Lauantai 19.1.2019

Suomen Yrittäjiltä kaksi vaihtoehtoa irtisanomislaille – Listalla nyt sunnuntailisät ja ylityökorvaukset

Jaa artikkeli:
Luotu: 
25.10.2018 11:00
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Suomen Yrittäjät vaativat, että paikallinen sopiminen pitää mahdollistaa luottamusvaltuutetun tai koko henkilöstön kanssa myös sellaisissa tapauksissa, joissa yleissitova työehtosopimus määrää osapuoleksi luottamusmiehen. Palkansaajaliike vastustaa tätä tiukasti. ”Tämä olisi vaikuttava toimi, joka kohdistuisi noin 50 000 yleissitovan kentän työnantajayritykseen eli valtaosaan työnantajayrityksistä. Niistä monessa on huutava tarve päästä sopimaan vapaammin työajoista. Tällä hetkellä se on voimakkaasti rajattua”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
|

Yrittäjäetujärjestö Suomen Yrittäjät ehdottaa Juha Sipilän hallitukselle kaksi vaihtoehtoa pienten yritysten irtisanomisten helpottamisen vaihtoehdoksi.

Palkansaajajärjestöt vastustavat kiivaasti lakiehdotusta ja useat liitot ovat käynnistäneet poliittisia työtaistelutoimia ja jopa lakkoja. Suomen Yrittäjien mukaan yksi keino purkaa tilanne olisi uudistaa työaikalaki niin, että kaikilla yrityksillä on samat sopimisen mahdollisuudet ilman luottamusmiespakkoa. Toinen vaihtoehto olisi laajempi työllistämispaketti.

Pääministeri Sipilä (kesk) ehdotti itse viikko sitten A-studiossa paluuta työaikalain valmisteluun ja paikallisen sopimisen helpottamista. Siitä käydyt kolmikantaiset neuvottelut päättyivät keväällä siihen, että kaikki järjestöt jättivät lakiehdotukseen oman eriävän mielipiteensä.

Ensimmäisessä vaihtoehdossaan Suomen Yrittäjät vaativat, että paikallinen sopiminen pitää mahdollistaa luottamusvaltuutetun tai koko henkilöstön kanssa myös sellaisissa tapauksissa, joissa yleissitova työehtosopimus määrää osapuoleksi luottamusmiehen. Palkansaajaliike vastustaa tätä tiukasti.

­”Tämä olisi vaikuttava toimi, joka kohdistuisi noin 50 000 yleissitovan kentän työnantajayritykseen eli valtaosaan työnantajayrityksistä. Niistä monessa on huutava tarve päästä sopimaan vapaammin työajoista. Tällä hetkellä se on voimakkaasti rajattua”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Toisena vaihtoehtona Yrittäjät esittää neljän kohdan työllistämispakettia. Se koostuu luopumista takaisinottovelvoitteesta, mahdollisuudesta sopia sunnuntaikorvauksista sekä ylityökorvauksista työntekijän ja työnantajan välillä laista ja työehtosopimuksesta poiketen sekä siitä, että ensimmäinen sairauspäivä säädetään palkattomaksi.

”Näiden toimenpiteiden yhdistelmä olisi vaihtoehto, jolla olisi selkeitä työllisyysvaikutuksia”, Pentikäinen sanoo.

Sipilä on ilmoittanut, että hallitus luopuu irtisanomisen helpottamisesta pienissä yrityksissä, jos tilalle tulee yhtä hyvä vaihtoehto. Tällä viikolla hän kuitenkin torjui työmarkkinaosapuolten hioman ratkaisuehdotuksen, jossa irtisanomisen helpottaminen olisi korvattu mahdollisuudella palkata yksi henkilö määräaikaiseen työsuhteeseen ilman nykyisen lain vaatimaa erillistä määräaikaisuuden perustetta.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Raimo Hakala

Kyllä kaikilla on oikeus sopia työpalkoista ja työajoista. Vain niiden huonontamisesta ei voi yksipuolisesti "sopia". Kun nyt halutaan poistaa ylityö ja sunnuntai lisät se kertoo, että suomen yrittäjät yrittävät kilpailla bulkkituotannolla halpamaiden kanssa. Kun valtion tuet ja verohelpotuksetkaan eivät auta kauppojen teossa on kansan uhrauduttava yrittäjien ja työnantajien puolesta. Ja tehtävä työt sosiaaliturvan "palkalla". Joka tarkoittaa, ettei voi omalla työllään ja osaamisellaan saada tuloja joilla voisi ostaa "amerikkalaista unelmaa" valinnan vapautta ja luksusta.

