Tiistai 13.11.2018

Sipilän tyly vastaus hämmensi EK:n: ”Eikö hallitusta kiinnosta tilanteen ratkaiseminen?”

Jaa artikkeli:
  • Kuva: Outi Järvinen / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Elinkeinoelämän keskusliiton riveissä ihmetellään pääministerin vastausta kompromissiehdotukseen.
|

Julkisuudessa esillä ollut vaihtoehto irtisanomislaille ei riitä pääministerille. EK ihmettelee pääministerin linjausta.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) sanoi tiistaina eduskunnassa, että julkisuudessa esillä ollut vaihtoehto niin sanotulle irtisanomislaille ei ole riittävä. Asiasta kertoi ensimmäisenä Yle Uutiset.

Useat tiedotusvälineet ovat tällä viikolla kertoneet, että kulisseissa työmarkkinajärjestöt sorvaisivat vaihtoehtoa lakkoja aiheuttaneelle lakiehdotukselle, jolla helpotettaisiin henkilöperusteista irtisanomista pienissä yrityksissä. Toisaalta työmarkkinapomot ovat todenneet, ettei mitään varsinaista neuvotteluprosessia ole. Näin sanoi esimerkiksi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta Uudelle Suomelle eilen.

Julkisuudessa on kuitenkin ollut esillä ehdotus, jonka mukaan pienet yritykset saisivat tehdä työntekijän kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä, mutta vain yhden kerran.

Sipilän mukaan ehdotus olisi koskenut alle 5 hengen työpaikkoja, Yle kertoo. Hallituksen kaavailema irtisanomisten helpottaminen sen sijaan koskisi alle 10 hengen työpaikkoja.

Pääministerin mukaan tämä ehdotus on käyty läpi. Sipilän mukaan ehdotus ei kuitenkaan kelpaa, sillä se heikentäisi selvästi naisten työmarkkina-asemaa eikä myöskään olisi työllisyysvaikutuksiltaan samanlainen kuin hallituksen ajama laki irtisanomisten helpottamisesta.

Lue tarkemmin: Yle: Irtisanomislakikiistan ratkaisuehdotus ei riitä Sipilälle

Myös irtisanomislakia ajavan Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoi eilen Uudelle Suomelle, että hallituksen lakihanke on vaikutuksiltaan paljon suurempi kuin ehdotettu kertaluonteinen määräaikaisen palkkaus.

Sipilä kuitenkin antaa ymmärtää, että jos vaikuttavuudeltaan vastaava ehdotus tulee, irtisanomislaki voitaisiin korvata.

”Olemme hyvin avoimia, mutta siihen saakka kunnes on jotain joka sen korvaa, viemme määrätietoisesti läpi tätä esitystä”, Sipilä sanoo Ylen mukaan.

EK: Haluaako hallitus tosiaan ratkaista asian?

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) puolella ollaan eri mieltä Sipilän kanssa siitä, kelpaako esillä ollut vaihtoehto. Johtaja Ilkka Oksala twiittaa, että määräaikaiset työsopimukset ovat selkeämpi malli parantaa työllisyyttä, sillä irtisanomismallin vaikutukset riippuvat tulevasta oikeuskäytännöstä, joka ei välttämättä muuttuisi irtisanomislain myötä ollenkaan.

”Kannatan myös työllistämiskynnyksen madaltamista ja siksi en ymmärrä miksi esillä ollutta ideaa määräaikaisten työsopimusten käytöstä niin kovasti vastustetaan”, Oksala twiittaa.

”Kuka on arvioinut, että irtisanomismallin työllisyysvaikutus olisi parempi kuin määräaikaiset työsopimukset? Ja millä perustein. Tämän asiantuntijan on nyt syytä välittömästi itse tulla julkisuuteen ja perustella näkemyksensä”, Oksala twiittaa.

EK:n pääekonomisti Penna Urrila huomauttaa, että vaihtoehtoesitys ajaisi ”aivan samaa asiaan kuin mitä hallitus tavoittelee”, eli työllistämiskynnyksen alentamista. EK:n jäsenliiton Kemianteollisuuden johtaja Jyrki Hollmén on samoilla linjoilla.

