Keskiviikko 21.11.2018

Ay-liikkeeltä lakkolaiselle 100 €/päivä – Kansanedustaja: Osittainen verovapaus poistettava

Jaa artikkeli:
Luotu: 
23.10.2018 11:18
Päivitetty: 
23.10.2018 11:30
  • Kuva: Karoliina Vuorenmäki
    Kuva
    Keskustan kansanedustaja Olavi Nissilä luottaa puoluetoverinsa, pääministeri Juha Sipilän kykyyn ratkaista irtisanomiskiista. "Tuen hallituksen linjaa, että suurin asia on työllisyysasteen nosto, ja uskon että Sipilä tässä vetää linjaa ja tarvittaessa löytää ratkaisuja."
|

Keskustan kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä haluaa poistaa ammattiliittojen maksamien lakkoavustusten osittaisen verovapauden silloin, kun lakko on poliittinen eikä suoraan työehtoihin liittyvä.

Ala-Nissilä on eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsen. Hän vahvistaa Uudelle Suomelle aikovansa toteuttaa poliittisten lakkojen ”verotuen” poistamista esittävän aloitteen, josta ilmoitti alustavasti sosiaalisessa mediassa viikonloppuna. Ala-Nissilä oli suivaantunut erityisesti JHL:n kaksipäiväiseen lakkoon, joka vaikuttaa koulujen, päiväkotien ja vanhustenhoidon ruokahuoltoon.

Esimerkiksi Teollisuusliitto, joka ryhtyy omaan kolmipäiväiseen poliittiseen lakkoonsa torstaina, on kertonut maksavansa jäsenilleen 100 euron lakkoavustuksen menetettyä työpäivää kohden. Tästä lakkoavusta 16 euroa on lakkolaisille verotonta tuloa, ja tämän edun Ala-Nissilä haluaa poistaa.

”Minua harmittaa se, että lasten ruokahuolto vaarannetaan poliittisella lakolla. Ei sitä pidä yhteiskunnan tukea”, hän sanoo Uudelle Suomelle.

Mitä poliittisen lakon ”verotuki” oikeastaan tarkoittaa ja mitä sen poistaminen vaatii?

”Kun ihminen saa lakkoavustusta ammattiliitoltaan, se on verovapaa 16 euroon saakka joka päivä. Sillä korvataan verotettavaa tuloa, koska ihminen saisi muuten palkkaa [joka verotettaisiin], jos ei olisi lakossa”, Ala-Nissilä sanoo.

”Jos lakko on poliittinen eli sillä painostetaan poliittisia päättäjiä asiassa, joka ei kuulu työmarkkinoiden päätettäväksi, avustus ei olisi verovapaa. Se ei ole kovin suuri taloudellinen kysymys, vaan periaatteellinen”, kansanedustaja tiivistää aloitteensa.

Ala-Nissilän mukaan muutos olisi lakiteknisesti yksinkertainen.

”Yhteen pykälään pitää vain määritellä se poliittinen lakko.”

Ala-Nissilä toi aloitteensa julki sen jälkeen, kun ex-kokoomuspoliitikko Kimmo Sasi oli ihmetellyt Verkkouutisten blogissaan lakkojen yhteiskunnallista verotukea ja vaatinut sen poistoa. Sasi huomautti, että Suomessa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut ovat vähennyskelpoisia, mutta kun näin kerätyistä varoista maksetaan lakkoavustusta, ”se ei olekaan veronalainen, vaan 16 euron suuruinen päiväavustus on verovapaa”.

”Näin on, vaikka yksi verotuksen johtavia periaatteita on vastaavuuden periaate. Jos jonkin etuuden hankinnasta kulut ovat vähennyskelpoisia, on tulo veronalaista. Jos meno ei ole vähennyskelpoista, on tulo verovapaata”, varatuomari Sasi kirjoitti.

Ala-Nissilä ei tiedä miten tällainen verotuen järjestely on syntynyt, mutta hän pitää sitä perusteettomana.

”Se ei ole veropoliittisestikaan perusteltua. Mutta haluan, että poliittinen lakko ja tavallinen lakko tässä erotetaan toisistaan”, Ala-Nissilä korostaa.

Ala-Nissilän avauksesta kertoi ensin kokoomuksen Verkkouutiset.

Ala-Nissilä kertoo Uudelle Suomelle, että hänen aloitteensa voi nähdä myös ensimmäisenä pienenä askeleena laajemmassa keskustelussa, jossa on vaadittu yleishyödyllisten yhteisöjen kuten ammattiliittojen verotuksellisen aseman muuttamista.