Erkki Malinen

Nyt se tuli yrittäjät haluaa orjia, palkka maksetaan jos huvittaa. Ei tarvii välittää laista ja työehtosopimuksista, isäntä vain sanelee ei näillä ole mitään häipyä, ja tälläsen porukan talutusnuorassa hallitus on. Jos Suomen talous on tollasten yrittäjien varassa niin mennään reilusti konkurssiin, ja lähetään elintasopakolaisiksi maalimalle.

Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Ehdotukseni on edelleen, että normaalin koeajan jälkeen voisi olla puolen vuoden mittainen ns. tarkkailukoeaika, johon pätisi nyt kaavaillut pienen yrityksen "vähän helpotetut" irtisanomisperusteet.

Ja edellä oleva ehdotus siten, että tarkkailukoeajat koskisivat kaiken kokoisia yrityksiä, ja vielä niin, että se joka tulisi irtisanotuksi tuolla em. tarkkailukoeajalla saisi siitä vain 1,5 kuukauden karenssin normaalin 3 kuukauden sijasta.

Lisäksi lakiin tehtäisiin selvä siirtymäsäännös tarkkailukoeaikojen soveltamiseksi vanhan ja uuden lain aikana palkatuista työntekijöistä. Uusi koeaikakäytäntö ja irtisanominen koskisi vain lain voimaan astumisen jälkeen tehtyjä työsopimuksia.

Ja tämä kaikki vielä siten, että työntekijältä tulee myös pyytää hyväksyntä tähän tarkkailukoeaikaan normaalin koeajan jatkoksi, ja vieläpä niin, että laissa on eriteltynä mahdolliset irtisanomisperusteet tarkkailukoeaikana.

Avaan ajatustani lisää:

Esityksessäni karenssi olisi hieman parempi kuin hallituksen tarjoama (hallitus pudottaisi karenssin 3 kk:sta 2 kk:een).

Toiseksi: Tarkkailukoeaikana irtisanotun 1,5 kk:n karenssi (normaalin 3 kk:n sijasta) olisi työntekijälle porkkana antaa suostumuksensa tälle tarkkailukoeajalle normaalin koeajan päälle, jonka aikana hänet siis voitaisiin laissa kerrotuin syin "helpommin" irtisanoa.

Lyhyempi karenssi olisi siis työntekijälle korvausta riskin otosta. Näin se myös kertoisi työnantajalle, että hakija aidosti luottaa omaan kykyynsä tehdä työ hyvin ja että hän ei omasta mielestään tule irtisanotuksi "helpommin" perustein.

Suostumusta tarkkailukoeaikaan pyydettäisiin siis jo heti työsopimusta tehtäessä. Sellainen työntekijäkandidaatti, joka ei tarkkailukoeaikaan jostakin syystä suostu, siirtyy samalla työnantajan mielestä toiseen "koriin". Eli työntekijät asettavat itsensä näin A ja B koriin omista henkilökohtaisista näkökannoistaan ja tilanteistaan johtuen. Valinta olisi työnhakijalle vapaa.

Mitäpä tästä tuumitte?

Mikko Toivonen

Ei tuolla ajatusmallilla ole pienintäkään edellytystä toima, sillä se ei lainkaan vastaa kysymykseen, mitä yrittäjä ja työllistäminen tarvitsee.
Se tarvitsee helppa työntekijöiden vaihtoa tilanteesta riippuen. Ei lisää pitkäaikaissitoumusta tai byrokratiaa
Vain siten yrittäjä, varsinkin pienempi yrittäjä, voi palkata helpommin työntekijöitä reaalitarpeen mukaisesti

Tarja Laakso

Ja nollatuntisopimuksetko eivät ole riittävän joustavia yrittäjän näkökulmasta katsoen - mitä ihmettä yrittäjät oikeasti haluavat paitsi niitä orjatyöläisiä? Nuo yrittäjien vaatimukset ovat jo aivan järjettömällä tasolla.

Antti Harkila
Vastaus kommenttiin #12

Eihän kenenkään tarvitse mennä töihin jos ei saa mielestään tarpeeksi palkkaa! Toisaalta jos minä sovin yrittäjä-työnantajan kanssa että voisin tulla töihin 25 % pienemmällä palkalla töihin kuin muut työntekijät ei siihen voi olla kenelläkään ulkopuolisella mitään sanomista!

