Keskiviikko 21.11.2018

Hallituksen uusi ehdotus irtisanomislaiksi – Ekonomistin arvio Ylellä: ”Tässä on se suurin miinus”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
26.10.2018 08:37
  • Kuva: Liisa Valonen / STTK
    Kuva
    Arkistokuvassa STTK:n pääekonomisti Ralf Sund.
|

Hallituksen uusittu esitys irtisanomisen helpottamiseksi ei vastaa ay-liikkeen perimmäiseen vastustukseen, huomauttaa toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Ralf Sund Ylellä.

”Mutta muistutettakoon nyt, että se varsinainen ja perimmäinen vaatimus, mikä näissä työtaisteluissa on, että tätä työsuhdeturvan heikentämistä ei saisi tulla lainkaan, ja sehän on tässä vähän uudistetussa muodossa edelleen jäljellä”, Sund sanoo Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

Sund myös korostaa, että hallituksen lakiehdotuksen suurin ongelma liittyy ”ylimenokauteen”. Tällä hän viittaa siihen aikaan, joka kestää ennen kuin uutta lakia on koeteltu oikeudessa ja saatu siihen ennakkotapaus korkeimmasta oikeudesta.

”Yritysmaailmassa kaikkein tärkeintä, että tiedetään pelisäännöt. Kun palkataan, tiedetään, että okei, tämä on se säädöstö, jonka nojalla päätökset tehdään. Nyt meillä tulee X-vuoden mittainen oikeuskäytäntöjen hakeminen. Nythän yrityksissä ei tämän – kutsun sitä ylimenokaudeksi – aikana oikein tiedetä, mitkä pelisäännöt ovat, jos käy ohraisesti jossain palkkaukseksi”, Sund kritisoi.

”Tämä epävarmuus on ehkä se suurin miinus työllisyyden ja tuottavuuden kannalta. Itse asiassa voidaan sanoa, että se jopa laajenee”, STTK:n pääekonomisti lisää viitaten siihen, että hallitus poisti esityksestä siinä aiemmin olleen 10 hengen rajan.

Työmarkkinakeskusjärjestöt esittivät aiemmin tällä viikolla irtisanomisen helpottamisen vaihtoehdoksi mallia, jossa yritykset olisivat voineet palkata yhden työntekijän määräaikaiseen työsuhteeseen ilman määräaikaisuuden perustetta. Se ei hallitukselle kuitenkaan kelvannut. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kertoo blogissaan, että taustalla vaikutti myös huoli naisten asemasta ja syntyvyydestä.

Sund kuitenkin huomauttaa, että tällä olisi vältetty hänen mainitsemansa ”ylimenokausi”.

”Sehän olisi ollut pläkki ja heti. Me olisimme välttäneet epävarmuuden. Sehän oli se idea. Mutta yksinkertaiset argumentit eivät oikein aina tahdo mennä perille”, Sund sanoo Ylellä.

Hallitus on perustellut irtisanomisen helpottamista muun muassa työllisyyden kasvulla. Sund ja Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila huomauttavat, että taloustieteellisen tutkimuskirjallisuuden näkökulmasta irtisanomiskynnyksen madaltamisen työllisyysvaikutukset eivät ole merkittäviä.

”Yleinen viesti on, että työllisyysvaikutukset eivät tässä ehkä ole se merkittävin vaikutus, mitä tällä esityksellä ylipäänsä voisi tavoitella, vaan vaikutukset ovat työmarkkinoiden dynamiikkaan ja tuottavuuteen ovat sitten suurempia”, Urrila toteaa.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Raimo Tulkki

Niin se tuntuu ja näkyy olevan että vatuloijan aivoihin ei sovi kaikkein yksin kertaisemmat ja toimivat esitykset vaan kaikki täytyy saada menemään tämän ns. yrittäjä pentikäisen mielen mukaan. Mulle, mulle ja mulle.

Tarja Laakso

Kenenkähän etua koko touhussa nykyään ajetaan? Muutaman rikkaan suursijoittajan ensisijaisesti (joita todellisuudessa maapallolla on vain muutamia tai muutamia kymmeniä), seuraavaksi muutaman vähän vähemmän rikkaan yritysjohtajan tai omistajan (joita ehkä jonkun verran enemmän mutta edelleen promilleluokkaa maapallon väestöstä), vielä jopa jotkut yrittäjätkin voivat saada murusia hyödystä (heitäkin aika vähän).

Ja keneltä otetaan pois ja siirretään noille edellä mainituille - tavallisilta työtä tekeviltä ihmisiltä (ovat sitten palkansaajia teollistuneissa maissa tai kehittyvissä maissa tai kehitysmaissa). Mutta ennen kaikkea teollistuneiden maiden tavallinen kansa (työntekijät ja pienyrittäjät) on joutunut eniten kärsijöiksi nykyisessä (globalisaation aiheuttamassa) maailmanmenossa. Kaikki vain eivät taida ymmärtää, ettei tämä kehitys ole välttämättä todellakaan hyvä asia valtaosalle maailman ihmisiä (kenellekään muille kuin niille jotka tästä touhusta hyötyvät ja siten pitävät yllä mantraa globalisaation hyödyistä).

Mielenkiintoista se, että tuon hyötyjäporukan propaganda otetaan vastaan täysin ajattelematta sitä, mitä se itselle aiheuttaa, ja ollaan suuna päänä kannattamassa tuota äärimmäisen pienen hyötyjäryhmän rikkauksien lisäämistä, vaikka se on jokaiselta meiltä muilta (siltä noin 99% ihmisiä) pois. Työntekijät toki kaikista huonoimmassa asemassa, koska he joutuvat vielä työnantajina toimivien pienyrittäjienkin ehdoilla elämään. Mutta iloisesti jotkut tätä kehityssuuntaa tukevat.

No, tätä maailmanmenoa ei korjata yhden maan toimilla - vaan pitäisi kansainvälisesti palkansaajien pitää yhtä (ikävä kyllä se ei onnistu kaikkialla, mutta jos edes siellä missä voidaan vaikuttaa...). Mutta tämä tilanne on kyllä aiheuttamassa kaikille haittaa mm. maahanmuuton (niiden "elinkeinopakolaisten" muodossa) lisääntymisenä jne. Tästä voi seurata lisääntyviä katastrofeja myös erilaisen kapinoinnin / sotimisen jne. muodossa - ainakin jos tilanne kovin pahasti eskaloituu. Kannattaisi ehkä toimia ennenkuin sille tasolle mennään, että tämän takia aletaan sotimaan / kapinoimaan.

Nita Hillner

Yhdysvalloissa tilanne on eskaloitunut ja vastakkainasettelu on kärjistynyt pahemmaksi kuin koskaan. Puhutaan jopa sisällissodan mahdollisuudesta. Uskon vakaasti että Trump nousi valtaan koska liian moni ihminen on kärsinyt globalisaatioista, haluttiin kostaa valtaapitäville. Globalisaatio on hyödyttänyt vain pientä osaa kansasta samalla kun suuri joukko on menettänyt paljon - toivo paremmasta huomisesta on hävinnyt.

Suomessa on menossa samansuuntainen kehitys, luultavasti siksi ihmiset eivät enää halua lapsia. Kun toivo menetetään, olemme kansakuntana hukassa.