Keskiviikko 21.11.2018

Taloustieteen professori emeritus tv:ssä: Vetäkää irtisanomislaki pois – Hallituksen otettava järki käteen

Jaa artikkeli:
Luotu: 
23.10.2018 08:10
Päivitetty: 
23.10.2018 09:28
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Ottaakaa järki käteen, Sixten Korkman viestii hallitukselle. Arkistokuva.
|

Taloustieteen emeritusprofessori, aktiivinen julkinen keskustelija Sixten Korkman esitti Yleisradion A-studiossa maanantaina yksinkertaisen neuvon ja toiveen maan hallitukselle. Se kuului: vetäkää irtisanomissuojaa heikentävä, laajan lakkoaallon aiheuttanut lakihanke pois.

Korkman viittasi ”mainioon” suomalaiseen sanontaan järjen käsiin ottamisesta.

”Nyt olisi hyvä hetki ottaa järki käteen. Se tarkoittaisi sitä, että hallitus ilmoittaisi, että voidaan unohtaa se lakihanke ja järjestöt esittäisivät vastaavan korvaavan ratkaisun, jolla saadaan sama työllisyysvaikutus”, Korkman sanoi lähetyksessä.

”Tämä olisi win-win: se olisi hallituksen itsensä kannalta viisasta, kansakunnan kannalta viisasta, ja myöskin ay-liikkeen kannalta viisasta.”

Korkmanin työmarkkinajärjestöille esittämä vaatimus korvaavan ratkaisun esittämisestä ei ole järin vaativa, sillä hallituksen omienkin arvioiden mukaan ”irtisanomislain” työllisyysvaikutukset ovat epävarmat.

”Sen ei pitäisi olla vaikeaa, kun kaikki arviot viittaavat siihen, että tämä kiistanalainen lakiesitys ei juuri paranna työllisyyttä lainkaan”, Korkman sanoi.

Esille noussut vaihtoehto määräaikaisten työsuhteiden tekemisen helpottamisesta sai tukea työoikeuden professori Seppo Koskiselta. Ainakin osa työmarkkinajärjestöistä olisi valmiita muutokseen, jossa pienyritykset saisivat oikeuden tehdä uudelle työntekijälle määräaikaisen työsopimuksen ilman perustetta – yhden kerran. Lue myös: Sipilälle tulossa tarjous – Irtisanomislaille sittenkin vaihtoehto?

”Määräaikaisten työsopimusten solmimisen helpottaminen oli pitkäaikaistyöttömien kannalta helpotus. Silloin käytiin läpi sitä, ettei se tule liian laajaksi soveltamisalaltaan. Nyt varmasti joudutaan miettimään aivan samaa asiaa – kuinka laaja soveltamisala olisi”, Koskinen asetteli rajoja Ylellä.

Suomen Yrittäjistä kerrottiin kuitenkin Uudelle Suomelle maanantaina, että heitä korvaava esitys määräaikaisuuksista ei tyydytä. Yrittäjäjärjestö on ajanut voimakkaasti irtisanomissuojan keventämistä.

Yle kertoo Korkmanin ja Koskisen sanomisista laajemmin jutussaan. Korkman on aiemminkin tuonut esiin kriittisen näkemyksensä siitä, että hallituksen lakihankkeen hyödyt eivät vastaa sen työmarkkinoille tuottamaa haittaa.

Ay-liike vastustaa irtisanomissuojan heikentämistä tiukasti, mikä on johtanut laajaan lakkoaaltoon Suomessa. Tällä viikolla ovat käynnissä JHL:n, Teollisuusliiton ja Pron lakot sekä muun muassa ylityökieltoja.

Päivitys klo 8.58: tarkennettu Korkmanin titteliä.

Lue lisää aiheesta:

Ensin lakko, nyt tulee työsaarto – triplaisku samoihin yrityksiin

Suomen Yrittäjät: Lakkohärdellissä unohtui Suomen iso kuva – ”Yleissitovuus on pakko uudistaa”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Ji Ris

Sanonta "ottaa järki käteen" sopii moneen tilanteeseen, kuten kunnon viinapäälle tanssilavan ulkopuolella:
- kun järki katosi humalikon päästä, järki meni käteen.