Pasi Anttila
Vastaus kommenttiin #16

Kyllä on. Suostumisesi työhön reilusti alemmalla palkalla alentaa myös muiden palkkoja. Tuolla tyylillä työpaikkahaastatteluista tulisi huutokauppa siitä kuka tekee halvimmalla.
Suurimman osan suomalaisista kuitenkin täytyy tehdä töitä elääksensä.

Timo Virtanen
Vastaus kommenttiin #16

No mutta kyllä vaan on. Täällä Suomessa et voi itse päättää palkastasi. Ay-liike ja työnantajien EK päättävät siitä puolestasi sitovasti, vaikket Sinä tai työnantajasi kuuna päivänä halua olla ko liittojen jäsen.

Pasi Anttila

"Se tarvitsee helppa työntekijöiden vaihtoa tilanteesta riippuen"
Ei pidä paikkaansa. Pentikäisen ehdotus sunnutai ja ylityökorvausten poistosta puhuu tätä vastaan.
Tämä ko. lakihahmotelma irtisanomisen helpottamisesta ja tämä sunnutai ja ylityölisien poistosta ei vastaa edes samaan kysymykseen.

Pentikäinen haluaa kiky 2:n ja taas alentaa kustannustasoa ja samalla työläisten elintasoa.

Jarkko Mynttinen

Tuumin sitä, että lakialoitettasi pitäisi ensin jalostaa vähän pidemmälle, että siihen voisi ottaa kantaa. Nythän siitä ilenee vain jonkin verran sisältöä. Aluksi pitäisi muodostaa perusteltu kannanotto siihen , onko asiassa ylipäätään syytä ryhtyä lainsäädäntötoimiin vai ei? Pitäisi tietää millaisia tavoitteita lakialoitteellasi on, ja millaista tietopohjaa ja informaatiolähteitä olet käyttänyt tavoitteen asettelussa, sekä miten arvioisit tavoitteiden toteutuvan, ja millaisia vaikutuksia sillä olisi ja miten seuraat tavoitteiden toteutumista, jotta voit myöhemmin arvioida lain vaikuttavuutta? Epäilemättä laillasi jotain vaikutuksia olisi, mutta millaisia, en osaa tarkemmin arvioida. Toivotaan, että hallitus ottaisi aloitteesi lainvalmisteluun ja selvittää asian omien hallituksen lainvalmisteluohjeiden (https://oikeusministerio.fi/lainvalmisteluohjeet mukaan), niin saadaan valaistusta asiaan.

Ennen lakialoitteiden ehdottamista kannattaisi tutustua ja opiskella vaikka lainsäädäntötukimusta, sekä oikeustoriaa, oikeusjärjestystä ja oikeudellisia käytäntöjä käsittelevää oikeuskirjallisuutta, niin on ainakin paremmat edellytykset ymmärtää miten lain tavoitteet toteutuvat tai yhtä hyvin kuin jäävät toteutumatta, millaisia toivottuja ja ei- toivottuja vaikutuksia ne aiheuttavat ja onko laki ylipäätään aina hyvä keino ratkaista yksityis- ja julkisoikeudellisia ongelmia tai ylipäätään voidaanko sillä niitä ratkaista, vai onko säätämätön laki kenties se paras laki?

Tutustumisen voisi aloittaa vaikka seuraavista lähteistä:
- Tala, Lakien laadinta ja vaikutukset, 2005
- Siltala, Johdadtus oikeusteoriaan, 2001
- Tuori, Oikeusjärjestys ja oikeudelliset käytännöt, 2003
- Siltala, Oikeudellinen tulkintateoria, 2004
- Tolonen, Oikeuslähdeoppi, 2003

Satu Rintala

Ylityökorvaukset pois? Ylityön teettäminen pois, niin sitten pitää palkata uusia työntekijöitä. Ehkä työpaikan menetyksen pelossa moni tekee ylitöitä. Sillä ylityökorvauksella voisi palkata esim. ruuhka-apulaisen.

Pasi Käyhkö

Katsoin näitä työntekijöiden irtisanomistapoja muissa EU-maissa. Hiukan tavat ja lait eroavat. Mutta eivät kovinkaan paljon Suomessa ne olivat kohtuulliset molemmille osapuolille verrattuna muiden maiden lakeihin ja tapoihin.
Samoin joku lehtikin oli tarkastellut asiaa ja toimitus oli tullut samaan tulokseen.
Nyt kyllä kannattaisi molempien osapuolten viheltää peli poikki. Ja miettiä.