LUE MYÖS: Taloustieteen professori ihmettelee: Tällainen järjestelmä on vain Suomessa – ”Valtiovalta tukee ay-liikettä runsaasti”

Lue lisää lakkoviikosta:

Ensin lakko, nyt tulee työsaarto – triplaisku samoihin yrityksiin

Suomen Yrittäjät: Lakkohärdellissä unohtui Suomen iso kuva – ”Yleissitovuus on pakko uudistaa”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jarkko Mynttinen

Onpa taas perusteellista pohdintaa sääntelyn tarpeesta, eli sitä, onko asiassa aihetta ylipäätään ryhtyä lainsäädäntötoimiin vai ei? Tämä johtaisi uusien lakien laadintaan jokaisen oman mielipiteen perusteella, milloin mistäkin "perustellusta" syystä. Eikös hallitusohjelman mukaan Keskustan pitänyt päinvastoin purkaa näitä normeja? Kova on usko ainakin lakiin ja sen kaikkivoipaisuuteen. Joskus se paras laki on kokonaan säätämätön laki. On eri asia mitä pitäisi tehdä ja mikä on järkevää tai mahdollista tehdä?

Kyuu Eturautti

Tässä maassa on merkittävä määrä asioita, jotka ovat joko verovapaita tai alennetun verotuksen piirissä. Olisi hyvä muistaa, että jokainen osittainenkin vapautus veroista on pois yhteisestä kakusta.

Täten mielestäni pitää pystyä perustelemaan jokaisen tällaisen poikkeaman laaja yhteiskunnallinen välttämättömyys. Perusteen pitää olla vähintään tasoa "ihmisten perustarpeet ovat vaarassa ilman tätä alennusta".

Veroalennuksia, jotka eivät edellistä täytä, löytää varsin lavealti yhteiskunnasta. Myös kepun kovasti rakastamista paikoista.

Juha Lapveteläinen

Mikä on ammattiyhdistysliikkeen tarkoitus? Kysymys on työntekijöiden etujärjestöstä, jonka tarkoituksena on ajaa suomalaisen työntekijän etuja (myös laillisia tarvittaessa) niin yrityksissä, kuin myös muissa julkisissa työpaikoissa kunnissa sekä valtionsektorilla. Ammattiyhdistysliike toimintaan liittyminen on jokaisessa työpaikassa työskentelevälle työntekijälle vapaaehtoista eikä sitä voi rajoittaa saatika estää, työntekijä voi kuulua halutessaan ammattiliittoon, tai olla kuulumatta siihen. Ihmettelen Keskustapuolueen edustaja Ala- Nissilän lausetta "poliittisista lakoista", eikö hän vieläkään ole ymmärtänyt laillisten yhdistyksien sääntökirjausta perustuslaillisesti oikein? Ammattiyhdistysliike toiminta on yhdistoimintaa, kuten yleishyödylliset Suomenruotsalaiset Säätiöt, ja myös yleishyödylliset Suomalaiset Säätiöt. On vaarallista ajatella isänmaassa, että jonkin yksittäisen yhdistystoiminnan perustuslaillisia oikeuksia ja päämääriä rajoitettaisiin tasavallassa ainoastaan poliittisten puolueiden tekemillä lakimuutoksilla tulevaisuudessa. Jos asiaa oikein tarkasti vielä kertaalleen harkitsee, niin eduskunnassa istuvien kansanedustajien päätökset ovat puoluetoimintaa poliittisesti tasavallan alueella myös laittomien lakimuutosten osalta, heidän oikeuksiinsa ei missään tapauksessa pitäisi kuulua päätöksentekokyky lakimuutoksien osalta miltään osin oikeusvaltiossa ilman täysivaltaisen Perustuslakituomioistuimen, ja Suomen Tasavallan Presidentin hyväksymää lakimuutosta.

Ensio Jauhiainen

Suomessa jaetaan vuosittain noin neljä miljardia euroa yritystukia.
Näistä suorien tukien osuus on miljardi ja verohuojennuksina annettavien tukien osuus kolme miljardia euroa. Vertailun vuoksi Suomen valtion budjetti on tänä vuonna 55,7 miljardia
(siirryt toiseen palveluun)
. Suorat tuet rahoitetaan valtion budjetista, kun taas verotuet eivät näy valtion menoissa mutta vähentävät valtion keräämiä veroja.
Merkittävä osa verotuista myönnetään perinteisen teollisuuden yrityksille, jotka käyttävät tehtaillaan paljon energiaa. Tällaisia yrityksiä on paljon esimerkiksi paperi- ja terästeollisuudessa.
Satojen miljoonien tukien avulla energiasyöpöt yritykset voivat saada huomattavia veronpalautuksia maksamistaan energiaveroista. Lisäksi ne saavat sähköä muuta elinkeinoelämää ja kuluttajia halvemmalla. Esimerkiksi matkailu- ja palvelualalla maksetaan sähköstä kalliimpaa hintaa kuin paperitehtailla.
Yle selvitti, mitkä yritykset hyötyvät verotuista eniten. Suurimmat verohuojennukset menevät varakkaille pörssiyhtiöille. Monet niistä tekevät kovaa tulosta ja jakavat vuosittain kymmenien tai jopa satojen miljoonien osingot omistajilleen. Tukisummat ovat vain promilleja yritysten liikevaihdosta.