Siitä sitten alkoi tappelu, jossa järki ei enää ollut kenenkään päässä, vaan kaikkien käsissä.

Sanonta "ottaa järki käteen" on ollut juuri tässä väkivaltakäytössä Vaasan seudulla, kuten Palosaaressa, Asevelikylässä ja ruotsinkielisessä Molpessa.

”Ottaa järki käteen. Se tarkoittaisi sitä, että hallitus menisi yllättäen antamaan turpaan Ay-liikkeen edustajille, demareille ja vasemmistolla, ja **ttu koko oppositiolle. Siinä varmasti voidaan unohtaa yksi lakihanke, ja hallitus ja järjestöt esiintyisivät TV-lähetyksessä mustin silmin ja katkennein etuhampain."

Tämän jälkeen kulttuuriministeri asettasi työryhmän ellei kokonaisen kielitieteen juhlavuoden, jossa "ottaa järki käteen" -menetelmä lanseerattaisiin nyrkkeilyliiton ja thaipotkubandiittien avustamana lastentarhaan, peruskouluun, lukioon, mutta varsinkin politiikan tutkimukseen ja valtiotieteilijöiden ojentamiseen yliopistossa.

Samalla irtisanomislaki ja työllisyysvaikutus olisivat keskeisesti "ottaa järki käteenin" suojeluksessa, kuten yöllisen grillijonon keskivaiheilla.

Kaneetti: Mitähän kaikki "ottaa järki käteen" -lähetyssaarnaajat ovat ajatelleet järjen sijaintipaikasta? Jos järki on kädessä, se ei ole päässä.

Puusepän, keraamikon, viittomakielen käyttäjän, neppausauton pelaajan, victory-merkin näyttäjän, jopa liftaajan ja pesäpallon kopparin järki on päässä, ja taito käsissä.

Kyllä se järki pitäisi saada takaisin päähän.

Tapio Pento

Korkman on täysin oikeassa: perutaan niin kuin aina aiemminkin. Suomen demokraattisesti valittu eduskunta kun on vain SAK:n EMBOA, siihen pyyhitään. Olisihan se kummallista jos eduskunta saisi päättää maan laeista???

Lauri Kiiski

Ay-liikkeen vahvuuksia ei taida olla esitysten teko suuntaan, jolloin yksityisrahoitteisten työpaikkojen määrä lisääntyisi. Tämä tulisi myös Korkmanin jo vihdoin ymmärtää.

Hallitus on jo tarjonnut ay- liikkeelle mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin jo valmisteluvaiheessa, mutta mm. SAK on kunnostautunut vaikuttamisen ja valmistelutyön sijaan jarruttamisesta poliittisine lakkoineen ja torikokouksineen.

Korkmanin reaaliteetit taitavat olla hieman hakusessa. Toki SAK lähtee valmistelutyöhön seuraavan hallituksen aikana, jos pääministerin nimi on Rinne - ja tällöinkin muiden rahoin.

Seppo Simonen

Minä kympin fysiikalla ja ysin matematiikalla sanon ettei hallituksen pidä missään tapauksessa vetää pois pienyritysten työllistämiskynnyksen alentamislakia.
1500 € vuodessa menee keskimäärin veroeuroja per veronmaksaja työttömyys kuluihin siis valtiolta noin 6000 miljoonaa vuosi.
Ajaako Sixten Korkman Suomen kokonaus etua vai sosialidemokraattien lisää velkaa politiikkaa.

Pasi Anttila

se summa on muuten 4,5 mrd eikä tämä hallituksen hanke vähennä näitä menoja ollenkaan. Se siitä. Ja mitä tulee velantekoon on poirvarit vuodesta 87 näyttänyt miten sitä tehdään....31v ja 105 mrd €. Kyllä se on etupäässä kok. kesk. jotka sitä velkaa tekevät.