”Yritysten näkökulmasta asia on selvä: määräaikaisen työsopimuksen riidaton ja vapaa tekomahdollisuus madaltaa selkeästi työllistämiskynnystä, kun taas oikeusvaikutuksiltaan epäselvä irtisanomislaki ei näin vaikuta. Nyt herää kysymys, haluaako hallitus tosissaan ratkaisua asiaan?”

”Hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan kustannuskilpailukyvyn parantamiseen ja siihen, ettei teollisuuden kustannuksia lisätä. Nyt työtaisteluaalto mitättömän lakimuutoksen takia aiheuttaa valtavia tappioita teollisuudelle, eikä hallitusta kiinnosta tilanteen ratkaiseminen?”

Oksalan mielestä Hollménin kysymys on ”erittäin hyvä”. Myös hän perää vastausta siihen, haluaako hallitus tosissaan ratkaista asian.

Suomen Yrittäjät (SY) on Sipilän tapaan pitänyt vaihtoehtoa huonona ja vedonnut siihen, että irtisanomislain uskotaan kuitenkin parantavan tuottavuutta. Lain nettovaikutuksen työllisyyteen uskotaan asettuvan lähelle nollaa. SY:n työmarkkinajohtaja Janne Makkula huomauttaa Oksalalle ja Hollménille Twitterissä, että työtaistelutoimenpiteistä ja niiden aiheuttamista vahingoista on vastuussa niiden järjestäjä.

Lue lisää:

Suomen Yrittäjät: Lakkohärdellissä unohtui Suomen iso kuva – ”Yleissitovuus on pakko uudistaa”

Emeritusprofessori hallitukselle Ylellä: Irtisanomislaki pois, ay-liikkeeltä korvaava ratkaisu

SAK:n Eloranta: ”On mietitty, onko ulospääsyä – ei meillä ole mitään valmista vaihtaria”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Seppo Leppänen

"SY:n työmarkkinajohtaja Janne Makkula huomauttaa Oksalalle ja Hollménille Twitterissä, että työtaistelutoimenpiteistä ja niiden aiheuttamista vahingoista on vastuussa niiden järjestäjä."
Lakialoitteen toimeenpanija, eli Sipilä ja hallitus.

Tapio Tuomisto

Demokraattisessa valtiossa Eduskunnan luottamusta nauttiva hallitus ja pääministeri saavat aiheuttaa tahallista vahinkoa yhteiskunnalle ja kansantaloudelle niin paljon kuin haluavat..siitähän tässä on kysymys ja siitä juuri äsken Eduskunta äänesti.

Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Olen 1.10. täällä US:n blogissa jo ehdottanutkin irtisanomislakia koskevan riidan ratkaisuksi, että parannetaan nykyistä koeaikamenettelyä.

Ehdotukseni on edelleen, että normaalin koeajan jälkeen voisi olla puolen vuoden mittainen ns. tarkkailukoeaika, johon pätisi nyt kaavaillut pienen yrityksen "vähän helpotetut" irtisanomisperusteet.

Ja edellä oleva ehdotus siten, että tarkkailukoeajat koskisivat kaiken kokoisia yrityksiä, ja vielä niin, että se joka tulisi irtisanotuksi tuolla em. tarkkailukoeajalla saisi siitä vain 1,5 kuukauden karenssin 3 kuukauden sijasta.

Lisäksi lakiin tehtäisiin selvä siirtymäsäännös tarkkailukoeaikojen soveltamiseksi vanhan ja uuden lain aikana palkatuista työntekijöistä. Uusi koeaikakäytäntö ja irtisanominen koskisi vain lain voimaan astumisen jälkeen tehtyjä työsopimuksia.

Ja tämä kaikki vielä siten, että työntekijältä tulee myös pyytää hyväksyntä tähän tarkkailukoeaikaan normaalin koeajan jatkoksi, ja vieläpä niin, että laissa on eriteltynä mahdolliset irtisanomisperusteet tarkkailukoeaikana.