Tapio Lehtimäki

Yritystukien Top-10 vuodelta 2016 (uudempaa ei löytynyt) on:

Tuuliwatti,
Viking Line,
Manga Lng,
Tallink Silja,
Suomen hyötytuuli,
Finnlines
EPV Tuulivoimala
Nokia
ST1
Skangas.

Omasta puolestani kaikenlaiset yritystuet voidaan poistaa edellä mainituilta sekä muiltakin firmoilta. Se temppu ei parantaisi työllisyyttä, mutta keventäisi edes niiden veronmaksajien taakkaa, joilla työtä vielä on.

En kuitenkaan ymmärrä, mitä tekemistä mainituilla tuilla on ay-liikkeen nauttimien verohelpotusten kanssa enkä myöskään sitä, miten ne oikeuttaisivat viimeisimmän poliittisen lakon.

Urho Sormunen

Yritystuet on yksi osa suuresta tukikokonaisuudesta. Lisäksi tuetaan maataloutta, urheilua, seuroja, säätiöitä, tieteitä, taiteita, yksityisteitä, jne. Niin ikään tuetaan lapsiperheitä lapsilisien muodossa. Nämä ovat usein myös tuloksesta riippumattomia tukia. Myös erilaiset vähennykset, jotka kohdistuvat vaikkapa ansio- ja eläketuloihin, ammatinharjoittamiseen, jne. ovat niin ikään eräänlaisia tukia.

Tukitoiminnan tarkoitusperät ovat tietenkin moninaiset. Erään perusteen mukaan, kun yhdelle myönnetään tukea, täytyy silloin yhdenvertaisuusperiaatteen vuoksi myöntää kaikille muillekin. Tukipolitiikkaa käytetään myös "vipumekanismina" suuremman ja tehokkaamman tuotannon ja verokertymän aikaansaamiseksi.

Usein on esitetty kaikkien tukien poistamista. Tukipolitiikka on kuitenkin maailman laajuista, joten yksipuolinen tukiremontti ei ehkä olisi kannattavaa. Tuskin yksityishenkilötkään mielellään luopuisivat ansiotulovähennyksistään, apurahoistaan, lapsilisistään, työttömyyskorvauksistaan,.... jne.

Hannu Väisänen

Eilen MOT julkaisi yle1 tiedon jossa suomalaiset osakesijoittajat kiertää veroja 1,3 miljardia euroa joten kannattais Ala-Nissilän ottaa tutkittavaksi se epäkohta verotuksessa. Vai onko hyvät ystävät pääministeriä myöten verokikkailussa vakuutuskuorilla

Erkki Häkkinen

Ensin kaikki puolueisiin sidonnaiset säätiöt ja vastaavat verolle, sitten AY-liikkeen saamat osingot ja muutkin vastaavat verolle. Tämä kaikki jo tasa-arvon vuoksi. Periaatteessa kaikki verovapaudet pois aivan kuten on henkilöverotuksessakin.
Puoluetuetkin voitaisiin lakkauttaa kokonaan, samoin lehdistötuki. Ellei aate elätä ja saa jäsenmaksuja ja toimintaansa muuten kannattamaan niin se saa poistua kartalta.
Samoin AY-liikkeen jäsenmaksujen kanssa, jokainen maksakoon omasta pussistaan jäsenyyden yhdistyksissä ja liikkeissä. Nämä eivät kuulu työnantajille tms.
Eduskunta on säätänyt Yhteisöveron, tämä voimaan kaikkien tuloja saavien osalta saman sisältöisenä ja määräisenä.
Näillä toimilla voitaisiin todeta että Suomen Valtion taloudella menee hyvin, olisi varaa jälleen opetukseen, terveydenhoitoon ym hyviin tarkoituksiin.

Lauri Kiiski

Kuka voi enää vakavalla naamalla luonnehtia ay-liikettä yleishyödylliseksi toimijaksi ?

Missä muussa maassa ay-liike nauttii täydellisestä verovapaudesta miljardibisneksineen ja näennäisine jäsenmaksutuloineen, ja samalla maksattaa kaikki kulunsa veronmaksajilla ?