Ralf Karlsson

Siltä se todellakin näyttää. Kun katsotaan valtion velan kehitystä 1980-luvun lopulta asti ja vertaa sitä eri hallitusten vallassaoloaikaan voidaan todeta minkäpuolueen johtamat hallitukset ovat kärkipäässä velan ottamisessa. Vuonna 1990 velkaa oli noin 9,5 miljardia. Vuosina 1990-1995 velkaa otettiin yli 50 miljardia. 1995-2003 Lipposen hallitusten aikana velka nousi 63,5 miljardiin. Sen jälkeen on ollut vaihtelevasti Keskusta- tai Kokoomusvetoisia hallituksia ja velkaa on jossain 106-107 miljaardin paikkeilla.

Jouko Vainioranta

Professoreiden Korkman-Koskinen keskustelu YLE:n A-studiossa ei ollut mielestäni relevanttia pienyritysten kannalta. Molemmilta selkeästi puuttuu tietämys ko yritysten toiminnasta/kokemuksista suhteessa AY liikkeeseen ja sen todelliseen toimintaan pienyrityskentässä. Tämän johdosta tarvitaan Suomen Yrittäjiä ja sen neuvottelumahdollisuuksien lisäämistä ja hyväksymistä tasavertaiseksi neuvotteluosapuoleksi. EK ei aja eikä koskaan ole ajanut pienyrittäjien asiaa.
Kuvaavaa on YLE:n ohjelmat jossa käsitellään pienyrittäjien asioita niin on todella harvinaista että siellä olisi Yrittäjäjärjestö mukana, yksittäisiä yrittäjiä kylläkin, joka ei todellakaan ole sama asia kun pöydän toisella puolen on SAK tai jokin muu keskusjärjestö.
Nyt näyttää siltä että ko lakialoite tullaan vesittämään ja esitetään tilalle jälleen kerran sellaista joka ei palvele pienyrittäjien mahdollisuutta kasvaa ja palkata lisäväkeä tuottavaan työhön vaan saadaan lisää pyrokratiaa kuluja ja kustannusten nousuja.
Tätä pienyrittäjät eivät halua eikä tarvitse.

pienyrittäjänä yli 40v

Mikko Toivonen

Kyllähän Korkman hyvää tahtoi, mutta reaalielämän tuntemattomuus siitä kuitenkin jäi puuttumaan.
Kyllä hallituksen on pidettävä jo turhaankin kevennetty linjansa tässä irtisanomisasiassa ja annettava kansan eli meidän tapauksessamme kansan valitseman mutta puoluejohtajille alistetun eduskunnan päätettäväksi.
Sen voi sitten aina toisin valittu eduskunta toisilla puoluejohtajilla muuttaa jos se on tarpeellista.
En usko että se on tarpeellista sillä on erehtymättömän loogista että yrittäjä palkkaa helpommin jos voi helpommin pakkotilanteessa päästä palkkaamastaan tai palkkaamistaan eroon joko tilapäisesti tai pysyvästi.
Samalla se mahdollistaa irtisanotuille nopeamman uudelleen työllistymisen ja uudelleen onnistumismahdollisuuden jos ovat työntekijänä epäonnistuneet yhdessä paikassa.

Ay liike on nyt kertakaikkiaan laitettava noudattamaan sekä tapoja, että maan lakeja ja lainsäätäjän ja valmistelijan sen vallan kunnioitusta. Lakeja on senkin suhteen muutettava jotta esimerkiksi kaikenlainen laiton tai poliittinen lakkoilu meilläkin kiellettäisiin ja toteutettaisiin suurilla korvausvelvollisuuksilla suoraan liitoille ja sen johtajille. Tai paikallislakkoilutapauksissa välittömällä erottamisella mielenosoituslakkoilijoille