Mitäpä tästä tuumitte? Halutaanko oikeasti sopu tässä asiassa, vai onko taustalla edelleen jotain muuta?

Mikko Toivonen

Koeajalla tai määräaikaisilla työsuhteilla ei laisinkaan ratkaista yrittäjän palkkausongelmaa. Se ratkeaa ainoastaan normalisoimalla irtisanominen ajaltaan ja sen syy yrittäjän tarveharkintaan.
Myös vain sillä lailla parannetaan irtisanotun tai työttömän työllistymismahdollisuuksia. Asia on jokaiselle ainakin yrittämistä tuntevalle absoluuttisen looginen ja selkeän tuloksellinen

Pasi Anttila

Asiantuntijoiden mielestä tämä lakihanke on kaikea muuta kuin selkeä ja looginen. Se ei lisää juurikaan työllisyyttä ja linja ratkaistaan joka tapauksessa vasta oikeusasteissa.
Tämä lakihanke ei tuo mitään uutta tähän asiaan. Irtisanominen on mahdollista jo nyt, senhän osoitti tämä "roosanauha" keissi.

Pasi Anttila

Omasta mielestään ei. Sopilän tarkoitushan ei ole koskaan ole ollutkaan neuvotelle eikä sovitella, eikä kuunnella asiantuntijita. Hänelle "tulokset" vain ovat tärkeitä, teot vaikka siinä joutuisi käyttämään kyynärpäätä ja runnomaan jonkun ihmisryhmän maanrakoon.
Hänessä on paljon samaa kuin Trumpissa. Itsensä liian korkealle arvostainen, tietynlainen narsismi, jääräpäisyys, ei usko asiantuntijoita vaan tekee että saa tehtyä, siitä viis onko ne teot järkeviä.

Pasi Käyhkö

Minua ihmetyttää se miten nyt on joidenkin mielestä vaikeaa ja hankalaa sanoa työhön ei sovelias ihminen irti.
Itse olen palkannut ihmisiä töihin ja heitä myös irtisanonut. Enkä ole havainnut mitään suuria ongelmia suuria.
Onko tämä härdelli nyt enemmänkin kahden uskonveljen masinoima ongelma?

Seppo Simonen
Vastaus kommenttiin #19

On syytä ihmetellä kokoomusta liputtavan kaverin näykkivän hallituskumppania yhtenään. Mistä katkeruus maaseudun eläjää kohtaan kumpuaa.
Maasetu metsineen on kaupunkien elämän lähde, sillä 100 ha metsäpalsta Jyväskylä korkeudella putsaa 250 henkilöauton CO2 tupruttelut, ruuan tuotannosta puhumattakaan.

Esa Auramäki

Mutta kun ne irtisanomisen riskit eivät Suomen Yrittäjien oman kyselynkään mukaan ole kesieisimpiä työllistämisen esteitä. Eikä työlainsäädäntö eikä työehtosopimukset. Eli siis mitä ihmettä hallitus oikeasti ajaa? Ay-liikettä alas varmaankin, mutta mitä muuta. Ja miten niin SY ei ole ulkoparlamentaarinen voima. Ja miten noilla ministereillä tuota jääräpäisyyttä riittää. https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2018/10/17/laihat-evaa...

Pertti Aaltonen

EK on vuosien saatossa unohtanut pienet yritykset. Työehtosopimuksissa paikallinen sopiminen on rajoitettu EK:n jäsenyrityksiin ja niissäkin pitää olla ay-liikkeen valitsema luottamusmies. Lisäksi EK on päässyt vaikuttamaan työlainsäädäntöön. Pienten yritysten kannalta huonoja lakeja ovat olleet mm. työaikalaki 1997, työsopimuslaki 2001 ja yt-laki 2007. Vm. yt-laissa soveltamisraja pudotettiin 20 työntekijään, kun se oilisi pitänyt nostaa 50 työntekijään.