystuet ja kaiken maailman palkkatuet jne. Suomessa palkat ovat EU:n keskitasoa, eivät missään nimessä vastaavia maita korkeampia, ostovoima taitaa laahata rupumaiden luokassa (koska hinnat eli yritysten ottamat maksut ja niistä maksettava alv, joka tosin sekään ei ole EU-maiden tasolla mitenkään erityisen korkea, tuotteistaan / palveluistaan ovat liian korkeat palkkoihin nähden ja vaikka tuottajille maksetaan erittäin alhaisia korvauksia tuotannostaan).

Vika ei ole työntekijöiden, jos jotkut yritykset eivät menesty. Kannattaako huonosti hoidettuja tai kannattamattomia yrityksiä tukea kaikin mahdollisin keinoin (palkansaajien veroilla ja aseman heikentämisellä), jos syyt ovat jossain ihan muualla?

Ilkka Paananen

Vikavikavika...tässä se kulminoituu koko työvoimapolitiikan ydin: ei ole työntekijän vika, ei ole työnantajan vika. Voisiko se mennä noin, että positiivisuuden kautta lähestyttäisiin asiaa edes yhden kerran kummaltakin puolelta myönnettäisiin jonkin saavutuksen olevan toisen osapuolen ansiota tai vielä paremmin yhteistä ansioita. Ei tätä voi täältä sorvin vierestä käsittää, miten kaukana oikeasta elämästä nämä Ay:t ja Ek:t ovat. Eli johtopäätös: kun se vika aina on toisessa niin potkitaan perseelle kumpaakin osapuolta pienissä yrityksissä ja sovitaan asiat työpaikalla ilman kenenkään painostusta ja pakottamista.

Juha Salmi

On toisaalta mielenkiintoista huomata, että työantajan ohjeistusta erillaisiin asioihin ovat sellaisia joita ei kommentoijan mielestä tarvitse noteerata, ei vaikka siitä on huomautettu niin suullisesti kuin kirjallisesti.

Pentti Westerholm

"Vika ei ole työntekijöiden ,jos jotkut yritykset eivät menesty".Pääsääntöisesti varmasti näin on.Kuitenkin etenkin pienyrityksiää huti rekrytoinissa saattaa johtaa yrityksen konkurssiin.Niin,niin rekrytointikin on yrittäjän riski,mutta kyllä virheestä täytyy päästä myös eroon kohtuullisin kustannuksin.

Antti Kettunen

Siis mitä mä just luin?

"Kyllä kaikilla täytyy olla mahdollisuus osallistua paikalliseen sopimiseen ja työntekijöillä täytyy olla mahdollisuus demokraattisesti valita, haluavatko he edustajan ja se, kenet he haluavat valita. Edustaja taas itse päättää siitä, kuuluuko hän työntekijäliittoon vai ei. Lainsäädäntö, jossa ennakollisesti asetettaisiin järjestäytyminen sopimiseen osallistumiseen edellytykseksi, se ei ole yhdenvertaista, oikein eikä demokraattista"

Siis työntekijöiden pitää saada järjestyä tai olla järjestäytymättä ja valita edustajan tai olla valitsematta ja tämä on se mitä yrittäjät haluavat? Eikö se luottamusmies nyt ole varma ja vakiintunut tapa hoitaa nämä paikalliset neuvottelut? Mitä helvettiä yrittäjät nyt oikeastaan edes haluavat? Järjestäytymiseen isona osana kuitenkin kuulunee se että on valittu edustaja jolla on käsitystä mistä sillä on valta neuvotella?

Juha Salmi

Itse luin tuon kohdan siten, että yrittäjien mielestä myös liittoon kuulumattomilla pitää olla oikeus päästä päättämään työpaikkansa asioista eli sopimaan paikallisesti asioista. Tuo taasen ei sovi ay-liitoille, vaikka lain mukaan se on mahdollista.

Pertti Kostiainen

Kannattaako huonosti hoidettuja tai kannattamattomia yrityksiä tukea kaikin mahdollisin keinoin .
Ei kannata, se vääristää kilpailun ja näemmä on rasite omistajalle ja myös jos jonkun palkkaavat pitäisi sen olla jonkin sortin heittosäkki jonka vois potkia pellolle kun sille ei ole tarvetta.

Kaiki.puolin kaikille hyvin ikävä asia.

Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Jäitä hattuun kiihkeässä uudistamisvimmassa! Ottakaa huomioon kun jälleen mietitään määräaikaisuuksia irtisanomislain tilalle:

Nyt näyttää siltä, että kukaan ei muista juuri tehtyä uudistusta HE 189/2017 ja työntekijöiden keskinäistä etusijajärjestystä:

"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 13 luvun 6 §:n, kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 22 §:n ja valtion virkamieslain 32 §:n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia, kunnallisesta viranhaltijasta annettua lakia sekä valtion virkamieslakia.

Työsopimuslakia ja kunnallisesta viranhaltijasta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työnantaja voisi jatkossa tehdä opiskelijan kanssa ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun oppisopimuksen työnantajalle laissa säädetyn lisätyön tarjoamisvelvollisuuden ja takaisinottovelvollisuuden estämättä. Lisäksi valtion virkamieslakia muutettaisiin siten, että työnantajan voisi jatkossa tehdä opiskelijan kanssa ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun oppisopimuksen valtion virkamieslaissa säädetyn työntarjoamisvelvollisuuden estämättä.

Esityksen tavoitteena on mahdollistaa oppisopimuksen avulla saatava ammatillinen koulutus kaikilla toimialoilla, myös sellaisen työnantajan palveluksessa, jolla on osa-aikatyötä tekeviä tai takaisinottovelvollisuuden piirissä olevia työntekijöitä. Tavoitteena on lisätä ammatillisesti kouluttautuvien opiskelijoiden mahdollisuuksia saada oppisopimuskoulutustyöpaikka, ja edistää näin ollen ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden pääsyä työelämään ja mahdollisuuksia hankkia työmarkkinoilla vaadittavaa osaamista.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian." - -

Kohta 2.3 Nykytilan arviointi

"Voimassa olevan lainsäädännön mukaan työnantajan tarvitessa lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöille sopiviin tehtäviin työnantajan on tarjottava näitä töitä ensisijaisesti osa-aikatyöntekijöille. Jos työn vastaanottaminen edellyttää sellaista koulutusta, jonka työnantaja voi osa-aikatyöntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestää, työnantajan on annettava työntekijälle tällainen koulutus. Työnantajan on näin ollen tarjottava lisätyötä sitä vastaanottamaan haluavalle osa-aikatyöntekijälle ennen kokonaan uuden työntekijän palkkaamista tai määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan työntekijän määräaikaisen sopimuksen jatkamista. Työnantajan palveluksessa olevilla osa-aikatyöntekijöillä on niin ikään oikeus tarjolla olevaan lisätyöhön ennen työnantajan taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla irtisanomia takaisinottovelvollisuuden piirissä olevia työntekijöitä. Irtisanotuilla työntekijöillä on puolestaan ensisijainen oikeus vastaanottaa irtisanomisen jälkeen työnantajalla ilmenevää samoja tai samankaltaisia tehtäviä sisältävää työtä ennen ulkopuolisia työnhakijoita.

Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisussa KKO 2017:4 todetulla tavalla, koska oppisopimuskoulutus perustuu työnantajan ja opiskelijan määräaikaiseen työsopimukseen taikka virkasuhteessa tai virkasuhteeseen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevan opiskelijan ja työnantajan väliseen määräaikaiseen sopimukseen, työnantaja ei voi ottaa oppisopimusopiskelijaa palvelukseensa ennen kuin työnantaja on tarjonnut kyseistä työtä siihen soveltuville ja lisätyötä haluaville osa-aikatyöntekijöille. Sanottu koskee myös kuntien ja kirkon viranhaltijoita ottaen lisäksi huomioon kyseisille palvelussuhteille lainsäädännössä asetetut kelpoisuus- ja sopivuusvaatimukset.

Työnantajien mahdollisuudet ottaa oppisopimusopiskelijoita määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen voivat vaihdella toimialoittain riippuen siitä, onko kyseisellä toimialalla perinteisesti paljon vai vähän osa-aikatyötä tekeviä työntekijöitä. Aloilla, joilla työskentelee paljon osa-aikatyöntekijöitä, voi käytännössä olla mahdotonta ottaa uutta oppisopimusopiskelijaa tai tehdä määräaikaista oppisopimusta palveluksessa jo olevan määräaikaisen työntekijän kanssa loukkaamatta osa-aikatyöntekijän oikeutta lisätyöhön. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi kaupan ala sekä matkailu-, majoitus- ja ravitsemusala. Toisaalta on huomattava, että työsopimuslain mukainen lisätyön tarjoamisvelvollisuus koskee kaikkia aloja, ja oppisopimusopiskelijan ottaminen voi estyä, jos työnantajalla on yksikin lisätyötä haluava osa-aikatyöntekijä.