Urho Sormunen

Korkman esittää yksinkertaista ratkaisua monimutkaiseen kysymykseen. Uskomus, että työmarkkinaliikehdinnän taustalla olisi pelkästään kaavailtu irtisanomislaki, on epäuskottava. Korkmanin näkemys on mekanistinen, inhimillistä mieltä aliarvioiva ja politiikan lainalaisuuksia vähättelevä.
Insinööri Sipilän ajatukset ovat yhtä mekanistisia ja yleiseen kausaliteettiin perustuvia. Niitä eivät näytä horjuttaneen edes tosiasiat, että tarkoitukselliset teot eivät ole hallituskauden aikana tuottaneet läheskään aina tarkoituksellisia seurauksia. Useimmat päätökset ovat johtaneet ei-toivottuihin tuloksiin, jotka ovat esimerkiksi kongretisoituneet lakoissa ja joukkomielenosoituksissa.
Talous ja työllisyys ovat toki nousseet joko hallituksen toimesta tai hallituksesta huolimatta. Ovatko hallituksen toimet tai maailman talouden kasvu ja missä suhteessa vaikuttaneet Suomen talouden ja työllisyyden kohenemiseen, jää myöhemmin arvioitavaksi. "Likapyykki" pestään yleensä jälkikäteen. Silloin nähdään myös, onko järki ollut päässä, kädessä, vai jossain aivan muualla.

Kaarle Akkanen

Se on hallitus joka hallitsee. Jos lakiesitys ei miellytä, niin osallistukaa ja vaikuttakaa politiikassa. Ei näin kiristämällä ja kansantaloutta alentamalla. Siksi poliittisille lakoille on asetettava tiukat rajaehdot jotta edm. kohtuuttimasta haitanteosta vältyttäisiin.

Matti Virtanen

En uskoisi että lakko lisää demarien kannatusta.
Demarien kannatus on jo tapissa ja tällä menolla seuraava pääministeri on demari.

Kokoomuksen kannatus myös on tapissa, tietysti se voi saada himppasen ääniä hiipuvalta keskustalta mutta ei se taida riittää.

Lakossa on populaa yli puoluerajojen, jos ay-liike olisi demarien, heillä olisi 40% lukemat.

Silvo Viitanen

Missä professoria on opittu polkemaan yksityisyrittäjiä oikeuksia?
Se että korporatian tie olisi markkinataloudessa ylivertainen tointatapa näinkin oppineelle miehellä se on outoa?
Yksitysyritykset ovat kaiken markkinatalouden perusta kaikissa sivistyneissä länsimaissa. Suomi ei valitettavasti vielä kuulu joukkoon vaikka nyt siihen pienen pieni yritys on olemassa.

Pentti Westerholm

Korkman rauhan miehenä pitää selän takana jo valmiina valkoista lippua.Kuitenkin asetelma on erityyppinen kuin pelkkä lakko.Kysymyksessä on lakkoilu eduskunnan toimivaltaa kohtaan.Tämä on oikeusvaltion periaatteen vastainen .Eduskunta päätttää lait ja asetukset.Kansa on valinnut heidät äänestämällä ja nyt AY-liike ei luota heidän harkintakykyyn.Pelkää,että ne valitut pölvästit heidänkin joukoistaan hyväkyvät tämän irtisanomislain.Tästä on tässä lakossa kysymys.

Esko Tulikoura

Professori Korkman on taitava taloustieteilijä. Kun arvioidaan taloustieteilijöiden lausuntoja, pitää muistaa muutama seikka. Taloustiede ei ole eksakti tiede eli sieltä ei ainoaa oikea ratkaisua löydy. On vain joukko teorioita, jotka toimivat asetetuilla edellytyksillä. Tämän takia on suuri merkitys sillä, mikä on professorin mailmankatsomus. Tämä näkyy tehdyissä johtopäätöksissä ja arvioissa. Kaikkihan tietävät, että professori Korkman on sosiaalidemokraattisen mailmankatsomuksen omaava. Tämä on näkynyt hänen lausunnoissaan, joissa tieteellisen osan jälkeen on saattanut tulla lausuma, että kyllä asian voi ajatella niinkuin sosiaalidemokraatit sen näkevät (ei tosin näin suoraan ilmaistuna).
Tämän vuoksi on vaarallista, jos hyvä tiedemies maineensa varjolla alkaa vakuuttaa mailmankatsomustaan osaksi oikeaa ratkaisua. Täytyy analysoida tarkkaan , mitä hän sanoo. Ammattiyhdistyspolitiikka ja irtisanomissäännöt eivät liene professori Korkmannin syvällisintä osaamisaluetta. Oletankin, että hän on ehkä Antti Rinteen pyynnöstä lähtenyt informaatiosotaan hallitusta vastaan ja sosiaalidemokrattien vaalivoiton puolesta. Tähän sopisi hyvin suomalainen sananlasku; suutari pysyköön lestissään.
Kun hän nyt kuitenkin arvio tilannetta, hän voisi myös lausua lakkojen kansantaloudellisista vaikutuksista sekä miten hänen arvomailmansa suhtautuu siihen, että viattomat ei osalliset saavat kärsiä. Tai, että onko kiristys osa sopimusyhteiskuntaa?