Pentti Westerholm

Ylityökorvaukset olisi syytä päivittää vastaamaan tämäpäivän työelämää.Peruskorvaukset 50 % ja 100 on ok,mutta joistakin ylitöistä kertyy 150 % ja 200% korvaukset ja plussana ylimääräinen vapaa tehdystä tuntimäärästä.Nämä yli 100% korvaukset syytä heittää roskakoriin.Viikonlopputöitä tehdään nykysin paljon etenkin pienyrittäjien, kahvila ,ravintola,kuntosali jne toiminta.Näihin voisi soveltaa joustavampia työaikajärjestelyä ilma kohtuuttomia ylityökorvauksia.Näillä toimilla jotka Sipiläkin on huomannut on huomattava työllistämisvaikutus.

Jarkko Mynttinen

Iltalehden mukaan Suomen Yrittäjät esittävät työllistämispakettia, jossa on neljä elementtiä.
1) luopuminen takaisinottovelvollisuudesta
2) mahdollisuus sopia sunnuntaikorvauksista työntekijän ja työnantajan välillä laista ja työehtosopimuksesta poiketen
3) mahdollisuus sopia ylityökorvauksista työntekijän ja työnantajan välillä laista ja työehtosopimuksesta poiketen
4) ensimmäisen sairauspäivän säätäminen palkattomaksi.

Perusteluissaan Pentikäinen sanoo mm., että kaikilla pitää olla yhdenvertainen asema sopia riippumatta siitä, kuuluvatko ne työnantajat tai työntekijät liittoihin. Jos sopimukseen ei päästä, niin sitten mennään TES:n mukaan. Jos olisin työnantaja kannattaisin ymmärrettävästi noita kaikkia elementtejä ja ehdottaisin ja tekisin sopimuksen, jossa luovutaan takaisinottovelvollisuudesta, maksettaisiin nykyisiä työehtosopimuksia pienempiä sunnuntai- ja ylityökorvauksia, sekä siitä, että ensimmäiseltä sairauspäivältä ei makseta palkkaa. Työntekijän asemassa suhtautuminen olisi mitä ilmeisimmin kielteinen noihin elementteihin, ellei sitten konkreettisesti voitaisi osoittaa niiden välttämättömyyttä työntekijän sekä työnantajan kannalta. Jos työnantaja tekisi sopimusehdotuksen em. elementeistä, niin se tuskin ainakaan ehdottaisi noihin parannusta työntekijän henkilökohtaisten oikeuksien ja intressien näkökulmasta, vaan juuri päinvastoin heikennyksiä. Eli summa summarum, sopimuksen sisältönä tulisi aina olemaan työntekijän oikeuksien ja intressien kannalta heikennys. Jos työntekijäpuoli kieltäytyisi sitten tekemästä sopimusta, silloin noudatettaisiin lakia ja työehtosopimuksen määräyksiä. Luulenpa, että tämäkään vaihtoehto ei olisi silloin ihan kivuton, vaan aiheuttaisi ongelmia työnantajan ja työntekijän välillä, eli silloin joutuu kysymään tuoko tämä ehdotettu työllisyyspaketti enempi ongelmia kuin ratkaisee niitä?

Asiaa yhtään kaunistelematta, kyse on vain siis siitä, toteutetaanko nuo heikennykset paikallisesti sopien ”vapaaehtoisuuden verhoamana” työpaikoilla vai suoraan laissa pakottamalla.
Kirjoittamalla nuo elementit jo suoraan lakiin työpaikoilla säästyttäisiin ainakin turhilta aikaa ja resursseja vieviltä sopimusneuvotteluilta ja erimielisyyksien aiheuttamilta ristiriidoilta työnanatajan ja työntekijöiden välillä.

Jarkko Mynttinen

Mikäli ehdotettua työllisyyspakettia noudatettaisiin ja sovellettaisiin ehdotetulla tavalla, niin ymmärtääkseni olisi mahdollista sopia, että sunnuntai- ja ylityölisiä ei maksettaisi ollenkaan, pienennettäisiin tai maksettaisiin ne nykyistä suurempina.
MIkä on sitten minkäkin vaihtoehdon toteutumisen todennäköisyys, sitä voi pohtia ihan vapaasti.