Mikäli työnantajalle haluttaisiin antaa mahdollisuus tehdä oppisopimus opiskelijan kanssa ilman velvollisuutta tarjota kyseistä työtä ensin osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle, olisi asiasta säädettävä lailla erikseen. Osa-aikatyöntekijöiden ja takaisinottovelvollisuuden piirissä olevien työntekijöiden keskinäisestä etusijajärjestyksestä johtuen poikkeuksen olisi perusteltua koskea myös työnantajan takaisinottovelvollisuutta koskevia säännöksiä. Tätä edellyttää myös takaisinottovelvollisuuden piirissä olevien oikeus työhön ennen uusia työntekijöitä." - -

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_189+2017.aspx

Lauri Kiiski

Kolmikantaa ja yleissitovuutta ei löydy mistään muusta länsimaasta enää tänä päivänä. Nämä ovat jäänteitä menneiltä ajoilta viime vuosisadalta ennen maailmantalouden globalisoitumista.

Suomen työmarkkinajärjestelmä on aivan käsittämättömän jäykkä, alkeellinen ja parlamentaristisen demokratian vastainen omituisuus, joka ennen loppuaan kipuilee näyttävästi.

Raimo Tulkki

Ei niin kauan kun tuolla ovat asiasta tappelemassa Pentikäinen, vatuloija Siplä ja kööliin Orpo poika niin se ei tule kuntoon koska kaikki koleme haluavat ajaa duunarin takaisin siihen pisteeseen joka oli satavuotta sitten.
Tämä hallitus porukka on suurista SUURIN vitsi kautta suomen historian.

Tarja Laakso

Puhutaan yleissitovuuden poistamisesta kun yleissitovuutta ei ole missään muualla, puhutaan siitä kuinka yrittäjät työllistävät pääosan suomalaisista jne.

Mutta mitenkähän tuo nyt oikeasti on - se on totta ettei yleissitovuutta ole suomalaisen tavan mukaisesti EU-maissa - mutta 22 EU-maassa on kuitenkin kansallinen vähimmäispalkka. Ja lopuissa maissa sitten oli toimialakohtaiset vähimmäispalkat (vastaavasti kuin Suomessa) - Kyproksella osalla aloista kansallinen vähimmäispalkka.

Suomen Yrittäjät yrittää nostaa profiiliaan ja käyttäytyy kuin olisi ainoa taho, joka työllistää. Sen jäsenyritykset työllistävät kuitenkin vain noin neljänneksen työpaikoista (noin 550 000), EK puolestaan lähes tuplasti eli yli 900 000 työpaikkaa (järjestöjen omien sivujen mukaan, voi siis olla oikea tai ylimitoitettu tieto). Joten ehkä sittenkin EK:lla on tärkeämpi rooli suomalaisessa yhteiskunnassa kuin Suomen Yrittäjillä.

Huomioiden se, että Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja on omassa blogissaan kirjoittanut, etteivät he halua työmarkkinaosapuoleksi.

Janne Pohjala

Voisiko Suomen Tyrjijät lopettaa valehtelemisen. Vaikkakaan Suomalaista järjestelmää juuri tismalleen samanlaisena ei ole monessa paikassa niin yleisitovuus on lähes kaikkialla. Koska työehdot ja minimipalkat on säädetty LAKEIHIN. Lait ovat yleissitovia.

Jopa USA:ssa on työehdot ja minimipalkat sekä liittovaltion laissa, että niistä on säädetty osavaltiottain korkeamalla minimipalkalla olevia lakeja. Joissain osavaltioissa on korkeampi minimipalkka ($15) kuin PAM:in palkat meill täällä, vaikka elinkustannukset USA:ssa ovat alemmat.

Suomen Tyrijät / Pentikäinen voi kertoa myös että USA:ssa kokeiltiin jos sitä mitä nämä haluvat Suomeen, mutta lopuutulos oli jatkuvat työssä käyvien köyhien määrä, joka alkoi kuormittaa USA:n köyhäinapua.

Keskiluokka totesi ettei heidän veroillaan aleta maksaa puuttuvaa palkkaa jonkun yrittäjän puolesta ja minimityöehdot ja -palkka säädettiin lakein, jotka ovat yleisiotovia.

Missään länsimaassa ei ole SuomenTyrijöiden ajamaa täysin vapaata sopimista, koska se ei toimi. Kaikissa on työehdot ja -palkat säädetty lakeihin tai kuten meillä sopimuksiin.