Lauri Kiiski

Näitä demaritaustaisia taloustieteilijöitä on useampiakin, mutta Raimo Sailas lienee näistä tervejärkisin.

Ne talousnerot, jotka olivat neuvomassa hallituksia v. 2008 finanssikriisin jälkeen eivät juuri arvosanoja ansaitse. Korkman on yksi heistä.

Veijo Murtomäki

Mutta kun tällä irtisanomislailla ei olisi ollut mitään työllisyysvaikutusta, mitä sitten pitäisi keksiä vastaavaksi ratkaisuksi. Vastaus: ei mitään. Tämä lakiyrityshän olisi ollut lahja työnantajille ja EK:lle ja oikeus irtisanoa kuka tahansa – minkä jälkeen olisi palkattu joku toinen huonommilla työehdoilla. Eihän tässä ollut kyse muusta kuin EK:n märästä unesta.

Lauri Kiiski

Pienyritykset ovat kaukana EK: n intresseistä ja ay- liike haluaa pääluottamusmiehen joka ikiseen pikkuyritykseen, joka on jo kerrassaan järjetöntä.

Murtomäen ajatusmaailma taitaa kaivata todellisuuspohjaa silkan satuilun sijaan.

Mikko Toivonen

Lakoista puheenollen niin kun AY liike tällä tavalla osoittaa suoran tukensa demarien valinnalle, niin vaaleissa se kyllä voi kalahtaa demarien nilkkaan kunhan riittävä osa kansaa ymmärtää että kyseessä oli valtakunnan kustannuksella tapahtuva demarien tukikampanja.

Siksikään hallituksen ei ole viisasta nyt antaa periksi sillä nämä kohtuuttomat seuraukset kyllä lopulta syövät nimenomaan demarien kannatusta.

Erkki Malinen

Kertokaapas pienyrittäjät mitä te oikein haluatte, orjia vai oikeita työntekijöitä millä on oikeuksiakin. Pitääkö sen duunarin tyytyä että palkka maksetaan jos halutaan ja työpäivä venyy jos isäntä käskee ylityökorvauksia ei tunneta. Tällainenko olis se ihanne duunari?

Tapio Lehtimäki

Esitän vastakysymyksen Erkille: kerropas työntekijä, millaisen isännän sinä haluaisit?

Sellaisenko, joka tekee tuplapäivää, kun olet rokulissa tai sairaslomalla. Siis sellaisen, joka ei pysty nostamaan omaa palkkaansa, koska hänen on maksettava sinun palkkasi työstä, jota et ole tehnyt.

Pääministeri koettaa nyt valjastaa työnantajiksi sellaisiakin yrittäjiä, jotka eivät ikinä ole nostaneet osinkoja eivätkä kyenneet maksamaan eläkettään. Palkkakin heillä jää pääsääntöisesti alle lain määrittämän vähimmäispalkan, jos sitä nyt pystyy maksamaan ensinkään.

Monesti nämä pienyrittäjät ovat sellaisia kavereita, joiden täytyy pankin vaatiman henkilökohtaisen takauksen vuoksi pitää ensi sijaisesti huoli siitä, ettei firma kaadu velkoihinsa. Ne kommunistien yhteisomistukseen halajamat tuotantovälineet täytyy nimittäin jonkun maksaa ja se joku on yrittäjä.

Yrityksen heikosta menestyksestä ay-väki syyttää perinteisesti huonoa johtamista. Mutta kun teillä kaikilla tuntuu olevan niin loistava käsitys yrittämisestä ja vahva näkemys hyvästä johtamisesta, miksette itse perustaisi yritystä? Ei siihen pääsykoetta vaadita.

Täytätte vain kaavakkeen netissä ja olette vapaita myymään työsuorituksianne eniten tarjoavalle. Sosiaaliturva yrittämisessä toki menee, usein terveyskin, mutta eihän yrittämisessä mainitsemisen arvoisia riskejä ole. Helppoa se on kuin heinän teko.

Pankaa paperit vetämään ja liittykää meidän kiilusilmäisten kääpiöyrittäjien monisatatuhatpäiseen joukkoon. Sitten pääsette itse palkkaamaan sen ensimmäisen toisen ja vielä kolmannenkin työntekijänne.

Tapio Lehtimäki

Mistäpä yrittäjä tietää, onko kyseessä rokulipäivä vai aito sairaustapaus?

Jos työntekijä sairastuu, hän on oikeutettu sairausajan palkkaan kymmeneltä ensimmäiseltä sairauspäivältä. Sairausajan palkka on sama kuin työntekijän muutenkin saama palkka. Tämän maksaa työnantaja omasta pussistaan.

Mietipä semmoista tilannetta pikkufirmassa, jossa töitä tekee yrittäjä ja tasan yksi apureino.

Ralf Karlsson

Sairaslomalla ollaan kun ollaan sairaita ja eiköhän siihen vaadita jo lääkärin todistusta? Rokulipäivä on asia erikseen ja jos niitä kertyy niin sehän on oiva syy hankkiutua eroon työntekijästä joka viihtyy paremmin Alkon tuotteiden parissa kuin työpaikalla. Jos ei yrittäjä saa yrityksestä kohtuullista palkkaa hänen kannattaisi katsoa peiliin missä se vika on. Jos ei tuote tai palvelu mikä hänen yrityksensä tarjoaa ole sitä mitä asiakkaat haluavat niin ei se potkimalla ihmisiä pois parane. Ehkä hänenkin kannattaisi sitten hakeutua palkkatyöntekijäksi?

Tapio Lehtimäki

Löytyihän täältä se peilailijakin.

Älä viitsi tarjota noita vappumarssilta opittuja fraaseja. Käytä vaihteeksi omaa älliäsi. Tuolla edempänä jo kirjoitinkin "huonon johtamisen" -kliseestä.

Jokainen yrittäjänä toiminut tietää, kuinka suuren muutoksen ensimmäisen työntekijän palkkaaminen tuo yksinyrittäjän toimintamalleihin. Silloin kun vielä itse olin työnantaja, laskin, että kannattavaksi työllistäminen alkaa muuttua varsinaisesti vasta sitten, kun putkaansa on raahannut on 5-10 työntekijää.

Jotakuinkin samoilla byrokratioilla hoituu näet yhden kuin vähän useamman ukon/akan tuoma ylimääräinen paperinpyöritys. Ja likaisesta puolitusinasta saa jo nyhdettyä välistä sen verran, ettei byrokratiaa tarvitse hoitaa pelkästä lähimmäisenrakkaudesta.

Enää en tosin rupea ketään palkkaamaan. En vaikka irtisanomissuoja poistettaisiin tykkänään. Oman toiminimen tai Oy:n alla työskentelevän aliurakoitsijan saa hätiin helpommin.

Pääministeri yrittääkin nyt houkutella tämmöisiä mukavuusalueelleen poteroituneita mikroyrityksiä loikkaamaan kartoittamattomalle miinakentälle. Kaipa yrittäjät olisivat sen tempun jo tehneet, ellei itsesuojeluvaisto haraisi vastaan.

Yksinään on vaikea kavuta tähtiin, mutta eipä tarvitse toisaalta turvautua köyhäinapuunkaan. Riskitasokin on minimissä. Vaikka ittekseen yrittämällä tienaa yleensä vähemmän kuin vieraalla palkkatöissä, niin saapa ainakin tehdä omaa juttuaan.

Tämmöisiä tapauksia Suomen Yrittäjätkin kutsuivat vielä pari vuotta sitten halveksivasti "elämäntapayrittäjiksi", mutta kun niitä nyt kuitenkin alkaa olla kohta 300.000, niin hallitus ja etujärjestökin ovat ymmärrettävästi kiinnostuneet kyseisestä porukasta.